Jokerit-Ilves - Toskala vs. Thomas ?
Lähtökohta:
Jokerit rämpi runkosarjan lopun menetti jo varmalta vaikutaneen ykköspaikan Kärpille. Alkukaudesta vakuuttaneet Thomas sekä puolustus alkoivat murentua ja Metropolitin loukkaantuminen sarjan lopulla söi tehot hyökkäyspäästä.
Ilves pelasi jo viime viikolla ja söi Ässät alkupalaksi matkalla kohti suurta yllätystä.
Maalivahdit:
Jokerit-Ilves 1-2
Ottelusarjan kulminaatiopiste. Jokereiden ykkösmies ja käytännössä ainoa maalivahti on Tim Thomas. Runkosarjassa käsittämättömät 15 nollapeliä pelannut kanukki on Narrien ylivoimaisesti tärkein pelaaja. Monipuolinen maalivahti jolta ei juuri heikkouksia löydy jos hieman puutteellista mailapeliä ei lasketa. Torjuu varmasti sekä läheltä että kaukaa tulevat laukaukset eikä sylje kiekkoa ympäriinsä kuten kanukeilla on tapana. Thomas on näyttänyt tasonsa playoffeissa aiemminkin ja syttyy uudella tavalla näihin peleihin. Kakkosvahti Häkkinen ei ole huono mutta Jortikan jääräpäisyyden johdosta erittäin epävarma kortti. Jos Thomas sattuu loukkantumaan tai romahtamaan on Jokerit suurissa vaikeuksissa.
Ilveksen kaikki kaikessa on Vesa Toskala. Koko kauden pelaamatta ollut Toskala tuli ja otti ykkösvahdin paikan suvereenisti kauden lopussa. Oli tärkeä mies avauskierroksella Ässiä vastaan varsinkin ensimmäisessä ottelussa jossa Ilves vielä nukkui. Toskala on loistava refleksitorjuja joka luottaa nopeisiin raajoihinsa. NHL-vuodet ovat hioneet tyyliä hieman konservatiivisemmaksi ja enemmän pystyssä pysyväksi mikä on parantanut ennestään Veskun peliä. Hän ei enää valahda niin helposti jäihin. Se mikä tekee Toskalasta vielä Thomasiakin paremman maalivahdin on mailapeli. Suomessa ei ole yhtä taitavaa mailankäsittelijää ollut sitten Jamon huippuvuosien ja Toskala on monesti melkein kolmas puolustaja hakiessan rännikiekkoja. Oikein käytettynä tämä on vaarallinen elementti sillä Toskala pystyy avaamaan hyökkääjiä läpiajoihin. Hänen perässään tulee tasavahva kaksikko Pitkämäki-Riksman joista voi saada tarvittaessa turvaa. Kumpikaan ei toki yllä lähellekään Toskalaa mutta ovat päteviä maalivahteja sille päälle sattuessaan.
Puolustus:
Jokerit-Ilves 1-0
Jokereiden puolustus oli lähes koko kauden liigan paras. Saumattomasti yhteenpelaavana kokonaisuutena se on erittäin vaikea ohittaa ja varsinkin maalintekosektorille pääsy on vastustajille ylivoimaista. Jokerit siivoaa maalinedustan tarkasti ja tehokkaasti. Ainoa huono puoli on ajoittainen hidastelu hyökkäyksiin lähdöissä. Pelaajista runkosarjassa nousi esiin kolme nimeä: Martikainen, Lepistö ja Campbell. Nämä kaikki lähinnä hyökkäyspään tehojen vuoksi. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta sillä Martikainen ja Lepistö osaavat myös puolustaa hyvin. Campbell sen sijaan on välillä vaikeuksissa mikäli omalla aluella joudutaan vääntämään pidempiä aikoja. Hyökkäyssuuntaan pelattaessa Campbell sen sijaan on Jokereiden paras puolustaja ja varsinkin ylivoimalla tärkeä pelaaja. Puolustuspäässä ykkösmieheksi nousee Ossi Väänänen. NHL-kaukaloissa kovettunut isokokoinen puolustaja pelaa idioottivarmaa puolustupeliä ja on lähes mahdoton kierrettävä. Väänäsen rooli on entistäkin isompi Kankaanperän loukkannuttua ja etenkin fyysisellä osastolla hän uhkaa jäädä yksin. Tämän nelikon jälkeen Jokereilla on heittää tuleen Järventie, Latvala ja sitten jompikumpi kaksikosta Kantee-Jalkanen. Latvala ja Järventie ovat monipuolisia pelaajia joiden kokemusta Jokerit todella tarvitsee. Molempien pitää kuitenkin terävöittää kiekollista peliään ja saatava tehoja myös hyökkäyspäähän. Kantee puolestaan voisi olla vastaus Kankaanperän jättämään aukkoon. Vahva kokonaisuus.
