Projekti: Kissa

  • 346 261
  • 1 629
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Molemmat sisäkissaraksuja eli Hill's Adult Indoor ja Royal Canin Indoor 27. Katsoin tuoteselosteet ja molemmat ovat kana-/siipikarjapohjaisia enkä muitakaan oleellisia eroja ainesosissa havainnut.

Ei noilla kyllä juuri eroa tosiaan taida olla.. RC:n Indooria meillä on joskus ollut, mutta kissat ei siitä oikein tykänny ja siitä on niin paljon aikaa, että muista mikä oli "tuotosten" laatu. Tuskin mitään ihmeelistä, kun ei mieleen ole jäänyt.

Kenties nappulat vähäksi aikaa pois ja pelkkää lihaa ja pieni ruohokippo mahaa varten (ja mattopesulan varaus ;-)
 

RauMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Detroit Red Wings
11,5 vuoden yhteiselo päättyi tänään. Raukalla oli immuunikato josta emme tienneet ja pari viikkoa sitten alkoi julma tulehduskierre johon ei mitkään antibiootit tehonneet.

Lopulta tänään oli pakko puhaltaa peli poikki kun kissa ei itse ollut aikoihin syönyt tai juonut itse mitään ja makasi vain morfiinilaastari selässä sängyllä.

Ihmeen paljon tulee kyyneliä ulos vanhasta äijästä kun sen paikka on. Ei juuri lohduta että tietää tehneensä kaiken mitä voi ja olisi ollut julmaa ja itsekästä jatkaa väkisin hoitoja jotka eivät lopulta olisi auttaneet kuin hetken eteenpäin.

Sydäntä särkevää seurata kun nuorempi kissa kulkee ympäri asuntoa etsimässä pitkäaikaista kaveriaan joka ei tule takaisin.

R.i.p Tikru.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Jouduin eilen illalla viemään meidän kissan lopetettavaksi. Pikku kaveri ehti hieman yli 20 vuotta olla sulostuttamassa elämäämme ja kyllä nyt on tyhjä olo.
20 vuotta on sen verran pitkä aika, että ei tällaista tapahtumaa pysty aivoistaan ihan äkkiä pois pyyhkimään.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970

Otan osaa, tiedän tunteen. Aikanaan oma about 17 vuotias kissa kuoli käytännössä omille käsille, koska jostain syystä vanhuksen aortta repesi ja lähtö tuli pian sen jälkeen. Oli nuorelle pojalle kova koulu siitä, että kaikki on katoavaista.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Jouduin eilen illalla viemään meidän kissan lopetettavaksi. Pikku kaveri ehti hieman yli 20 vuotta olla sulostuttamassa elämäämme ja kyllä nyt on tyhjä olo.
20 vuotta on sen verran pitkä aika, että ei tällaista tapahtumaa pysty aivoistaan ihan äkkiä pois pyyhkimään.

Varmasti todella surullista ja ymmärrän kiintymyksen ja suuren ikävän.
20 vuotta on kissalle todella pitkä elinikä ja siten voit olla onnellinen, että sait viettää kissasi kanssa niin pitkän ajan yhdessä. Varmasti kyllä ikäväkin on todella kova noin pitkän yhdessäolon jälkeen.
Minä jouduin lopetuttamaan edellisen kissani 1,5 vuotta sitten kissan ollessa 10-vuotias, ja kyllä riipaisee välillä vieläkin, kun muistelee kuinka tuskissaan kissa viimeiset hetkensä vietti.
Kyllä siinä omat lääkärimenot jää toiseksi, kun kyseessä on oma tai lemmikin terveys.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Talouteen saapuili tuossa parisen viikkoa sitten hyökkäystrioa täydentämään kolmas katti, joka sai energisyytensä vuoksi nimekseen Mutanen. Hieman rasittava tapaus, kun noita kavereitaan härnää jatkuvalla syötöllä, mutta eiköhän se siitä kun hieman kasvaa. Ainakin vauhtia taas riittää, jos ei muuta.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Viime viikolla jouduin toteamaan myös, miten kova paikka se on kun nelijalkainen ystävä viedään sille viimeiselle piikille. Oli todella vaikea lohduttaa 10-vuotaista veljenpoikaa, kun heidän perheensä 16-vuotias kissavanhus oli seuraavana päivänä menossa lopetettavaksi. Ihan siinä setäkin herkistyi, vaikka järkeni sanoi että sehän on vain eläin, jonka elämästä ja kuolemasta nyt on kyse.

