Ailahtelevuus on kyllä asia mikä on leimannut koko Mannerin aikakautta. Varsinkin pelien sisällä on ollut todella paljon ailahtelua ihan ensimmäisestä kaudesta lähtien. Pidemmän aikaa jo yrittänyt itse seurata, että milloin Manner saisi tuon joukkueen pelaamaan koko 60-minuuttisen tasaisesti ja hyvin. Niitä tulee aivan käsittämättömän harvoin. Muutenkin tuntuu, että tuo joukkue on koko neljän vuoden ajan tarvinnut pelien sisällä aina jotain konkreettista, johon se voi tarttua että saisi pelin rullaamaan. Ensimmäisellä Mannerin kaudella oli hyvin paljon isoja sulamisia ja hienoja viimeisen erän nousuja. Ylipäätään todella paljon on tässä neljän viimeisen kauden aikana ollut otteluita, joissa 55 minuuttia puhallellaan muniin ja sitten viimeisellä viidellä minuutilla aletaan tappioasemassa vasta tosissaan hakemaan sitä tasoitusta.
Tällä kaudella tuota ailahtelevuutta on kyllä sitten jo näkynyt myös pelien välillä aivan järkyttävissä määrin. Hyvänä päivänä voitetaan TPS 7-2 ja huonona päivänä hävitään sarjajumbolle. Tuntuu että tässäkin on menty siihen, että tuo joukkue tarvitsee myös otteluiden välille jotain konkreettista mistä voi ammentaa energiaa kaukaloon. Tarkoitan tällä sitä, että aina kun Kärpät voittaa pari peliä putkeen hyvällä esityksellä, alkaa tasonlasku näkymään heti aivan selvästi. Pelicans pelin jälkeen mietin itsekseni, että Kärpät muuten häviää seuraavan ottelun. Sitten katsoin otteluohjelmaa ja totesin, että jaa siellähän on JYP vastassa, tuskin ne sitä kuitenkaan häviää. Vaan hävispä kuitenkin. Veikkaan että ensi tiistaina Tappara pyyhkii meillä lattiaa ja sitten taas sisuunnutaan ja voitetaan pari peliä sen jälkeen.
Alkuviikosta luin Kari Jalosen haastattelun jossa hän kertoi vähän omista valmennuskokemuksistaan jne. Silmääni paistoi tälläinen kommentti häneltä: "Päävalmentaja ei voi juuri isompaa ammatillista virhettä tehdä kuin osoittaa olemuksellaan pelaajille, että nyt voidaan edes vähän oikoa asioiden edelle." En voi olla varma mitä siellä joukkueen sisällä tapahtuu otteluiden jälkeen, mutta ihan selkeästi on nyt ollut huomattavissa se, että surkeaa putkea seuraa pari hyvää ottelua, jonka jälkeen pelin taso lähtee jälleen laskuun. Hyvin voisin ainakin kuvitella, että Manner voisi sortua siihen, että langettaa joukkueen ympärille hyvinkin rennon ilmapiirin parin hyvin menneen ottelun jälkeen, jonka johdosta tekemisen taso laskee. Sitten kun taas otetaan pari peliä tukkapöllyä niin joukkue näyttää todella jämäkältä, kuten toissa keskiviikkona Turussa.
Mutta eipä siinä, ei Manner tule potkuja enää saamaan. Mestaruudesta me ei myöskään taistella. Välieräpaikka taitaa olla aika maksimisuoritus tuolta ryhmältä. Oma kiinnostukseni ainakin tätä kautta kohtaan on kyllä viimeisten parin viikon aikana romahtanut melkolailla.
