Tilinpäätös pudotuspelisarjasta
Kesä on alkanut hieman sateisissa synkissä merkeissä, niin maaliskuussa alkavat kesät aina tuppaavat alkamaan. On pienen analyysin paikka. Ruodin Lukkoa erikseen tavan mukaan Lukko-osiossa hieman myöhemmin. Mutta näkemykseni HPK:sta ja sen toiminnasta pudotuspelisarjassa kokoan tähän ketjuun.
Joukkueen palaset
HPK:n paketti on harvinaisen järkevästi rakennettu. En ole arvostanut Jukka Jalosta aiemmin valmentajana. Tämän esityksen nähtyäni olen muuttanut mielipidettäni. Kokemus on tuonut viisautta ja se näkyy joukkueena, joka on uskomattoman paljon enemmän kuin palastensa summa. HPK ei paperilla edelleenkään vakuuta vaan juuri Joukkueominaisuus toi sille ylivoimaisen ja täysin ansaitun voiton sarjassa.
Joukkueessa on muutama loistava pelaaja, joiden kokemukseen HPK:n peliä oli hyvä lähteä rakentamaan. Kucharcik pelasi vaisun runkosarjan, mutta näytti osaamisensa erinomaisina henkilökohtaisina suorituksina. HPK:n paras pelaaja pudotuspeleissä oli odotetusti härkämäinen Tony Virta, joka on pudotuspelikiekkoilijan prototyyppi. Todellinen taistelija. Edelleen nostan esiin Sicakin, joka voitti oman pelinsä 6-0.
Jalonen ja ilmeisesti parempi Lehkonen ovat myös onnistuneet tuomaan taas uusia pelaajia huipulle. He ovat niitä pelaajia, joilla aikaisempaa pudotuspelimenestystä ei ole. Keinänen toki teki tuloaan jo runkosarjassa Pelikaanien riveissä. Näistä pudotuspeliä lähinnä harjoittelevista pelaajista erinomaisina esimerkkeinä toimivat tähän mennessä loistavat pudotuspelit pelannut Setzinger, Voutilainen, Lappalainen ja moni muu.
Kaksi nollapeliä neljässä ottelussa on oivallinen suoritus. Puurula on pelannut loistavasti. Siitä huolimatta Puurula pääsi liian helpolla. Ensimmäisessä pelissä hän melkein hävisi ottelun, vaikka lopulta kokematon Lukko hölmöili pelin HPK:lle. Puurula selvisi seikkailuistaan säikähdyksellä. Kahdessa keskimmäisessä ottelussa hänen ei itse asiassa tarvinnut paljoa tehdä. Kun joukkuepuolustus toimii hyvin, niin jopa lundelit pystyy torjumaan nollapelin. Vasta viimeisessä pelissä pari oikeata torjuntaa antavat olettaa hänen kehittyneen edelleen. Mielenkiintoista nähdä miten hänen pudotuspelinsä jatkuvat. Hän on nuori ja erittäin kehityskelpoinen pelaaja. Ehkäpä nyt ollaan todellisen läpimurron kynnyksellä. Jonain päivänä ne kaikki huippupelaajat ottavat paikkansa.
Pelin kuva
HPK pelasi todella kovaa ja tiivistä keskialueen peliä. Joukkuepuolustus, repiminen, raastaminen kahvaaminen ja kiekottoman miehen suruton estäminen, olivat joukkueelle hyvin tunnusomaisia piirteitä tässä sarjassa. Kaunista ei peli ollut, vakkakin tappavan tehokasta. Joku pikkumainen voisi huvitella kaivamalla viime vuoden kommentteja ottelusarjasta Tappara-HPK. Jalonen löi Rautakorven hänen viime kauden joukkueen opeilla. Ironia on lähes käsin kosketeltavaa.
Lukko oli täysin aseeton HPK:n vahvaa vastustajan siniseltä alkavaa puolustusta vastaan. Vaikka viimeisessä pelissä Lukko oli jo sisäistänyt pelin hengen, niin käännös tuli liian myöhään ja ensimmäisen pelin virheiden jälkeen ei todellista kamppailua syntynyt. Tiivis keskialueen sumputtaminen yhdistettynä loistavaa suunnanmuutospeliin oli harvinaisen vaikea pelitapa Lukolle, joka ei lopulta ollut valmis näihin pudotuspeleihin. Kun tähän yhdistyi vielä loppua kohti paraneva ylivoima, paketti oli erinomainen. Sillä voitiin hankkia tarvittava johtoasema, jota oli entistä helpompi puolustaa. Edelleen ihastelin Kerhon kiekottomien miesten periksi antamatonta taistelua sääntöjen rajamailla ja joukkueen kykyä nopeisiin rytmin muutoksiin. Tiettyjä pelaajia vastaan Kerho yhtäkkiä hyökkäsi varsin voimallisesti ja taitavasti. Luisteluvoimaiset hyökkääjät pitivät huolta siitä, että tällainen peli oli ylipäätään mahdollista. Puolustus pelasi vahvaa oman pään peliä ja pystyi pienestä kankeudesta huolimatta pysymään hyvin vauhdissa mukana. Missään vaiheessa puolustus ei joutunut todelliseen testiin, koska peli onnistuttiin pääasiassa pitämään poissa Kerhon päästä harvinaisen vahvalla keskialueen pelillä. Huolimatta runsaasta määrästä nuoria pelaajia pelaaminen oli ensimmäistä ottelua lukuun ottamatta vakuuttavaa ja varmaan pudotuspelityöskentelyä.
HPK:n jatko
Huolimatta lähes mykistävästä ylivoimasta tässä sarjassa ja jälkikäteen paljon pahemmalta näyttävistä tuloksista, on vaikea sanoa miten Kerho jatkaa kevättään. Rinki on edelleen suhteellisen kapea ja joukossa on paljon pudotuspelejä vasta harjoittelevia pelaajia. Vaikka he näyttivät Immosta lukuunottamatta ammattilaisilta Lukon kokeneisiinkin pelaajiin nähden, jäin edelleen ihmettelemään kestävätkö he todellista painetta. Täydellinen tyrmäys taktisella puolella jätti vielä paljon kysymysmerkkejä. Mitä tapahtuu ensimmäisen tappion jälkeen?
Paperien perusteella olen edelleen hämmästynyt mitä oikein tapahtui, joten HPK:n jatkon arviointikin on todella vaikeaa, jos ei mahdotonta. Yksi asia on varma, HPK myy nahkansa kalliisti. Vastaavalla kylmäpäisyydellä voivat muutkin vielä kokea yllätyksen.
Onnea jatkopeleihin. Kerhon mestaruus olisi hienoa vaihtelua.
W