Otetaanpa lyhyt ennakko molemmista joukkueista. KalPan osalta toki otanta on huomattavasti pienempi verrattuna Ilvekseen, jolta olen nähnyt 60 ottelua + CHL pelit, eli kuopiolaiset mielellään saavat korjata jos tulee kirjoitettua ihan mitä sattuu.
Ilves
Ilves lähtee sarjaan selvänä ennakkosuosikkina runkosarjan toiselta sijalta. Vaikean tammikuun jälkeen joukkueen käyrä on ollut tasaisen nouseva koko loppukauden ja Ilves pääseekin puolivälieriin terveellä ja hyvässä nosteella olevalla ryhmällä. Paineistahan paljon puhutaan ja lienee ihan itsestään selvää, että putoaminen puolivälierissä olisi järjettömän suuri pettymys. Joukkue on kuitenkin kauttaaltaan laadukas ja monipuolinen eikä heikkouksia ole kovin helppo löytää. Aiemmista kausista poiketen, joukkueesta löytyy tällä kertaa myös karheutta ja kokemusta voittamisesta, joten joukkueen pitäisi lähteä pudotuspeleihin huomattavasti paremmasta tilanteesta kun viime kaudella.
Maalivahdit
Ilveksellä puuttuu selvä ykkösmaalivahti, mutta Malek & Gunnarsson -tandem on ollut koko kauden erinomainen kaksikko hyvinkin tasaisella vastuulla. Kauden aikana molemmat maalivahdit ovat aina vuorotellen ottaneet sen "selvän" ykkösmaalivahdin paikan itselleen, mutta parin viikon päästä tilanne onkin sitten kääntynyt taas päälaelleen. Laitetaan sitten kumpi tahansa maaliin, niin erinomainen veskari Ilvekseltä löytyy joka tapauksessa, vaikkakin hieman eri tyylisistä maalivahdeista on kyse. Gunnarsson luottaa enemmän reaktioihinsa ja tulee hyvin aggressiivisesti vastaan laukojia. Varjopuolena sitten saattaa jättää maalin täysin tyhjäksi ajoittain jos ylipelaa tilanteita. Malek luottaa enemmän kokoonsa ja sijoittumiseensa, mutta ongelmat ovat erityisesti jään tasolla liikkuessa, mikä on välillä hyvin hidasta ja kankeaa. Mailapelissä Malek on hieman Gunnaria parempi, mutta toisaalta myös virhealtiimpi. Jos pitäisi veikata, niin Gunnarsson on aloittava maalivahti, mutta tämä on tosiaan ihan kolikon heittoa.
Puolustus
Ilveksellä on sekä värilaseilla tai ilman yksi Liigan kaikkien aikojen kovimmista puolustuksista. Löytyy kaiken voittanut Niklas Friman, NHL-AHL -välimaastoon putoavat Clendening ja Niku sekä EHT:lla pelanneet Masin ja Latvala. Tähän kun vielä lyödään Parikka, Pelli ja Rautanen mukaan, niin lopputulemana Ilveksellä on joka pelissä kokoonpanon ulkopuolella Liigatason puolustaja. Joukkueesta löytyy kiekollista osaamista (Niku, Pelli, Clendening) sekä karheutta (Friman, Latvala, Parikka, Masin) ja kun vielä kätisyydetkin osuvat hyvin yhteen, niin puolustuksesta on kokonaisuutena vaikea löytää heikkouksia. Yksittäisten pelaajien virheet voivat kuitenkin olla sellaisia, jotka aiheuttavat harmaita hiuksia.
Hyökkäys
Jos Ilveksen puolustus on laadukas, niin ei hyökkäyskään ole mikään heikkous. Joukkueesta löytyi 20 maalin miehiä 5kpl ja Mäntykivi vielä taustalla 19 maalilla. Suomi-Palve-Nyman -ketju on toki se valovoimaisin, mutta tällä kaudella yhden ketjun pimentäminen ei oikein riitä, kun Mäntykiven ja Kodytekin ketjut ovat myös erittäin ratkaisuvalmiita. Ilveksen isoin murheenkryyni, eli nelosketju, on myöskin saatu korjattua siirtorajalla. Mike O'Leary ei pisteillä herkuttele, mutta on ollut sellainen puolustuspään spesialisti, joka joukkueelta on puuttunut koko kauden. Tällä hetkellä ainoa kysymysmerkki onkin se, kenet valmennus lyö O'Learyn ja Päkkilän vierelle. Vaihtoehtoina löytyy Gregoire, Könönen, Virtanen ja Bau, joista ensimmäinen lienee se todennäköisin ratkaisu, ainakin alkuun.