Tsemppiä ja jaksamista vaan niille, joille tällainen asia on ajankohtainen.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Lemmikki ei koskaan ole "vain eläin".
En suoraan tätä tarkoittanutkaan, vaikka sen noin kirjoitin. Yritin vain kuvailla sitä hämmentävää tunnetta, jonka kohtasin kun näin kuolevan kissan ja sen vieressä itkevän pikkupojan. Yllättävää miten paljon tämä tilanne kosketti minuakin, vakka ajattelin kyseessä olevan "vain eläimen". Ehkä tämän lapsen aito suru oli kuitenkin enemmän se, joka tarttui minuunkin. Mutta veljenpojalleni kyseessä oli mitä suuremmassa määrin perheenjäsen, sanan täydessä merkityksessä.
 

Kimble

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Heinäkuussa katosi kissa, kuten elokuussa sivulle kirjoitinkin. Enää ei kattia takaisin odotettu. Kaksi viikkoa sitten kaveri ilmestyi ikkunan taakse. Neljään kuukauteen ei vilaustakaan. Oli lihonnut reissussa, joten ilmeisesti ollut jonkun ruokinnassa. Iloinen yllätys meille ja varsinkin kaksoisveljelleen. Nyt elelee onnellista maatiaiskissan elämäänsä omassa kotona.
 

RauMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Detroit Red Wings
Jaksamista kaikille perheenjäsenen menettäneille. Vieläkin lyö välillä vedet silmiin kun edesmennyttä kumppania muistelee
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Heinäkuussa katosi kissa, kuten elokuussa sivulle kirjoitinkin. Enää ei kattia takaisin odotettu. Kaksi viikkoa sitten kaveri ilmestyi ikkunan taakse. Neljään kuukauteen ei vilaustakaan. Oli lihonnut reissussa, joten ilmeisesti ollut jonkun ruokinnassa. Iloinen yllätys meille ja varsinkin kaksoisveljelleen. Nyt elelee onnellista maatiaiskissan elämäänsä omassa kotona.
Hieno juttu. Kiva lukea joskus tarinan onnellisesta lopusta.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Ootteko vieneet kissoja pääkaupunkiseudulla mihinkään kissahoitolaan? Helsingin Kissahotelli on hakutuloksissa ekana, mutta maksaa kahelle katille mukavasti 50 euroa / vrk joka on mun mielestäni ihan vitusti.

http://www.helsinginkissahotelli.com/

Tuommoisen mä äkkäsin Askolasta kuin Katinkamari, Katinkamari - Peikkorinne
Ei ihan pääkaupunkiseutua, mutta vaikutti fiksulta ja oli jonkin verran edullisempi kuin tuo tuossa edellä (30 € / vrk.)

Entäs muita? Tarvittaessa kisut kyllä matkustaa maallekin mukana, ajattelin vain säästää ne tuolta kolmen-neljän tunnin automatkalta.

Edit.: Jahas, Katinkamari on jo täyteen varattu (kyselemäni aika 23.12. - 27.12.)
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
Aah, aivan huikeita veijareita nämä kissat toden tosiaan on. Kaikenmoisia tarinoita on tarttunut mukaan matkan varrelta ja muistoja sitäkin enemmän. Valokuviakin on kissan nimiin tagattu se reilut 250 eli sitäkään puolta ei olla unohdettu. Ihmeellisen älykkäitä nuo karvakasat tuntuu olevan, olin teipannut maalarinteipillä kissanruokakaapin oven kiinni, koska kissa pystyi aukasemaan sen kynsillään. Noh, monesta eri kohtaa teipattuna ovi ei siltikään kiinni pysynyt. Kissa oli onnistunut repimään kaikki teipit irti ja avaamaan oven ja puremaan ruokalootaan reiän ja sitten tyhjentämään sen ruoista. Lähes jokaisessa märkäruokapussissa oli muutaman sentin pituinen reikä josta ruokaa oli imetty (?) se 10% pussin sisällöstä. Ei voinut kuin nauraa kissan oveluudelle nälän tullessa. :)

