Juu hyvin samanlaisia kaikki. Sellaista rokki-iskelmää ja sitten jotain itkuvirsiä. Kaikissa biiseissä nykyään sanat jonkun muun kun Paten. Jossain vaiheessa uhos että jatkossa tekee sanat itte mutta se jäi yhteen levyyn.Paskaahan ne on.
Juu hyvin samanlaisia kaikki. Sellaista rokki-iskelmää ja sitten jotain itkuvirsiä. Kaikissa biiseissä nykyään sanat jonkun muun kun Paten. Jossain vaiheessa uhos että jatkossa tekee sanat itte mutta se jäi yhteen levyyn.Paskaahan ne on.
Mitä mieltä olette Paten viime vuosien soolomatskusta 2020-....? Mun mielestä sellaisia samantyylisiä jollotuksia oikeastaan lähes kaikki ne mitä on julkaistu. Olisiko jopa samoja tekijöitä osittain joissakin biiseissä. Ok mutta parempiakin on levyttänyt minun mielestäni. Ilmeisesti myös äänen kanssa on jotain häikkää jonkun verran jo. Tossa uudella sinkulla pl. kertosäkeet kuulostaa ääni melko hauraalta. No toisaalta hyvä että ei ole korjailtu mitenkään vaan on luomua.
Juu olihan sitä esimerkiksi joo aiemminkin Paten sooloilla ja Popedankin levyillä että ääni murtuu jossain kohtaa tai joku matala kohta menee kuiskauksen puolelle tai joku melodia ei vaan ole Paten äänelle sopiva ja se kuuluu sitten jossain kohtaa biisiä.Tummennetun kohdan nyt ei pitäis olla mikään yllätys Popedan keikkojenkin pohjalta. Loirismi on Patenkin laulamiseen hiipinyt useamman vuoden aikana enemmän ja enemmän eikä se mikään ihme ole, kun ei lähtökohtaisestikaan mikään virtuoosi ole laulajana ikinä ollut.
En tiedä Jussista, että ottaako leipänsä kokonaan musahommista vai tekeekö myös ”oikeita” töitä. Nuo duo-keikat ovat kuitenkin usein varsinkin pienemmille nimille suhteessa rahakkaampia, kun keikkapalkkiolle on vähemmän jakajia ja lisäksi tietysti esitykseen tarvittavaa kalustoa on vähemmän, mikä laskee kuluja ja sitä kautta palkkiosta jää vielä paremmin käteen.Ihmettelen tota Jussi Aaltosta että kun sillä on omakin bändi ja omia biisejä niin mieluummin esiintyy Jukin kanssa duona ja paljon keikan sisällöstä on covereita ja mm. Popedaa. Ehkä sille koko bändille ei ole tilausta.
Juu kyllä muistaakseni on joku leipätyö mikä ei liity musiikkiin.En tiedä Jussista, että ottaako leipänsä kokonaan musahommista vai tekeekö myös ”oikeita” töitä. Nuo duo-keikat ovat kuitenkin usein varsinkin pienemmille nimille suhteessa rahakkaampia, kun keikkapalkkiolle on vähemmän jakajia ja lisäksi tietysti esitykseen tarvittavaa kalustoa on vähemmän, mikä laskee kuluja ja sitä kautta palkkiosta jää vielä paremmin käteen.
Jussi Aaltonen on tullut tutuksi paitsi musiikin ja esiintymisiensä kautta, niin myös työstään lähihoitajana nuorien parissa päihdetyöntekijänä...
Kemppisen ja Rautajoen aika on jostain syystä ollut minulle aina sellainen jota en halua kuunnella, ehkä sen perseelleen vedetyn juhla DVD:n takia. Nyt kuitenkin YouTuben suosittelemana aloin katsoa tätä ja onhan tää kovaa rokkia.
Tuo aika oli bändille vaikeaa, mutta se lienee johtunut pääasiassa solistin vaihtelevasta esiintymiskunnosta. Ei niinkään Kemppisestä tai Rautajoesta. Nämä vain sattuivat olemaan bändissä silloin kun laulajan alkoholiongelma oli pahimmillaan.
