Haluaisin Eavesin ja Kellerin samaan ketjuun myös tasakentällisin. Nuo kaverit löytävät kyllä toisensa, ja jos meillä olisi edes yksi toimiva ketju niin suunta voisi kääntyä. Rajamäki tai Tolsa kolmanneksi lenkiksi.
Itselläni on sellainen muistikuva, että Eaves-Keller akseli ei ole toiminut koskaan. Muistikuvani mukaan sitä koitettiin kauden alussa sitä koitettiin todella surkein tuloksin.
Kähkönen-Häppölä-Puustinen voisi myös olla kokeilemisen arvoinen. Ja nelosessa Kuoppala voisi hyvinkin korvata Nurmen. Se kaveri on turha, ja Ismolla on ainakin sydäntä jos ei muuta.
Jepulis. Kähkönen ei ole päässyt peliin mukaan ollenkaan. Häppölän ja Puustisen kanssa yhteispeli toimi ja ketju oli "enemmän kuin osiensa summa". Tolsaa voisi varsin hyvin kokeilla kakkosen laidassa. Tai jopa Ismoa. Tuskin se yhteispeli ainakaan huononee.
Eniten tässä kuitenkin huolettaa ÖRK. Viime vuonna Öhman pelasi puolikuntoisena ja Kellerin pää ei kestänyt pudotuspelejä. Silloin syy huonouteen oli selvä. Nyt en pysty käsittämään Öhman ookailua. Huomattavasti huonompi kuin viime vuonna. Ketjun peli on mennyt siihen, että kiekko pelataan Kellerille ja muut jäävät katsomaan mitä tapahtuu. Lisähuomiona se, että vaikka Öhman on aina ollut pehmeä, tuli hän ennen lähes poikkeuksetta kiekon kanssa kulmasta tai sai pelattua sen omille. Nyt tilanne päinvastainen. Sihvosmaisesti voisi todeta, että ketjun välimatkat kasvavat eikä syöttöketjuja synny. En tiedä mistä johtuu, mutta siltä se näyttää. Pitäisiköhän Sallista koittaa ykkösessä ja Öhmania nelosessa? Vaikka sitten yhden erän ajan. Öhmanille tekisi hyvää palata kiekkoilun perusteille. Tämä voisi onnistua, kun ketjussa ei ole sellaista pelaajaa jonka voidaan olettaa kuljettavan kiekkon päästä päähän. Tekisi mieli kokeilla Nättistäkin, mutta pelatkoon rauhassa A:ssa isoilla minuuteilla.
Lisäksi kaudella ajoittain näkynyt puolustajien ja hyökkääjien välimatkan kasvu on taas nostanut päätään. Se tapahtui eilen vasta viimeisessä erässä, joten joku voisi päätellä, että kyse on liikkeen puutteesta. Pakit jäävät avauksen jälkeen "varmistelemaan", jolloin hyökätään käytännössä kolmella viittä vastaan. Kiekonmenetyksen jälkeen vastustajan on helppo avata hyökkääjien ja pakkien väliin. Puolustustilanteessa taas hyökkääjistä kaksi, joskus jopa kaikki kolme säntäävät kiekollisen vastustajan perään. Tämä sen lisäksi, että ovat jo muutenkin myöhässä. Liian suuresta välimatkasta kertoo myös se, että peli käännetään todella hitaasti kiekonriiston jälkeen. Kolmas asia joka tähän välimatkaan viittaa oli eilen se, että kolmannessa erässä Pelsut sai todella monta poikittaissyöttöä läpi.
Toivon, että tänään on treenattu seuraavanlaisilla kokoonpanoilla:
Rajamäki - Sallinen/Öhman
- Keller
ÖRK ei ole toiminut ja kaipaa ainakin herättelyä. En millään jaksa uskoa, että Sallisen vaihto keskelle ainakaan huonontaisi ketjun peliä. Veikkaan (kts. yllä oleva), että vaikutus olisi jopa päinvastainen.
Tolsa - Eaves - Lammassaari
Kähkönen menee hukkaan tämän ketjun laidalla. Tolsa pelasi eilen aktiivisesti eikä kärsi niin paljon kiekottomana olosta kuin Kähkönen.
Kähkönen - Häppölä - Puustinen
Häppölällä oli eilen hurja syke päällä. Samoin on ollut Puustisella, mutta ketjussa on ehkä kuitenkin ollut vähän liian vähän taitoa, joten Kähkönen voisi olla hyvä kokeilu tähän kohtaan.
Saarinen - Sallinen/
Öhman - Kuoppala/Nurmi
Tässä taas Öhman voisi palata jääkiekon perusteisiin ja tuoda sopivaa rauhallisuutta peliin. Pidän Nurmesta pelaajana, mutta luistelu on niin onnettoman hidasta, että Kuoppalan kokeiluvoisi olla hyväkin asia.
Nukutun yön jälkeen keksin vielä yhden asian joka mättää. Karvaus. Olen tähän asti elänyt siinä käsityksessä, että kärkikarvaaja tekee päätöksen, mennäänkö päätyyn asti rouhimaan vai onko vastustajalla kiekko kontrollissa, jolloin muodostelma vaihtuu "trappiin". Eilen kärkikarvaaja teki monesti oikean päätöksen ja lähti päätyyn asti. Se olisi monesti onnistunutkin, mutta muut hyökkäjät kurvailivat sinisen tuntumassa, jolloin karvaaja oli yksin neljää pelsua vastaan (yksi pelsu kyttäsi keskialueella). Eipä ihme, ettei kiekonriistoja tullut kovinkaan montaa. Itse asiassa, ei mitenkään yllättäen, lähes kaikki (harvat) hyökkäysalueen kiekonriistot tulivat koko kentän prässillä. Muissa tapauksissa 9 kertaa kymmenestä Pelsut pääsivät aika vaivattomasti avaamaan.
Ketjut eivät ole toimineet odotetulla tavalla, mutta pelin kokonaiskuvaan vaikuttaa myös jonkin asteinen huolimattomuus. Syötöt, syötön vastaanotot, purkukiekot ja laukauksetkin suoritetaan vähän sinnepäin. Mentaliteelilla "kokeillaan nyt sit". Ei perkele, ei näin! Keskitytään omaan tekemiseen ja hoidetaan yksi asia kerrallaan. Muistetaan oma rooli joka tilanteessa eikä lähdetä höntyilemään.