Ja saalistustahan tuokin tykkää harrastaa, ja nimenomaan harrastaa, ikinä ei ole syönyt saaliitaan. Yleensä vain mökillä saa saalista kun saa vapaana juksennella, mutta kerran oli kotona päässyt yöksi karkuun ja kuitenkin oli aamulla taas sisällä, ikkunaa pidettiin auki jotta pääsisi kömpimään takaisin vaikka ei oltaisi avaamassa ovia. Noh, siinä illemmalla kateltiin telkkaria ja huomasin jonkun oudon lelun telkkarin edessä. Perskele, sehän olikin kuollut, jähmettynyt rotta! Siinä maton päällä telkkarin edessä ja melkonen järkäle. Kukaan ei tietenkään uskonut kun sanoin että siinä on oikea rotta, ennenkuin nostivat käsiinsä ja voi sitä huutoa. Kissa seurasi vierestä ja ihmetteli etteikö me ennen rottaa olla nähty.

Reissut on aina ongelmia kun ei tiedetä mihin katti laitetaan. Kerran jätin 3 viikon reissun ajaksi veljen luo asustelemaan. Kun palasin, kyselin veljeltä että mitäs märkäruokaa annoit sille, tähän hän tokaisi: "mitä ihmeen märkäruokaa?" . Oli kyllä melko koominen hetki ja kun ottaa huomioon ettei tuo meidän kissa syö kuivaruokaa kuin nälkäkuoleman edessä, eikä tuo pelkkä kuivaruoan syöminen ole edes terveellistä kissoille.

Nooh, enempää en kiusaa teitä turinoilla. Luen kyllä mielellääni muiden vastaavia! Tulee aina hyvälle mielelle kun huomaa että raavaat miehet nauttivat kissansa tekemisistä ja kertovat siitä avoimesti.
 

Fiiu

Jäsen
Edellisen kirjoittajan juttuihin vedoten tänään kävikin hauskasti (tätä on tapahtunut pari kertaa aiemminkin kyllä): toinen kissaneideistä on tottunut intensiivisellä tuijottamisella ilmoittamaan että nyt on nälkä mutta nyt on keksitty sitten uusi juttu. Ilmeisesti ei ole huomioitu tarpeeksi sitä tuijottamista sillä aamupäivällä alkoi kuulua jotain ihmeen raahaamisen ääntä. Katsaus keittiöön ja Viivihän se siellä tönii talouspaperirullaa hellan päällä. Hauska rahinahan siitä kuuluu ja homma toimi, piti se lähteä ruokaa tarjoilemaan tuon suorituksen jälkeen. :)
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Meille tuli tuossa noin viikko sitten asumaan kissanpentu, kun emäntä on tuota elikkoa jo vuosia kinunut, ja päätin näin Joulun alla antaa sitten periksi. Kokemusta molemmilla on erinäköisistä eläimistä aina chinchilloista hevosiin, ja kutakuinkin kaikesta siltä väliltä, ja tämä kissan hommaaminen oli pitkän harkinnan tulos, ei siis mikään hetken mielijohde.

No tuli sitten hommattua tuollainen löytökissa, joka oli löytynyt muutaman viikon ikäisenä hylättynä. Hoitokodissa vietti sitten aikaansa luovutusikäiseksi saakka, jonka jälkeen kävin kaverin hakemassa meille. Hoitokodin pitäjä sanoi että ko. yksilölle olisi hyvin tärkeää hommata joku kaveri, jolta saisi hieman mallia, ja koska kyseessä on hyvin aktiivinen riiviö (hyvässä mielessä), niin leikkikaveri olisi kaikkien kannalta hyvä vaihtoehto.

Pitkän mietinnän jälkeen kävin pari päivää sitten hakemassa muutaman viikon vanhemman pennun tälle kaveriksi. Nyt kuitenkin on osoittautunut kissojen toisiinsa totuttaminen hyvin haasteelliseksi. Aluksikin, tuo uusi pentu ilmiselvästi ikävöi kovasti emoaan, sillä se huusi ensimmäisen päivän ja yön aikana valehtelematta n. 80% hereilläolo ajastaan. Aktiivisen silittelyn ja huomion osoituksen tuloksena on mouruaminen vähentynyt jo huomattavasti, enkä usko sen olevan ongelma enää hetken päästä.

