Itseäni häiritsee myös noissa Mannerin puheissa nuo teennäiset asetelmat kilpailutilanteesta ja tasapuolisista mahdollisuuksista kaikille pelaajille. Jokaisella pelaajalla on tasapuoliset mahdollisuudet napata pelipaikka, pyörittämällä laajaa rotaatiota, jotta saadaan paras irti pelaajista ja kokoonpanosta. Tuo asetelma on täysin teennäinen. Mitään 'reilua', avointa tai tasapuolista kilpailutilannetta ei olemassakaan, eikä kokoonpanosta täten pyritä ulosmittaamaan sitä kaikkea potentiaalia mitä siinä on. Rotaatiossa pyörivät samat pelaajat, yleensä ne pelaajat, jotka ovat pelanneet vielä joten kuten hyvin (Hermonen, Koskenkorva, Rädyt, T.Niemelä) ja noiden kesken sitten pyöritellään pelipaikkoja ja puhutaan "kovasta kilpailutilanteesta" ja "laajasta rosterista".
Oikea laajuushan kokoonpanossa ja oikeanlainen rotaatio olisi sitä, että parhaat pelaavat ja jos on laaja kokoonpano käytössä, niin silloin, jos se rotaatiopelaaja on pelannut paremmin, kuin joku vakiokokoonpanon pelaaja, nousee hän kokoonpanoon. Ei rosterissa pitäisi olla mitään "sementoituja" paikkoja jaossa. Toki jos joku eturivin pelaajista pelaa yhden huonon pelin, ei päätöksen tarvitse heti olla penkitys, mutta jos laskeva trendi jatkuu pidempään tai jonkin aikaa, ja siinä samalla joku rotaatiosta on pelannut hyvin, niin sen rotaation pitäisi pyöriä näiden kesken, jotta saadaan joka peliin se paras kokoonpano ja mitattua se paras ulos, eikä niin, että siellä on nämä tietyt rotaatiopelaajat, jotka vieläpä usein pelaavat hyvin ja sitten heidän keskensä pyöritetään lottopalloa. Tuo ei ole mikään reilu tai aito kilpailutilanne, eikä tuo myöskään ulosmittaa sitä kokoonpanon parasta potentiaalia irti. Optimaali tilanne olisi, että joka pelissä olisi se paras kokoonpano jalkeilla ja parhaat pelaajat kehissä, eikä niin, että rotaatiossa pyörivät tietyt pelaajat ja alisuorittajat jatkavat pelistä toiseen pelaavassa kokoonpanossa.
Rotaatipelaajienhan pitäisi tuoda energiaa ja lisääosaamista kokoonpanoon, juuri näiden alisuorittajien tilalle, jotta se paras ulosmittaus onnistuu, mutta sen sijaan Kärpissä pyöritetään näitä 'onnistujia' (kärjistetysti sanoen) kokoonpanossa ja sen ulkopuolella, samalla kun alisuorittajat jatkavat kokoonpanossa tappamassa oman ketjunsa peliä. Olisiko näille alisuorittajille niin kamalaa hakea pari peliä vauhtia katsomosta kera laadukkaan harjoittelun, sen sijaan, että heitä pakkopeluutetaan ja yritetään väkisin pakottamlla saada peliä toimimaan. Tuo ei ole millään muotoa terve, aito tai oikeanlainen tilanne, vaan jopa joukkuehenkeä myrkyttävä ja syövä tilanne. Taisi olla jo Metsävainio, joka tuossa syksyllä sanoi, että alkaa tuo rotaatiopelaajan rooli jo rassaamaan. Toki Metsävainio ei ole kummoisesti esiintynyt, joten hän on ihan ansaitusti ollut tuossa rotaatiopelaajan roolissa, mutta ihme ja kumman ettei olla vieläpä esim. Hermosen tai Koskenorvan suulta kuultu tällaisi kommentteja. Ehkäpä pojat haluavat kuitenkin pitää mölyt mahassaan.
Ja jos puhutaan myös kokoonpanon laajudesta ja sanotaan, että jollain joukkueella on vaikkapa viisi tai kuusi kentällistä pelaajia, niin itse käsitän ne puheet, niin että, kun nämä rotaatiopelaajatkin pysytyvät kokoonpanoon tullessaan tuomaan siihen kokoonpanoos jotain muutakin kuin 0-0 peliä. Eli kun otat jonkun vakiokokoonpanon pelaajan pois kokoonpanosta, joka on ollut jopa ihan tehokas, niin se korvaava rotaatipelaaja pystyy myös jonkunlaiseen tuloksentekoon ja hyvään panokseen joukkueen eteen, niin, että se joukkueen laatu ei oikeastaan yhtään huonone siitä, kun nämä pelaajat vaihtaa päikseen. Se on sitä oikeaa _laajuutta_, eikä se, että otetaan joku luottopelaaja pois kokoonpanosta ja otetaan joku nolla-nolla pelin pelaaja kokoonpanoon, joka on pelannut samaa roolia viimeiset kolme kautta joukkueessa ja, jonka ainoa panos joukkueelle on nimi pöytäkirjassa ja sitten puhutaan kuinka on niin "laaja ja laadukas rosteri". Oikea _laatu ja laajuus_ koostuu, siitä, että se rosterin taso ei putoa, vaikka pelaajia pyörittelisi miten.
Yhtä kaikki myös nuo Mannerin puheet laajuudesta, "mitään ei tule ilmaiseksi", "kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet", "kova, reilu ja avoin kilpailutilanne" puheet ovat aika pehmoisia ja teennäisiä. Sitten on vielä nämä Mannerin puheet siitä, että miten saada jokainen tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi joukkuetta. Aiemmilla kausilla se varmaan onnistui kohtalaisen hyvin, kun menestystä tuli ja joukkue suoritti kovalla tasolla, niin varmaan kaikki oli helpompia pitää tyytyväisinä, kun kaikki halusivat pelata Suomen parhaassa joukkueessa, jossa vaatimustaso oli maailmanluokkaa. Mutta nyt kun menee huonommin, en yhtään ihmettelisi, jos nuo Mannerin teennäiset puheet "reilusta ja aidosta kilpailutilanteesta" alkaisivatkin rassaamaan joukkuetta ja syömään joukkue henkeä ja ennen kaikke vaikuttaa negatiivisesti tekemiseen ja panostukseen joukkueen eteen.