No aika ohuet on kyllä Hokin eväät, jos eilen tulleella itseluottamuksen nousulla aiotaan Jukurit kaataa keskiviikkona. Heljanko on sen luokan suorittaja, että kaksi jo kenttäpelaajien höntsäillessä livahtanutta laukausta ei tunnu missään. Se onkin aivan eri tarina
Ja kyllä minusta Jukurit nimenomaan otti voiton avaimet itselleen ennemmin kuin Hokki ne hyvää hyvyyttään luovutti. Kyllähän Hokki teki vääriä valintoja hyökkäyksissä, mutta jotenkin on KeuPa-sarjasta asti (jolloin henkinen tila alkoi antamaan edellytyksiä laadukkaalle pelaamiselle) tullut vastapuolen näkemyksistä tunne, että vastustaja olisi aina hirvittävän lähellä voittoa. Kai tämä meidän identiteetti sitten antaa sellaisen kuvan. Ihan rehellisesti nyt, Jukureita vastaan yhden maalin tappioasema on vielä kaukana voitosta. Kahden maalin tappioasema on jo todella kaukana voitosta, jos Jukurit päättää laittaa ovet säppiin. "Pienet marginaalit" ovat oikeasti pieniä, mutta Jukurien tapa pelata ja puolustaa tekee ne näyttämään entistä pienemmiltä.
KooKookin oli viime finaaleissa joka ottelussa (näennäisesti) lähellä voittoa. Fakta tilastojen takaa paljasti, että KooKoo teki kolmessa viimeisessä finaalissa nolla (0) maalia. Niin Antti Pennanen jääkiekosta ajattelee. Jos vastustaja ei tee yhtään maalia, ollaan kohtuullisen lähellä voittoa.
(Ja kyllä, Laukkanen ajattelee samalla tavalla. Kova sarja tästä tulee, mutta muistetaan kuitenkin pitää tulokset oikeassa perspektiivissä)