Minulle valehtelu, etenkin päin naamaa, on vaikeaa - edelleen, mutta valehtelisin, jos väittäisin, etten ole valehdellut koskaan. Olen saanut tiukan kristillisen kotikasvatuksen, jossa valehteleminen oli ankarasti kiellettyä. Totuuden puhuminen eletyn elämäni aikana tilanteissa, jossa valehteleminen olisi ollut helpompaa ja "järkevämpää", on aiheuttanut minulle lukuisia epämiellyttäviä kokemuksia, mutta minkäs teet....
Ollessani Venäjällä töissä, paikalliset kollegamme ihmettelivät ja suorastaan suhtautuivat ivallisesti suomalaiseen tapaamme vastata rehellisesti niihinkin kysymyksiin, jolloin totta puhuminen oli"epäedullista" meille. Usein neuvo kuului jälkikäteen, että meidän pitää miettiä, mikä olisi "edullisin" vastaus.
Valitsin vastausvaihtoehdon "pieniä viilauksia", koska en puhu AINA totta. Se, joka niin väittää, valehtelee.