Keväinen auringonpaiste häiritsee ikkunasta työntekoa, mutta vielä enemmän häiritsee se, että ajatukset on koko ajan Jokereissa. En muista milloin olisi viimeksi ollut tällainen olo, että meillä on oikeasti mahdollisuus voittaa jotain. Pitkään on aina keväisin vallinnut se olo, että tavallaan odottaa sitä pettymystä, eikä uskalla sen takia nostaa odotuksia kovinkaan korkealle.
Nyt odotukset ovat korkealla, ja eilinen tunnelma hallilla suorastaan pursusi sitä, että tämä on meidän kevät (kuten Salonenkin mikrofoniin ärjähti)
Ja päässä pyörii nonstoppina:
OI JOOKEERIIIIT
TULLAAN AINA OLEMAAAN
SUOMEN VIHATUIMPIAAA
SILTI SUA RAKASTAAAN