Suurin ongelma onkin nyt se, että aikaisempi pentu ei hyväksy uutta sitten millään. Jatkuvasti ollaan sähisemässä ja murisemassa, vaikkakin tappeluilta ollaankin vielä vältytty. Tuo aikaisempi tulokas oli kuitenkin hoitokodissaan tullut todella hyvin juttuun toisen siellä olleen kissan kanssa, mutta nähtävästi hän oli ehtinyt omaksumaan asuntomme omaksi reviirikseen ja päättämään, että sinne ei ole millään toisella karvaisella olennolla mitään asiaa. Kyllähän nuo tuosta voivat yhä ystävystyä, ja monesti nämä ottavatkin oman aikansa, mutta se mikä huolettaa, on tuon aikaisemman pennun yleinen käytös. Se on meinaa muuttunut paljon hankalammaksi, ja tuntuu että sillä on tasainen vitutus päällä 24/7. Välillä se saattaa alkaa murisemaan omille leluilleenkin (joissa on uuden pennun hajua?), ja muutenkin leikit ovat muuttuneet paljon aggressiivisemmiksi. Tämän takia on alkanut mietityttämään, kuinka kauan noita kannattaa kokeilla sovittaa yhteen, ennen kuin kannattaisi viheltää peli poikki, ja palauttaa uusi tulokas kasvattajalle? Lähinnä siitä syystä, ettei tuosta aiemmasta pennusta, joka oli juuri sopivasti riiviö luonteeltaan aiemmin, muutu pysyvästi tuollaista aggressiivista ja vittumaista kissaa.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Kyllähän yksin taloa asuvat kissat paikan omivat itselleen eivätkä katso hyvällä sinne tunkeutuvia lajikumppaneita. Meillä ei nyt ole kissoja mutta taannoin oli ja vanhan rouvan lisäksi sinne otettiin yksi pentukissa. Tämä vanhempi kissa alkuun murisi ja sähisi aina kun toinen lähelle yritti, ei kuitenkaan ollut väkivaltainen koska oli luonteeltaan vähän sellainen vetäytyjä. Myöhemmin yleensä lähti pois kun toinen tuli sinne missä itse oli. Sovussa alkoivat aika pian olemaan, mutta ei niistä mitään kavereita tullut vaan oleilivat yleensä eri paikoissa. Eipä siitä mitään haittaa ollut kun meillä oli tilaa kummallekin olla.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Meidän kissan ruuansulatus ei enää kestä kaupan kuivamuonia. Laatta lentää nopeasti kuivamuonan syömisen jälkeen. Onkos palstan kissaystävillä kokemusta vastaavasta ja oletteko löytäneet tilalle esim. jotain laadukkaampia kuivamuonia netistä tai eläinkaupoista herkkävatsaiselle kissalle?
 

Fiiu

Jäsen
Meidän kissan ruuansulatus ei enää kestä kaupan kuivamuonia. Laatta lentää nopeasti kuivamuonan syömisen jälkeen. Onkos palstan kissaystävillä kokemusta vastaavasta ja oletteko löytäneet tilalle esim. jotain laadukkaampia kuivamuonia netistä tai eläinkaupoista herkkävatsaiselle kissalle?

Tarkoitatko markettien kuivamuonaa vaiko eläinkaupan? Meillä menee sekä eläinkaupan raksuja että pääasiassa raakaa lihaa kissoille eikä ole vatsan kanssa ollut ongelmia. Välillä saattaa lievä bulimia iskeä mutta vaikuttaisi olevan ihan perinteistä ahmimista ja välitöntä ravaamista. Asiasta on mainittu eläinlääkärikäynnilläkin (säännöllinen tarkastus/rokotus) eikä kyseessä ole mitään hälyttävää kun pääasiassa ruoka pysyy sisällä.

