Tämä on edelleenkin JYP:lle ns. välikausi eli menestystä odotetaan vasta ensi kaudesta eteenpäin. Mutta kun kerran tänne asti ollaan päästy, ei näitä pelejä häviämäänkään lähdetä. Kaikki paineet siis HIFK:lle, jolla on runkosarjan voittajana edelleenkin enemmän hävittävää.
Ensimmäisen kerran joukkueet kohtasivat kaudella 88/89 puolivälierissä, jotka pelattiin tuolloin paras kolmesta systeemillä. Vaikka molemmat pelit päättyivätkin vain maalin erolla JYPille, ei HIFK:lla ollut sarjassa mitään mahdollisuuksia. Koska kyse oli ensimmäinen kerta kun JYP pääsi playoffeihin. Niin koko kaupunki ja joukkue olivat aivan hurmokseksessa. Ja samalla vauhdilla mentiin välierissä Ilveksenkin yli. Ja vasta finaaleissa materiaali TPS:n muodossa voitti hengen.
Toisen kerran kohdattiin kaudella 91/92 välierissä. Ja parhaiten minulle tästä sarjasta jäi mieleen 4 peli Nordikselta kun sarja oli katkolla JYPille ja JYP johti peliä toisessa erässä. Kun jokin herätti kotiyleisön. Tunnelma oli sen jälkeen aivan uskomaton. Ja se näkyi HIFK:n otteissa kun se suorastaan lensi siinä huutomyrskyssä 6 – 4 voittoon. Samanlaista tunnelmaa en ole vieraspeleissä sen jälkeen päässyt kokemaan. (Mutta 2014 puolivälierien 7 pelin kolmas erä Kisapuistossa pääsi todella lähelle). Seuraavana päivänä JYP pisti sarjan poikki ja pelin jälkeen, joku HIFK fani huusi poistuessaan hallista: ”Vapise JYP! Jokerit Tulee!” (Niinhän ne perkeleet tuli, näki ja voitti. Mutta oli se aika huvittavan kuulloista HIFK fanin suusta vaikkakin katkeran tappion jälkeen)
Kolmas kerta olikin sitten kaudella 92/93 ja oli aika lailla selvää pässinlihaa vaikka HIFK kotiedulla puolivälierä sarjan lähtikin. Ja pystyi jopa 1 pelin voittamaankin. Ko. kauden ja varsinkin semifinaalit HPK:ta vastaan ole pyrkinyt aktiivisesti unohtamaan jo 23 vuoden ajan.
Mutta nyt lähdettävä hallille ja sieltä kohti Helsinkiä
Ensimmäisen kerran joukkueet kohtasivat kaudella 88/89 puolivälierissä, jotka pelattiin tuolloin paras kolmesta systeemillä. Vaikka molemmat pelit päättyivätkin vain maalin erolla JYPille, ei HIFK:lla ollut sarjassa mitään mahdollisuuksia. Koska kyse oli ensimmäinen kerta kun JYP pääsi playoffeihin. Niin koko kaupunki ja joukkue olivat aivan hurmokseksessa. Ja samalla vauhdilla mentiin välierissä Ilveksenkin yli. Ja vasta finaaleissa materiaali TPS:n muodossa voitti hengen.
Toisen kerran kohdattiin kaudella 91/92 välierissä. Ja parhaiten minulle tästä sarjasta jäi mieleen 4 peli Nordikselta kun sarja oli katkolla JYPille ja JYP johti peliä toisessa erässä. Kun jokin herätti kotiyleisön. Tunnelma oli sen jälkeen aivan uskomaton. Ja se näkyi HIFK:n otteissa kun se suorastaan lensi siinä huutomyrskyssä 6 – 4 voittoon. Samanlaista tunnelmaa en ole vieraspeleissä sen jälkeen päässyt kokemaan. (Mutta 2014 puolivälierien 7 pelin kolmas erä Kisapuistossa pääsi todella lähelle). Seuraavana päivänä JYP pisti sarjan poikki ja pelin jälkeen, joku HIFK fani huusi poistuessaan hallista: ”Vapise JYP! Jokerit Tulee!” (Niinhän ne perkeleet tuli, näki ja voitti. Mutta oli se aika huvittavan kuulloista HIFK fanin suusta vaikkakin katkeran tappion jälkeen)
Kolmas kerta olikin sitten kaudella 92/93 ja oli aika lailla selvää pässinlihaa vaikka HIFK kotiedulla puolivälierä sarjan lähtikin. Ja pystyi jopa 1 pelin voittamaankin. Ko. kauden ja varsinkin semifinaalit HPK:ta vastaan ole pyrkinyt aktiivisesti unohtamaan jo 23 vuoden ajan.
Mutta nyt lähdettävä hallille ja sieltä kohti Helsinkiä