Ilveksen pakkikalusto on joukkueen haavoittuvin osa-alue. Periaatteessa joukkueelta löytyy montakin hyvää puolustajaa mutta siltikin tasaisuus puuttuu. Ykkösnimenä häärii Cory Murphy joka saa taas pelata niin paljon kuin jaksaa. Murphy on Ilveksen tärkein puolustaja ylivoimalla, kiekon ylöstuonnissa ja yleensäkin hyökkäyspäässä. Hän on erinomainen luistelija, omaa hyvän pelisilmän sekä terhakkaan laukauksen. Murphyn parina pelannee Jääskeläinen jonka rooli on myös päivänselvä, paikata ja varmistaa Murphyä. Jääskeläinen oli alkukaudesta jopa huono mutta on kevään mittaan alkanut pikkuhiljaa terästämään otettaan. Playoffeissa tason on noustava edelleen ja virheet on nyt viimeistään jätettävä pois. Ykkösparin jälkeen esiin nousee kaksi miestä: Joonas Rönnberg ja Ville Koistinen. Rönnberg on Ilveksen fyysisen osaston luutnantti ja pelaaja jonka arvon huomaa vasta hänen poissaollessaan. Verrattuna kivitalon kokoiseen mutta norsun liikkeet omaavaan Heleniukseen Rönnberg on kuin eri sarjasta. Isoksi mieheksi erittäin hyvä liikkumaan ja käyttää taitavasti kokoaan hyväkseen. Lisäksi Rönnberg sijoittuu yleensä mainiosti ja on ulottuvuutensa takia erittäin vaikea ohittaa, itselleni Rönnberg tuo mieleen Tapparan ex-pakin Mikko Luoman hyvin monessa suhteessa. Koistisen tilanne on itselleni arvoitus sillä hän oli loukkantuneena runkosarjan lopussa. Jos Koistinen pelaa hän tuo paljon monipuolisuutta puolustukseen. Koistinen on huomattavasti kokoistaan Murphyä parempi oman pään pelissä ja omaa myös valmiuksia tehokkaaseen hyökkäyspeliin. Lisäksi hän tuntuu olevan henkisesti tärkeä pelaaja joukkueen sisällä vaikkei nauti suuren yleisön arvostusta muiden kuin Ilveksen kannattajien keskuudessa.
Em. nelikon jälkeen taso tippuu ja paljon. Helenius, Kuoppala ja Laurila ovat jokainen varsin kapean alan osaajia ja voivat sortua virheisiin Jokereiden paineessa. Heleniuksen ainoa avu on maalin edessä jossa hän pärjää mainiosti ja saanee painia siellä Jokeri-hyökkäjien kanssa. Hele on kuitenkin erittäin jäähyherkkä pelaaja ja Jokerit tulee varmasti kuumentamaan ja haastamaan Heleniusta jäähyjen toivossa. Kuoppala on hyvä luistelija joka jää kuitenkin väännöissä täysin pimentoon. Laurila oli viime keväänä Ilveksen puolustuksen heikoin lenkki HIFK:ta vastaan eikä ole tällä kaudella juuri tasoaan nostanut. Laurila on iso mutta auttamattoman pehmeä.
Hyökkäys:
Jokerit-Ilves 2-1
Molemmat joukkueet nojaavat huippuhuvään ykkösketjuun. Jokereilla se nippu on Valtonen-Metropolit-Jantunen. Tämäkin hiukan hämää sillä todellisuudessa Jokerit ei ole mitään ilman suurinta tähteään Metropolitia. Jantunen on ollut ilman Metroa tehoton, muista nyt puhumattakaan. Sen sijaan Metropolitin ollessa mukana tulee Jokereista vaarallinen nippu. Jos ja kun ykköskenttä saa pelinsä kulkemaan on Ilvekselle tiedossa hikisiä hetkiä. Pelkästään ykkösen pitäminen ei riitä sillä narreilla riittää laatua myös jatkossa. Hyökkäyspäässä suurimman vastuun kantavat Filppula, Varis, Lind, Dahlman ja mahdollisesti Hancock. Varsinkin Dahlmanissa ja Hancockissa Jokereilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja ennenkaikkea maalintekovoimaa. Ongelmana onkin löytää heille oikeat ketjukaverit. Jos Jokerit pystyy valjastamaan kentälle toisenkin tehoketjun on Ilves helisemässä. Duunariosastolta löytyy myös laatua Pakaslahden, Valtosen, Kukin ja Lindin johdolla. Pakaslahti ja Kuki ovat valtakunnan parhaita puolustavia senttereitä ja erittäin isossa roolissa. Jompikumpi saanee tehtäväkseen Ilveksen tuomiopäivänketjun pysäyttämisen. Kumpi tahansa pystyy sen roolin hoitamaan, Pakaslahti on osoittanut taitonsa aiemmin Jokereissa kun taas Kuki loisti Tapparan duunariketjun johtajana. Pakaslahti on lisäksi liigan paras aloittaja ja tuo tärkeää osaamista pelin sisälle. Laituriosastolle jää vielä nuoria kuten Oksa, Kuusisto, Mäki ja Koivisto jotka pelannevat rikkovassa roolissa.
