Jäkishöntsä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Tämä nyt on meille Tapparan kannattajille hieman vaikeaa aikaa ollut. Ollaan oltu viisi vuotta putkeen finaaleissa, ei olla yhdelläkään kaudella oltu pelaajabudjetilla mitattuna liigan kallein joukkue, ollaan pelattu tylsää peliä jolla ollaan tehty viimeisen kolmen kauden aikana yhteensä eniten maaleja runkosarjassa, ollaan kahvaajia vuodesta toiseen vaikka esim. tällä kaudella otettiin liigassa paikallisvastustajamme jälkeen vähiten 2 min jäähyjä (niitä kahvauksia), ollaan säkällä saatu pari kannua hilattua Tamperereelle, meidän koutsi on hyvännäköinen blondi, tehdään suomalaiselle jääkiekolle jatkuvaa hallaa kun voitetaan väärällä tavalla mestaruuksia.
Kuulkaas rakkaat savolaiset. Voin lohduttaa että kaikki dynastiat päättyvät aikanaan. Myös Tapparan dynastian päättyminen on päivä päivältä lähempänä. Pitkäaikainen menestys on kuin ilmapallo jota puhalletaan. Se täyttyy, kasvaa, tulee suuremmaksi, venyy, venyy ja lopulta puhkeaa. Muistan muutamia vuosia sitten kun ärsytti Kärppien menestys. Aina ne juhli mestaruutta, aina niillä oli parhaat pelaajat, aina tsekkibussi saapui siirtorajan kynnyksellä ja rosteri leveni. Kärppä-viha kasvoi kasvamistaan muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa. Kaikilla pidempään menestyneillä seuroilla tulee myös yleisömäärä ongelmia. Ei jakseta innostua runkosarjasta, maha on täynnä menestystä, mennään vasta katsomaan finaaleja. Niin on käynyt historiassa Jokereilla, TPS:lla, Kärpillä ja nyt myös Tapparalla. Olen huomannut asian itsessänikin. Ei ole sellaista kiimaa mennä paikanpäälle. Ehkäpä sitten finaaleissa, jos silloinkaan. Ja minunlaiseni kannattajat ovat dynastiajoukkueen ongelma. Millä meidät saadaan halliin ja tuomaan rahaa kassaan? Lopulta ei enää auta huippu rosteri, koska pelaajillakaan ei riitä nälkä, vaan jonkin toisen joukkueen pelaajilla se nälkä on huomattavasti kovempi.
Tapparalle voi aivan hyvin käydä niin, että huippumateriaalista huolimatta, yksi aikakausi päättyy tänä keväänä. Onko se sitten valmentajan, pelaajien, kannattajien, toimistonväen vika? Ei, se johtuu siitä että kaikki loppuu ajallaan, ilmapallo puhkeaa. Toki me kannattajat toivotaan että saataisiin se harvinainen tripla. Ja onhan se täysin mahdollista.
Mielestäni Tapparan tämän kauden tunnussana on ollut minimi. Tehdään minimi, se usein riittää, koska rutiinitaso on kova ja pelaajamateriaali on jos ei suvereeni, niin ainakin paras paperilla. Läpi kauden minimillä on päästy tähän saakka. En usko että minimi riittää Suomen mestaruuteen. Ja siksi kysymys kuuuluu, saako joukkue nyt minimin eli ykkösvaihteen vaihdettua kakkoselle, kolmoselle, jopa neloselle? Jos saa, niin tripla on lähellä. Jos ei, tie nousee pystyyn jo välierissä. Toki se voi vielä päättyä puolivälierissäkin. Mutta älkää oliko huolissanne, Tapparankin menestyksen loppu on joka päivä lähempänä.
Himputin hyvä kirjoitus. Tästä samasta asiasta viestittelin viime keväänä Tapparan 2. mestaruuden jälkeen näille palstoille.
