Sataapa täällä paljon paskaa, ja nimenomaan naiskiekkoilijoiden niskaan.
Kyllä se suomi miestenpuolellakin siellä kaikenmaailman tyynenmeren lohkoissa kyykki vielä 60-luvulla, ja vielä 80-luvulla rämmittiin melkeen B-sarjaan, taidettiin säilyä tasapelillä italiaa vastaan, että silleen. Ja vielä siihen aikaan suomella pelas kaikenmaailman Ruotaset, jotka oli vastustajan parhaita syöttelijöitä, vaikka oltiin niin ammattilaisia että.
Eikä siellä kansainvälisellä tasollakaan ollu vuodesta toiseen kun neukut ja tsekki ja ruotsi kiusaamassa, kaikki muut oli surkuhupaisia sörssijöitä, vailla mahdollisuuksia muuhun kun ristiinpelaamiseen. Siltikään ei lie kyseenalaistettu lajin oikeutusta olla olympia laji, olis kyllä toiminu samoin perustein kun täällä on tuomittu naisjääkiekkoa.
Suomi olis normaaliesityksellään sen pronssin voinu kopata, mutta peli ei toiminu ja mikäli näitä lausuntoja ja peliesityksiä on tulkitseminen syy löytyy vaihtoaitiosta. Yleensä aina tulos on surkea jos valmennus ei nää malkaa omassa toiminnassaan. Tuo aiemmin mainittu salibandy sattumus muistaakseni oli nimenomaan valmentaja kontra joukkue kahnaus ja eikös ne naiset sieltä kultaa sitten tuoneet, eli oli kai niillä joku selkee näkemys siitä mitä pitää tehdä ja hyvä sentään myös rohkeutta.
Myös muistaakseni miesten lätkäjengi uhkas kieltäytyä joistain kisoista joskus 70-luvulla kukaan ei halunnu valmentajaa(Liitsola?) ja oisko Kallu Numminen sitten tullu tilalle, mutta kuumana silloin käytiin mm. jääkiekkoliitto tais uhata kieltäytyjiä pelikielloilla jne. eli turhaa on naisten syyllistäminen kykenemättömyydestä yhteistyöhön, sattuu sitä miehillekin.