Erikoistilanteet
Ilveksen ylivoima oli runkosarjassa koko Liigan parasta. Palve on erinomainen ylivoimanpyörittäjä ja loppukaudesta tehdyt muutokset, jolla Nyman siirrettiin laukojan paikalle ja Niku saapui JYPistä alakolmion puolustajan paikalle. Kätisyydet ovat siis kunnossa ja koko viisikon roolitus toimii hyvin. Kakkosylivoimassa Stransky toimii pyörittäjänä, mutta tämä on viime aikoina toiminut hieman heikommin. Toki laatua löytyy tästäkin ketjusta, eli mikäli Palveen ketju saataisiin pimennettyä, Ilveksen kakkosylivoima tarjoaa hieman erilaisen vastuksen, jossa peliä pyöritetään toiselta puolelta ja eri kätisyyksillä. Ilveksen ylivoima perustuu pääosin syöttöketjuihin, jossa yritetään nopeilla syötöillä hakea murtava viimeinen siirto suoraan laukaukseen. Huomioitavaa on myös, ettei Ilves juurikaan käytä puolustajia laukojina, vaan syötöt pelataan joko neliön poikki toiselle siivelle tai maalin edustaan.
Alivoimapeli oli koko alkukauden Ilveksen isoin heikkous. Kiekko löytyi jatkuvasti omasta maalista, kun puolustaminen oli aivan liian passiivista ja "juokseva ylempi laituri" aiheutti enemmän sekaannusta kun tulosta. Kauden puolivälin kieppeillä Ilves teki kuitenkin korjauksia alivoimaansa ja viimeisen 20 ottelun alivoimaprosentti onkin huima 90,91%, eli Liigan kärkipaikalla.
KalPa
KalPa pudotti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sportin, mutta lähtee sarjaan selvästi altavastaajana. Ainahan sitä sanotaan, että ennakkosuosikin paineet ei sovi suomalaisille ja kohta nähdään pitääkö se paikkansa. KalPa on ollut koko kauden erinomainen kotijoukkue ja heikohko vierasjoukkue. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että kausikin on ollut samassa suhteessa hieman ailahteleva, vaikka joukkue onkin koko kauden pyörinyt sijoilla 5-9, eli isompia notkahduksia ei ole kuitenkaan nähty. Pieni pelituntuma etu KalPalla taitaa olla, mutta sanoisin ettei tässä nähdä mitään merkittävää tuntuma- tai lepoetua kun sarja lähtee torstaina käyntiin.
Maalivahdit
KalPalla on myöskin kaksi tasaista maalivahtia, joista tosin Juha Jatkola on ollut loukkaantuneena. Tilastojen puolesta Stefanos Lekkas on ollut hieman parempi tällä kaudella, mutta käsittääkseni Jatkola on kuitenkin se lähtökohtainen ykkösmaalivahti terveenä ollessaan. Onkin mielenkiintoista nähdä kumpi maalivahti torstaina lyödään askiin, mikäli Jatkola on terveenä. Maalivahtien tyyleistä otanta on pienehkö, mutta Jatkola näyttäisi olevan enemmän tyypillinen moderni maalivahti, jonka torjuminen perustuu hyvään sijoittumiseen, rauhallisuuteen ja kulmien peittämiseen, jossa reaktiotorjunnat pyritään minimoimaan. Lekkas taas on enemmän reaktiotorjuja, jolla on hieman omitakeinen tekniikka ja torjuntatyyli. Välillä siis hukkuu kiekko ja oma maali, mutta jostain se hanska, patja tai mikä raaja nyt sattuu osumaankaan kohdalle, löytää kiekon eteen. Hyvän ja huonon päivän ero voi siis olla Lekkasin kodalla merkittävä, kun paketti ei ole samalla tavalla aina hallussa kun Jatkolan osalta. Veikataan siis, että Lekkas aloittaa ensimmäisen ottelun, mutta en ihmettelisi yhtään, jos Jatkola ottaa torjuntavastuun sarjan edetessä.
Puolustajat
KalPan puolustus ei säkenöi, mutta ei aiheuta ongelmiakaan omalle joukkueelle. Jesper Mattila on ehkä se joukkueen ykköspuolustaja, jonka vahvuudet ovat puolustuspään pelaamisessa. Ei siis mitenkään säkenöi, mutta EHT-vierailu osoittaa, että kyse on eliittipuolustajasta Liigaan. Seuraava rykelmä onkin sitten tasaisen varma, ehkä jopa hieman HMV, mutta hyvässä mielessä. Ilveksestä tutut Westerlund ja Salmela sekä hieman hankalaa kautta pelannut Lasse Lappalainen ovat ne selkeimmät kiekolliset puolustajat, jotka pelasivat molemmat oikein hyvin Sportia vastaan ja ovat tärkeässä roolissa avauspelaamisen osalta. Puolustuspään ja alivoiman osaajat Elorinne ja Karlsson pitävät taas huolen, että homma toimii myös omissa. Loukkaantuneena ollut Hugo Gallet ja Ville Ruotsalainen antavat sitten puolustukselle syvyyttä, eli KalPaltakin löytyy ne 8 Liigatason puolustajaa, joskaan ei paperilla samanlaisia tähtiä.
