No niin.. nyt kun tätä tappiota on tässä eilisillan ja viime yön painajaisissaan makustellut, niin..
Suureksi kysymykseksihän nousee nyt se, että kuinka pahan henkisen kolauksen tämä näinkin.. noh, luvalla sanoen nöyryyttävä tappio nyt sitten aiheutti joukkueelle. Kolmas erä oli eilen niin totaalista kosmetiikkaa, että kuten edellä jo sanoin niin ilmeisesti siellä pojat jo toisella erätauolla kopissa katselivat että tänään ei näytä kaveri taipuvan, joten antaa olla. Numerot oikein päästämällä päästettiin karkaamaan noinkin rumiksi..
Tää on tietyllä tapaa juuri se mun Ässät: tätä vain kerta kaikkiaan tarvittiin tähän väliin. Me porilaiset olemme niin tottuneet oman joukkueemme täysin käsittämättömiin sulamisiin, jotka vielä tulevat aivan yllättäen: kaikki muistamme miten tämän kauden kahdessa ensimmäisessä pelissä molemmat veskamme kävivät iskemässä nollat tauluun, ja joukkue voitti pelit aivan ylivoimaisilla esityksillä. Ja sitten kolmannessa ottelussa Oulussa tuli käsittämätön 6-0 sulaminen. Runkosarjan viimeisestä 16 ottelusta hävittiin vain yksi ainoa, ja sekin vasta toiseksi viimeinen ottelu ja jatkoajalla. Eihän se kuitenkaan ollut mikään OIKEA tappio. Tämä eilinen oli OIKEA tappio, se oli muistutus joka oli kerta kaikkiaan pakko saada
En ole huolissani, enkä oikein tiedä että pitäisikö sitten olla..