“Leikkiä tulella”.
Omien kokemusteni perusteella suurin osa häiriköistä, joita netissä liikkuu loppujen lopuksi yllättävän paljon, on suhteellisen harmittomia tapauksia tai sellaisia jotka tarpeeksi huomiota saatuaan lopettavat häiriköintinsä katsottuaan saatuaan tarpeeksi haittaa aikaan. Mikäli tällaista harmitonta tapausta, mikäli kukaan häirikkö voi olla harmiton, hivenen joko ojennetaan tai uhataan asian viemisellä poliisin tietoon he yleensä säikähtävät ja lopettavat häiriköinnin - suorastaan saattavat kadota kuin maan nielemänä mutta, tähän sisältyy mutta, mikäli häirikkö on henkilö jonka toiminta ajatuksena on “minulla ei ole mitään hävittävää” voidaan joutua tilanteeseen jossa jokainen teko mitä häiritty tekee tuottaa uusia “hyökkäyksiä” häirikön taholta. Tällaista henkilöä joka on jossain määrin häiriintynyt on melkoisen hankala pelotella millään muotoa koska hän katsoo ettei hänellä ole mitään hävittävää tapahtuipa mitä tahansa.
Usein tälläinen häirikkö on hyvin perusteellinen ja saattaa jopa toimia siten ettei kohteen ole helppoa mennä poliisin puheille tai mikäli hän menee niin poliisin on hankala tarttua toimeen koska ei ole mitään todella konkreettista näyttöä uhasta. Kenties on vain epämääräisiä tekstiviestejä, uhkaavia maileja etc. mutta ei selkeää uhkausta eikä mitään sellaista jonka avulla poliisin olisi todella helppoa päästä jäljille. Epämääräisyydestään huolimatta uhka on todellinen ja kaiken aikaa läsnä. Julmimmillaan häirikkö saattaa soittaa hyvin avoimia puheluita joiden kuluessa kehuu nerouttaan sillä ettei kohde kykene tekemään muuta kuin kiemurtelemaan kuin mato koukussa. Häirikön toiminta tuntuu jopa hyvin perverssiltä ja uhkarohkealta, ja silti hänellä ovat (yleensä) kaikki kortit käsissä niin kauan kuin hän kykenee olemaan ylittämättä selkeää rikollisuuden rajaa ts. silloin hän menettää valttikortit kun uhkaus muuttuu konkreettiseksi fyysiseksi toiminnaksi ja tällöin poliisi yleensä vasta astuu kuvaan. Harvoin poliisi yksittäisissä tapauksissa puuttuu peliin ennen kuin jotain konkreettista on tapahtunut, jollei häirikkö sitten uhkaa perheen lapsia (oletetaan tilanne jossa kohde on perheellinen) tuolloin poliisin kynnys puuttua “peliin” madaltuu mutta järjestelmällinen häirikkö tietää/tiedostaa tämän ja osaa varautua tällaiseen joten yleensä uhkaaminen tapahtuu vanhempien tai vanhemman kautta.
Mitä sitten tehdä jos uhkailija ja häiritsijä on järjestelmällinen ja niin taitava että poliisin on hankala puuttua tilanteeseen tai poliisi ei edes ota juttua tutkittavakseen koska kunnon näyttöä ei ole? - Sivullisten, häirityn ystävien tärkein tehtävä on tukea parhaalla mahdollisella tavalla, usein riittää se, että antaa henkistä tukea ja näyttää ettei hylkää toista vaikeinakaan aikoina. Mutta jossain vaiheessa itsekullekin tulee raja vastaan jonka jälkeen sietokyky loppuu ja mikäli yhteiskunta (poliisin ominaisuudessa) ei kykene tarjoamaan suojaa ja turvaa voi olla ettei jäljelle jää enää muita vaihtoehtoja kuin joko alistuminen tai vastaan taisteleminen, ja yleensä ihminen tässä vaiheessa koettaa taistella vastaan vastaamalla fyysiseen uhkaukseen väkivallalla tai ainakin sen uhkaamisella.
Kun kaikki mahdolliset tiet on käyty läpi ja mikään muu ei auta niin tuossa tilanteessa en näe mitään väärää siinä, että koettaa käyttää “rajoitettua voimaa” uhkatekijän poistamiseksi. Mikäli minun ystäväni tarvitsisi tällaisessa tilanteessa apua ja tilanteen tarkoin tutkittuamme ja huomattuamme ettei muita mahdollisuuksia ole seisoisin ystäväni rinnalla viimeiseen saakka häntä puolustaen. Yleensä, siis yleensä, riittää lievä varoitus ja tämän jälkeen tilanne on ratkaistu ja rauha palannut mutta jos häirikkö on se todellinen psykopaatti joka on päättänyt tuhota toisen elämän ollaan kierteessä mikäli häntä koetetaan kouluttaa mutta joissain tilanteissa tämäkin riski on otettava, milloin se sitten on otettava? Se on päätettävä tapauskohtaisesti. - Lähes poikkeuksetta, ennen kuin näin pitkälle ollaan ajauduttu on häirikkö tehnyt jo jonkin virheen jonka perusteella poliisi on jo voinut puuttua peliin mutta aina on se mahdollisuus otettava huomioon ettei ole käytössä muita vaihtoehtoja vaan on turvauduttava “oman käden oikeuteen”.
Alistuminen on pahinta mitä voi tapahtua, tuolloin häirikkö on voittanut mutta hän ei välttämättä tyydy siihen, että on saanut toisen alistettua vaan haluaa vielä nauttia tilanteesta ja mitä enemmän psykopaatista on kyse sitä enemmän hän nauttii tilanteesta ja sitä pidemmän aikaa uhrin kannalta epätoivoinen tilanne jatkuu. Alistunut ihminen vieläpä hyvin usein tyytyy kohtaloonsa eikä tee tapahtuneesta ilmoitusta. - Predator, älä Sinä ainakaan alistu!
vlad#16.
