Väitin tuossa aiemmin, että jatkoaikavoitto olisi pudotuspeleissä arvokkaampi kuin varsinaisen peliajan voitto, ja että HIFK olisi tämän takia jo erittäin lähellä jatkopaikkaa, vaikka ei johdakaan otteluvoitoissa kuin 2-1. Tutkin hieman tarkemmin SM-liigan pudotuspelisarjojen tuloksia 2000-luvulta, ja ihan noin huono tilanne ei sittenkään ole. Otin tarkasteluun vuosina 2000-2021 pelatut SM-liigan puolivälierä-, välierä- ja finaalisarjat. Suurin osa näistä on pelattu paras seitsemästä systeemillä, mutta joukossa on myös reilusti paras viidestä pelattuja sarjoja. Yhteensä tämä aineisto kattaa 147 pudotuspelisarjaa ja 743 pudostupeliottelua, joista 173 ottelua on ratkennut jatkoajalla. Varsinaisella peliajalla yksittäisen ottelun voittanut joukkue on mennyt sarjasta jatkoon 74 %:n todennäköisyydellä ja jatkoajalla ottelun voittanut 70 %:n todennäköisyydellä. Tosin viimeisten hieman reilun viiden vuoden otannalla jatkoaikavoitot ovat olleet varsinaisen peliajan voittoja arvokkaampia, mutta pidemmällä otannalla näin ei siis kuitenkaan ole.
Toki se, että HIFK:lla on jo kaksi jatkoaikavoittoa kallistaa vaakaa vahvasti heidän suuntaansa. Mikäli jatkoaikavoitot ovat sarjassa menneet toiselle joukkueelle 2-0, on jatkoaikavoitot saavuttanut joukkue nimittäin edennyt sarjasta jatkoon 19 kertaa ja pudonnut vain kahdesti. Nuo kaksi kertaa olivat kevään 2015 molemmat välieräsarjat, joissa Kärpät voitti Jypin ja Tappara Lukon voitoin 4-3, vaikka sekä Jyp että Lukko voittivat kaksi ottelua jatkoajalla Kärppien ja Tapparan otettua pelkkiä varsinaisen peliajan voittoja. Yhdeksän kertaa on myös käynyt niin, että sarjan ainoan jatkoaikavoiton saavuttanut joukkue on pudonnut. Kuten noissa kevään 2015 välieräsarjoissa, näissäkin pudonnut joukkue on ollut ennakkoasetelmissa joka kerta altavastaaja. Tämä korostaa sitä, että mikäli jää jatkoaikavoitoissa alakynteen, pitää olla selvästi vastustajaa parempi joukkue, jotta pystyy varsinaisen peliajan voitoissa repimään riittävän suuren eron mennäkseen jatkoon.
Tilanne muuttuu kuitenkin, mikäli jatkoaikavoitot menevät 2-1. Näin on käynyt 2000-luvulla 11 pudotuspelisarjassa, ja näistä sarjoista kaksi jatkoaikavoittoa ottanut joukkue on edennyt jatkoon kuusi kertaa. Eli kaksi jatkoaikatappiota ei ole vielä täysi kuolinisku jatkohaaveille, vaikka et olisikaan selvä ennakkosuosikki, kunhan raavit edes sen yhden jatkoaikavoiton.
2015 finaaleissa pelattiin jatkoeriä peräti viidessä ottelussa (voitot niistä 3-2 ja koko sarjasta 4-3 Kärpille) ja kahdesti jatkoaikavoitot on lisäksi tasattu 2-2. Kahdesti jatkoaikavoitot ovat myös menneet 3-0, ja molemmilla kerroilla jatkoaikavoitot ottanut joukkue on edennyt sarjasta (välierät) jatkoon ja lopulta mestaruuteen (Kärpät keväällä 2014 ja Jyp keväällä 2012).
No, joka tapauksessa on vaikea kuvitella, että TPS voittaisi tässä sarjassa kolme ottelua HIFK:iä enemmän varsinaisella peliajalla, joten vähintään yhtä jatkoaikavoittoa sarjan lopuista otteluista TPS:n jatkoonmeno huutaa, jolloin saataisiin kavennettua jatkoaikavoitot 2-1:een, joka olisi jo tilastollisestikin aivan mahdollinen tilanne kääntää koko sarja eduksi.
Pudotuspeleissä yleensäkin pärjää se joukkue, joka onnistuu kääntämään tasaiset pelit voitoikseen. Viime kaudella TPS oli tämä joukkue kääntäen jokaisen tasaisen ottelun voitokseen. Ääriesimerkkihän tästä on kevään 2004 Kärpät, joka ei voittanut koko pudotuspeleissä yhtään ottelua yli yhden maalin erolla. Välierissä ja finaaleissa Kärpät voitti silloin yhteensä vain yhden ottelun varsinaisella peliajalla ja viisi ottelua jatkoajalla, ja tuon varsinaisen peliajan ainoan voittonsakin he käänsivät ensimmäisessä finaalissa viime hetkillä tappiolta voitoksi. Myös Jyp voitti keväällä 2012 mestaruuden voittamalla pudotuspeleissä kaikki viisi jatkoajalle venynyttä otteluaan.