Hyökkääjät
KalPan hyökkäys on tasaisen laadukas nelosketjuun asti, jota ei sovi aliarvioida. Hyökkääjät ovat pääsääntöisesti erinomaisia kiekollisilta taidoiltaan ja luistelutaitoa löytyy myös. Vauhtikiekko on siis se, jolla KalPa lähtee tätä sarjaa pelaamaan. Joukkueen tähtipelaajina voidaan nähdä ykkösketjun laiturit Mäenpää ja Kantner, jotka pystyivät molemmat rikkomaa 40 pisteen rajan. Muilta osin laiturit Simontaival, Klementti, Kiiskinen, Korhonen ja kumppanit ovat kaikki hieman samasta puusta veistettyjä, eli erinomaisia luistelijoita, joilta löytyy erinomaiset kiekolliset taidot, mutta kamppailuvoimassa antavat aika paljon tasoitusta. Sentteriosasto on samaan aikaan KalPan vahvuus ja suurin kysymysmerkki. Oliver Kapanen on vasta 20-vuotias ykkössentteri, jonka päätä ei ainkaan Sportia vastaan huimannut, vaikka puolustuspäässä antaakin tasoitusta. Kysymys kuuluu kuitenkin missä kunnossa Räsänen ja Rissanen ovat. Molemmat kärsivät pahat loukkaantumiset kauden loppupuoliskolla, mutta pääsivät ihmeparantumisella vielä mukaan peleihin. Jos molemmat ovat täydessä kunnossa, KalPan keskusta ei häviä Ilvekselle juurikaan, mutta tämä on iso jos. Nelosketjussa Jaakko Lantta tarjoaa luotettavuutta ja tehtaan takuulla 0-0 suorituksen joka ilta. Tässä ketjussa löytyy myös Okanyn ja Tavernierin ansiosta hieman rouheutta, mikä varmasti tulee tarpeeseen pudotuspeleissä.
Erikoistilanteet
KalPa pelasi runkosarjassa kirjaimellisesti keskitason ylivoimaa sijoittuen sijalle 8. Joukkue on mielenkiintoisesti jakanut hieman ylivoimavastuuta, ainakin Sportia vastaan, kun Rissasen johtaman ylivoiman laukojan paikalta löytyi Kantner, kun taas Kapasen johtamassa toisessa ylivoimakoostumuksessa Mäenpää, Simontaival ja Kiiskinen toimivat ylivoiman hyökkääjinä. Ei tuollainen ketjujen sekoittaminen nyt sinänsä mitään poikkeuksellista ole, mutta kuitenkin hyvin mielenkiintoiset kaksi tasavahvaa ylivoimaa. KalPan ylivoima eroaa kuitenkin siinä, että koska joukkueesta ei löydy Palveen ja Stranskyn kaltaisia virtuooseja, myös ylivoima on hieman suoraviivaisempaa. KalPa pelaa siis paljon "yksi syöttö ja one-timer" -kuvioita ja pyrkii haistelemaan irtokiekkoja mahdollisimman hyvin. Runkosarjassa se toimi kohtuullisesti, katsomaan miten pudotuspeleissä.
Alivoiman osalta KalPa oli runkosarjassa koko liigan toiseksi paras. Laatua siis löytyy tällä osastolla ja KalPa onkin erinomainen paineistamaan vastustajan ylivoimaa heti kun siihen on pienikin mahdollisuus. Positiivista on myös, että jos Ilves paransi alivoimaansa huomattavasti kauden edetessä, niin samanlainen nouseva käyrä on havaittavissa myös KalPan puolelta. Alivoiman onnistuminen onkin yksi kriittisimmistä tekijöistä, jolla KalPa voi haastaa Ilveksen.
Yhteenveto
Ilveksen kannattajan näkökulmasta on hieman erikoinen tilanne, kun kamppailuvoima ja kokoonpanon rouheus ei olekaan se selvin heikkous vaan oikeastaan päinvastoin. KalPa on kuitenkin ehkä sarjan parhaiten luisteleva joukkue, joten eiköhän kentällä hiki tule vaikkei tarvitsisikaan painia koko aikaa. Toiveissa on erittäin vauhdikas sarja, joka ratkeaa hyökkäyspelin tehokkuuteen ja kliseisesti erikoistilanteisiin.
Miksi Ilves voittaa sarjan?
- Materiaalietu
- Ylivoima ratkoo pelit
- Puolustuspäässä KalPa pidetään poissa maalintekosektorilta ja yksilövirheet pidetään minimissä
Miksi KalPa voittaa sarjan?
- Ilves ei pysty käsittelemään ennakkosuosikin paineita
- KalPan kova paine ja luistelukiekko aiheuttaa ongelmia Ilveksen pelinavaukselle ja johtaa henkilökohtaisiin virheisiin
- KalPa voittaa Ilveksen erikoistilanteissa
Tylsä veikkaukseni on, että sarja menee Ilvekselle 4-1, mutta sehän ei tarkoita, että sarja olisi Ilvekselle helppo tai minkäänlainen ylikävely. Tiukkoja pelejä tulossa varmasti.