Rauhoituttuani kirjoitan vain, että toistuvasti läpi pleijareiden osa teistä kirjoittaa, että pelataan puolivaloilla ja hyökkäyspeli sakkaa ja sitä ja tätä ihan kuin unohdettaisiin, että siellä on vastustajakin kentällä, mutta onneksi ei tarvii enempää.
Eikö se ole ylimielistä? Tappara on tällä hetkellä liigan paras joukkue toteuttamaan omaa pelitapaansa, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta käsittämätöntä on myös kannattajien näkemys, että vedetään puolivaloilla voittoon. Se nostaa verenpainettani.
Mutta pyydän toki anteeksi pahoittamiani mieliä.
Ensinnäkin moni Tappara fani ei ole kirjoittanut puolivaloilla mestaruus juttuja. Yksittäinen kyllä, mutta saat tuon mielikuvan mediasta ja muilta faniryhmiltä.
Tuo uskomus puolivaloilla pelaamisesta tulee mielestäni muutamasta asiasta.
1. Tappara pelasi upeat CHL-ottelut euroopan parhaimpia seuroja vastaan. Näkemys kumpuaa vahvasti täältä, koska pelillinen ilme oli huomattavasti paljon parempaa. Syy muutuneeseen ilmeeseen on enemmänkin vastustajassa, kuin Tapparan haluttomuudessa. CHL-joukkueet olivat taitavampia, mutta taktisesti usein useamman askeleen perässä. Tästä syystä Tappara pystyi pelaamaan enemmän haluamallaan tavalla. Liiga joukkueet taas tuntevat Tapparan tarkemmin, joten passiivinen vastustaja on lähes aina vastassa. Propsit siitä Liiga jengeille. Tapparan elämä on vaikeampaa ja iloittelu vähäisempää
2. Alkukauden jatkuvan kiekonhallinta painostuksen sijaan, Tappara on muokannut pelitapaansa Liigaan sopivammaksi (träp vastus). Aktiivisesti mennään päälle, vain kun sille tulee mahdollisuus. Sama kiekonhallinta pyöritysten kanssa, silloin kun sopiva mahdollisuus avautuu (esim vastustajan pitkä vaihtoväli). Peliä muutenkin säädellään paljon maalejen mukaisesti. Tappiolla aktiivista (chl), voitolla (träp) ja tasapelissä tuota mahdollisuuksien avautuessa kiekkoa. Pelit kun on usein olleet tasa/johto tilanteessa, niin vaikutelma puolivaloilla hiihtelystä muodostuu helposti. Se ei silti tarkoita puolivaloilla mestaruutta, koska kaikkihan on pelissä.