Tampereella on Barffinet josta saa eläimille raakalihaa ja uskoisin muiltakin paikkakunnilta löytyvän vähän vastaavia putiikkeja.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Tarkoitatko markettien kuivamuonaa vaiko eläinkaupan? Meillä menee sekä eläinkaupan raksuja että pääasiassa raakaa lihaa kissoille eikä ole vatsan kanssa ollut ongelmia

Whiskasin kuivamuonaa ollaan ostettu tähän asti. Ei kissaa mikään muuten vaivaa, kroonista kissaherpestä lukuun ottamatta. Raaka kala ja liha sekä märkäruoka pysyy sisällä, mutta kuivamuona ei enää millään. No, pitää varmaan käydä eläinkaupassa kyselemässä jotain laadukkaampaa sorttia.
 

sake

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Meidän kissan ruuansulatus ei enää kestä kaupan kuivamuonia. Laatta lentää nopeasti kuivamuonan syömisen jälkeen. Onkos palstan kissaystävillä kokemusta vastaavasta ja oletteko löytäneet tilalle esim. jotain laadukkaampia kuivamuonia netistä tai eläinkaupoista herkkävatsaiselle kissalle?

Kissalle märkäruoka (joko liha pelkiltään tai teollinen liharuoka) on terveyden kannalta paljon parempaa. Kissat luonnostaan juovat todella vähän, joten nappulat usein kuivattavat vain lisää. Varsinkin virtsatievaivat lisääntyvät kuivaruoalla. Nappuloissa on myös enemmän kaloreits ja hiilihydraatteja (kissathan ovat luonnostaan karppaajia). Nappuloita voi antaa vaikka kerran viikossa hampaita putsaamaan. Joten parempi, jos saat kissan syömään jotain kosteata ruokaa. Kaikissa kissanruoissa on huomattavia laatueroja; ikävä kyllä hinta ja laatu kulkevat paljon käsi kädessä. Kannattaa ainakin vaihtaa marketin nappuloista eläinkaupan raksuihin. Ja jos haluaa antaa BARFia tai muuta pelkkää lihaa, pitää vaan muistaa joko antaa puolet ruoasta täysravintona (jossa mukana vitamiinit ja hivenaineet) tai ruoan sekaan kissojen monivitamiinivalmiste (esim. Multicat).
Ja vielä lisäyksenä: Kissallekaan ei ole normaalia oksentaa. Koskaan. Toki usein taustalla voi olla esim. stressi, mutta usein myös ruoka-aineyliherkkyys, munuaisten vajaatoiminta, tms.

Niin ja kissathan eivät ole laumaeläimiä, joten toinen kissa on aina"uhka". Toki toisesta kissasta on myös seuraa, mutta missään nimessä aina kissoista ei tule parhaita kavereita. Meilläkin äiti ja tytär aina välillä vihaavat toisiaan yli kaiken, ja sitten taas toisaalta leikitään :)
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kissalle märkäruoka (joko liha pelkiltään tai teollinen liharuoka) on terveyden kannalta paljon parempaa. Kissat luonnostaan juovat todella vähän, joten nappulat usein kuivattavat vain lisää. Varsinkin virtsatievaivat lisääntyvät kuivaruoalla.

Kaikilla tuntemillani kasvattajilla on kuivamuonaa aina saatavilla, niin myös meillä. Ei ongelmia. Kissat juovat jos niillä on jano, ja silloin vähemmän kun saavat nesteensä lihan kera. Vettä on oltava tarjolla aina.

Ja vielä lisäyksenä: Kissallekaan ei ole normaalia oksentaa. Koskaan.

Höpsistä. Suurin osa kissoista oksentaa säännöllisesti. Yleensä hakevat tätä varten kuituipitosta syötävää, kuten ruohoa kesällä tai huonekasvia talvella (kissalle kandee pitää esim. oraita kasvamassa) koska kissoille tulee suolistoon usein karvapalloja pesupuuhien seurauksena ja ne tyypillisesti oksennetaan pois.

Kissa oksentaa herkästi myös ruokansa, jos nälkäisenä syö esim. jääkaappikylmää lihaa tms.

Nää ei ole vaarallisia. Vasta jos oksentelu on tiheää tai aina saman ruoan jälkeen, kandee alkaa tarkkaileen.