Tapparalla nyt vain sattuu olemaan tällä hetkellä Liigan paras organisaatio, eniten rahaa (vaikka ei olisikaan suurin pelaajabudjeti, mitä kyllä epäilen viimehetken hankintojen takia, sillä tuskin Repo ja Haapala ihan pähkinöillä pelailevat) ja parhaat pelaajat joukkuekokonaisuutena, vaikka yksittäisiä hyviä pelaajia riittää muillakin joukkueilla. Tosin valmennuksesta en ole ihan samaa mieltä, mutta kyllä sekin riittää. Eli jos muilla on enemmän sattumia joukkueissa, niin Tappara ei ole jättänyt tänäkään keväänä mitään sattuman varaan; materiaalia ja laatua riittää yllin kyllin. Se kyllä näkyy, valitettavasti, jäällä Kalpan ja Tapparan peleissä. Kalpalla on nautittava pelitapa, mutta materiaali rajoittaa pitkiä sarjoja ja Tappara jyrää vääjäämättä voittoon ennemmin tai myöhemmin.
Viime keväänä ennustin, että Tappara vie todennäköisesti triplan ja siitä ei kannata juuri tinkiä kun katsoo muiden joukkueiden peliä. Ja vaikka Tapparan pelaajien mestaruuskiima ei olisikaan vielä tapissa, niin vähitellen se sieltä tunkee esiin kun pelit tiukkenevat. Minimi muuttu maksimiksi. Ei vain riitä Kärpillä, Tepsillä, Jypillä ja valitettavasti myöskään HIFK:llä, sillä joukkueella on menossa vasta 1. rakennusvuosi. Pohjan on oltava pitävämpi kuin yhden vuoden mittainen ja voitonnälän kasvettava vastustajilla huikeaksi. Yksittäisiä yllätyksiä sattuu, mutta Tappara on loistava minimoimaan ne, tavalla tai toisella, pitkissä sarjoissa.
Se miten pitkään Tapparan nälkä säilyy ja missä vaiheessa ilmapallo puhkeaa, on vielä arvoitus. Onhan siellä jo yksi modernimman ajan tripla 80-luvulta, mutta kyllä se pallo on yleensä puhjennut sen triplan jälkeen. Ja kuten Tappara #27 toteaa, niin voittaminenkin käy jossain vaiheessa tylsäksi. Dynastiat hautautuvat ja jäljelle jäävät vain muistot.
Muutaman Tapparan matsin telkusta seuranneenna jotenkin vaistoaa sen, että katsomossa ei ole enää sama fiilis kuin oli tuplamestaruuksien aikana; himo mestaruuksiin on hiipumassa ja nyt ollaan enemmän "virkamiehinä" paikalla. Toki tosifaneilla on edelleen fiilistä, mutta myös organisaatiotasolla tulee jossain vaiheessa katto vastaan; aletaan tekemään vääriä valintoja pelaajissa ja valmentajissa kun uskotaan, että ollaan ylivoimaisia, mutta salavihkaa muut painuvat sivuilta ohi.
Tappara varmaan säilyy edelleen pienen Liigamme kärkipaikoilla, mutta oletan, että jo ensi kaudella kilpailu kiristyy ainakin Tepsin, Kärppien ja HIFK:n kanssa. Ja toki mukaan mahtuu muitakin yllättäjiä. Mikäs sen hauskempaa, että pari yllättäjäjoukkuetta kuluttaa Tapparan kahdessa peräkkäisessä 7. sarjassa rähjäiseksi keväällä 2019 ja joku em. kolmesta poimii lopulta kypsän hedelmän ja vie Pojan toiseen kotiin, mieluiten tietysti HIFK.
No, pelataan playoffsit loppuun ja katsotaan tipahtaako tripla Tapparalle vai joku ajaa täysin yllättäen (esim. Jyp?) jo tänä keväänä ohi. Tosin en tähän juuri usko. Joten kunnon jinxaus tähän loppuu: Onnea Tapparalle jo näin etukäteen triplasta.