Ylivoima voi olla Jokereiden ase Ilvestä vastaan. Tai sitten ei. Jokerit osaa olla käsittämättömän tehoton ylivoimajoukkue, varsinkin kun katsoo nimilistaa. Pahimmillaan peli kyllä pyörii mutta laukaukset unohtuvat kokonaan. Merkillistä joukkueelta jolta löytyy viivasta Järventietä, Campbellia, Latvalaa, Lepistöä ja Martikaista. Kolikon toisella puolella on sitten se alkukaudesta nähty tappava Jokerit. Metropolit on liigan parhaita playmakereita ja jakelee nappisyöttöjä nopeasti ja tarkasti. Jantunen tukee miestä kiekollisessa pelissä ja pystyy ratkaisemaan Metropolitin tarjoiluista. Maalin eteen joukkueella on heittää Valtosta ja kumppaneita jotka eivät siirry kuin kauhakuormaajalla. Plussana on vielä kakkos-yv johon löytyy variaatioita vaikka kuinka. Filppulan rinnalle on heittää Varista, Lindiä, Dahlmania ja Hancockia.
Ilveksen hyökkäys voidaan luetella kolmella sanalla: Stefan, Hyvönen, Kariya. Tämän kolmikon merkitys on niin valtava että sitä ei edes tajua. Koko joukkue kasvaa metrin näiden herrojen ollessa peli päällä mutta vastaavasti ykkösen ollessa tehoton alkaa mieletön hermoilu ja puristus. Jos on Metropolitin merkitys Jokereille valtava niin vieläkin isompi on Patrik Stefanin merkitys Ilvekselle. Jopa pistepörssivoittaja Kariya vaipuu usein unten maille ilman tshekkiä ja Hyvösen hirmuinen laukauskin on pelkkä kaukainen harha. Pelipäällä ollessaan ja yleensäkin kentällä ollessaan Stefan hallitsee suvereenisti. Isokokoinen pelaaja joka liikkuu aivan erinomaisesti, puolustaa tunnollisesti ja tarkasti, taklaa ja omaa vielä silkinpehmeät kädet. Mitä muuta sentteriltä voi vaatia ? Ilveksen kannalta avainkysymys on miten tämä ketju onnistuu. Jokerit asettaa taatusti erikoisvartioinnin tälle kentälle ja siltä löytyy laadukkaat erikoismiehet kyseiseen hommaan. Ilveksen olisi saatava loput kentät myöskin henkiin. Helminen, Pesonen, Turunen, Tiilikainen, Vidgren, Kaipainen, Peltomaa ja Leino ovat pelaajia joiden on yksinkertaisesti pakko saada hanat auki sillä yhdellä kentällä Ilves ei Jokereita voita. Taitoa ja osaamista näiltä pelaajilta löytyy eikä homman pitäisi kaatua myöskään kokemukseen. Ongelma on se että Ilveskin joutunee uhraamaan yhden kentän Jokereiden tehonyrkkiä vastaan. Todennäköinen uhri on Kaipaisen nippu johon heitetään laidalle Peltomaa ja Tiilikainen/Luomala. Ilveksen mahdollisuudet lepäävät ykköskentän täydellisessä onnistumisessa, kakkosketjun heräämisessä sekä hyökkääjien hyvässä puolustupelissä.
Ylivoimapeli pyörii yllättäen myöskin Stefanien johdolla. Ja se on tehokasta. Viivassa on usein pelannut pari Murphy-Rönnberg joista Murphy on erittäin vaarallinen juuri ylivoimalla. Stefan pyörittää peliä ja pitää kiekkoa, Hyvönen seisoo lapa ylhäällä valmiusasennossa ja Kariya pörrää joka paikassa repimässä kiekkoa omille. Peli pyörii toimiessaan hienosti: Rönnberg toimittaa kiekon alueelle, Kariya kaivaa sen kulmasta ja toimittaa Stefanille, tämä syöttää joko Hyvöselle joka laukoo suoraan syötöstä tai Muprhylle joka nousee viivasta, ja lopulta verkot venyvät. Ongelmia tulee mikäli Stefanin kenttä ei onnistu sillä Helmisen nippu pyörittää ylivoimaa liian hitaasti.
Ottelusarja:
Jokerit-Ilves 4-3
Ottelusarja kääntyy niukasti Jokereille sen hivenen leveämmän materiaalin ansiosta. Ratkaiseva ero tulee kolmos- ja neloskenttien sekä 5.-7.puolustajien tasossa. Jokerit on siellä parempi ja laadukkaampi kuin Ilves.
Ilveksen saumat ovat Toskalassa, ykköskentässä sekä viime kevään kaltaisessa hurmoksessa. Jos Jokerit kaatuu avausottelussa niin Hakametsä on taatusi lähes täynnä seuraavassa ottelussa. Kun Ilves pelaa hyvin se on todella hankala vastustaja kenelle tahansa. Se on kuitenkin onnistuttava lähes täydellisesti voittaakseen Jokerit 4 kertaa 7:stä.
