Vastustajan tähtipelaajien häirintä siihen pisteeseen, että näiltä palaa käämit, on yleensä oikein hyvä taktiikka. Tosin sen toteuttamiseen vaaditaan oman alan erikoismiehet muiden pelaajien keskittyessä oman pelin rakentamiseen. Fobba parhaimmillaan oli Ässissä hyvä agitaattori ja Nickerson vielä parempi.
Liian kovaa häirintä ei saa olla, koska oman joukkueen peli kärsii silloin. MVD:ssä ei ollut varsinaisesti kuin yksi agitaattori, nelosketjun laituri Babenko. Hän istui valitettavasti aivan liikaa penalty boksissa ja pelilliset ansiot olivat hänellä aika vähissä.
Kaikki MVD:n pelaajat pelasivat kuitenkin jotenkin terrierimäisesti ja mailahäirintää tarjoten, jopa ykkösketjun sentteri Tsvetkov - taitava, mutta kuitenkin fyysinen kaveri mitoistaan huolimatta (175 cm, 79 kg). Jos Ässillä olisi rahaa kuin roskaa niin Tsvetkov sopisi aivan mahtavasti Ässien ykkössentteriksi.
MVD:n hopea vahvisti taas kerran, että pelaajabudjettien suuruudella ei pelejä ratkaista vaan esim. joukkueen kurinalaisuus, yhtenäisyys ja kamppailuvalmius ratkaisevat hyvin paljon. Tuon KHL:n mittakaavassa aika halvan joukkueen menestyksen perusteella uskon, että Ässilläkin on mahdollisuus taas tulevalla kaudella vaikka mihin kunhan vaan saadaan rivit järjestykseen ja oikeat (ei välttämättä nimekkäimmät tai taitavimmat tai kalleimmat) pelaajat rosteriin.