Silloin kun Mustajärvi oli kondiksessa, oli tämäkin erittäin hyvä ja toimiva kokoonpano.
Kyllä ja teki kaksi kovaa levyäTuo aika oli bändille vaikeaa, mutta se lienee johtunut pääasiassa solistin vaihtelevasta esiintymiskunnosta. Ei niinkään Kemppisestä tai Rautajoesta. Nämä vain sattuivat olemaan bändissä silloin kun laulajan alkoholiongelma oli pahimmillaan.
Silloin kun Mustajärvi oli kondiksessa, oli tämäkin erittäin hyvä ja toimiva kokoonpano.
Tais myös jonnii verran Arskalle soppa maistua. Ehkä vaikutti livesoittoon.Samaa mieltä. Välillä Rautajoen rumpusoundi livenä tosin häiritsi, vetikö ylinopeaa komppia ison patteristonsa kanssa vai mikä. Ainakin joissain kappaleissa sen huomasi aika räikeästi, tulee nopeasti mieleen ainakin "Kellot lyö" ja "Repe ja Lissu". Kuitenkin studiolevyistä varsinkin "Just!" kuulostaa erittäin hyvin tuotetulta ja soitannollisesti myös Arskan rumpujen osalta.
Kemppisen ja Rautajoen aika on jostain syystä ollut minulle aina sellainen jota en halua kuunnella, ehkä sen perseelleen vedetyn juhla DVD:n takia. Nyt kuitenkin YouTuben suosittelemana aloin katsoa tätä ja onhan tää kovaa rokkia.
RMJ02 on legenda. Harmillisesti videot ovat poistettu YouTubesta. Liekö alkoholilla ollut osuutta asiaan. Oma suosikki tuolta keikalta oli Apen ja Riitan surullinen tarina, jossa Pate lauloi "hän lähti pois, mä mukulat join". Jossain säkeistössä unohtui sanat ja hoilasi sitten kertsiä siihen saumaan.RMJ 2002 myös kova veto. Molemmilla Pate kyllä melkoisissa nousuissa jo. Ehkä 2002 vedossa vielä enemmän. Mut jostain syystä ei häiritse samalla tavalla kuin juhlarundin Tampereen keikan loppupuoli jossa useampi biisi menee Patelta vähän niin ja näin ja Sukset on jo pelkkää hekottelua ja housujen nykimistä.
RMJ 2002 myös kova veto. Molemmilla Pate kyllä melkoisissa nousuissa jo. Ehkä 2002 vedossa vielä enemmän. Mut jostain syystä ei häiritse samalla tavalla kuin juhlarundin Tampereen keikan loppupuoli jossa useampi biisi menee Patelta vähän niin ja näin ja Sukset on jo pelkkää hekottelua ja housujen nykimistä.
Juu käsittääkseni veti siinä settien välissä reilusti kiisseliä.No, melkein koko toinen setti on siinä alusta loppuun heikohko. Ja vähän kärjistetysti, jos ei aina ihan pieleen vedä, niin sitten ei ollenkaan ja Costello paikkaa. Taisi välissä ollut tauko olla ratkaiseva niitti. Tosin menihän tuo keikka sentään läpi. Ensimmäinen setti oli vielä paikoin erittäin hyväkin.
RMJ-taltioinnit tietenkin reilusti parempia, etenkin tuo 2003. Kaikki keikan biisit ei tietysti ohjelmaan päässeet, mutta hyvä noinkin.
2001-2007 oli ilmeisesti aika yleistä tässä bändissä että ainakin Pate ja varmaa osa muistakin veti tällä tyylillä keittoa...Ensin aamulla tai päivällä kumarat jo keikkamatkalla ja sitten hiukkasen selvittämään itseään päikkäreillä. Illalla taas herättyä lisää soppaa ennen esitystä ja Pate ainakin monesti myös sitten keikan aikanakin. Keikan jälkeen sitten vintti lopullisesti pimeäksi. Sama homma jatkui sitten seuraavalla keikkareissulla.
Popeda-kirjassa taisi olla tuon tyylistä stooria asiaan liittyen.