Niin ja kissathan eivät ole laumaeläimiä, joten toinen kissa on aina"uhka".

Kotikissa on tietynlainen laumaeläin, ne jopa kerääntyvät yhteen kaupungeissa öisin. Laumaeläimeksi se on toki erilainen kuin koira tai hevonen, mutta laumassa se viihtyy. Yleensä tuo lauma on ihmislauma, mutta pentukissa kuin pentukissa ottaa ajan kanssa toisen kissan laumaansa. Kahden jo vakiintuneen aikuisen kissan kanssa voi olla tekemätön paikka, mutta pentujen kanssa pitää olla vaan kärsivällinen. Yhteensopimiseen vaikuttaa kissojen sukupuoli, sekä se onko niitä leikattu. Leikkaamattomat kollit eivät yleensä siedä tosita kollia olkoon leikattu tai ei, mutta nartut hyväksytään helposti. Kaksi leikkaamatonta narttua voi joutua valtataisteluun ja leikattu narttu joutuu yleensä leikkaamattoman alistamaksi jne.

Tutustuminen esim. asumalla eri huoneissa ja oven alta haisteleminen on ollut tehokas tutustuttamisen kuuri.. pari viikkoa, ja pentujen kanssa onnistunut aina..
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Kissalle märkäruoka (joko liha pelkiltään tai teollinen liharuoka) on terveyden kannalta paljon parempaa. Kissat luonnostaan juovat todella vähän, joten nappulat usein kuivattavat vain lisää

Unohtui tosiaan korostaa, että kissa saa kyllä pääasiassa märkäruokaa sekä raakaa lihaa. Kuivamuona on sitten lähinnä ollut sellainen vitamiinilisuke. Minun mielestä on itsestään selvyys, ettei kuivamuona yksistään riitä pitämään kissaa terveenä, vaikka tiedän itsekin kissanomistajia, jotka eivät anna kissoilleen muuta kuin kuivamuonaa.

Tosiaan tuota munuaisten vajaatoimintaa saa tarkkailla.
 

sake

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikilla tuntemillani kasvattajilla on kuivamuonaa aina saatavilla, niin myös meillä. Ei ongelmia. Kissat juovat jos niillä on jano, ja silloin vähemmän kun saavat nesteensä lihan kera. Vettä on oltava tarjolla aina.



Höpsistä. Suurin osa kissoista oksentaa säännöllisesti. Yleensä hakevat tätä varten kuituipitosta syötävää, kuten ruohoa kesällä tai huonekasvia talvella (kissalle kandee pitää esim. oraita kasvamassa) koska kissoille tulee suolistoon usein karvapalloja pesupuuhien seurauksena ja ne tyypillisesti oksennetaan pois.

Kissa oksentaa herkästi myös ruokansa, jos nälkäisenä syö esim. jääkaappikylmää lihaa tms.

Nää ei ole vaarallisia. Vasta jos oksentelu on tiheää tai aina saman ruoan jälkeen, kandee alkaa tarkkaileen.

Jos luit tarkemmin, mitä kirjoitin, huomasit varmaan että mainitsin yhtenä syynä esimerkiksi stressin, joka voi aiheuttaa paljonkin oksentelua kissalla. Kertomasi on yleinen mielipide kissanomistajien ja -kasvattajien keskuudessa. Olen tänä vuonna istunut kissaeläinlääkäriguru Susan Littlen luennoilla yhteensä 4 päivän ajan, ja oksennuksen epänormaaliutta hän korosti erityisesti - se ei ole kissalla koskaan normaalia. Hän vielä erikseen mainitsi, että varsinkin karvapallot ovat ylidiagnosoituja.
 

sake

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin ja piti vielä lisätä, että kun tutkisit nappuloiden ravintoainelistauksia versus märkäruoan, huomaat että esimerkiksi hiilihydraattimäärien ero on useimmissa merkeissä huomattava! Ja se, että näet kissan juovan, ei kerro mitään kissan nestetasapainosta. Niinkuin varmasti ymmärrät, nappulat vaan imevät itseensä nestettä. On kiistatonta, että kuivaruoka lisää virtsatietulehduksia kissoilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös