Olinkin aiemmassa viestissäni väärässä kun totesin, että Kärppien materiaali realisoituu vain joka toiseen peliin. Tämän päivän Keskisuomalainen ja Jatkoaika todistavat muuta; sekä Marjamäki, että Donskoi kun kertovat, että pelasivat eilen paremmin kuin edellisessä kohtaamisessa Oulussa.
Olen tästä Marjamäen ja Donskoin kanssa samaa mieltä, kuten edellä esitin. Kärpät pelasi parhaan pelinsä, vaikka hävisi. JYP pelasi ehkä Oulun ekassa pelissä parasta kiekkoa tässä sarjassa, mutta hävisi. Näin se vaan joskus menee. Jos jostain olen huolissani niin trendistä. Kärpillä on nouseva trendi, katsotaan minne se riittää ja pystyykö JYP vielä parantamaan. Mielestäni pystyy, erityisesti huolellisuudessa, sieltä vielä erityisesti puruissa.
Tähän asiaan Kärppä-faneilta toivoisin kommentteja pelillisiin asioihin liittyen, toki muiltakin. Jaottelen kiekottoman joukkueen puolustuspelin kolmeen osa-alueeseen: 1) kärkikarvauspelaaminen syvästä (mallia takavuosien JYP), 2) karvauspelaaminen vastustajan puolustussinisen tuntumassa ja vastujajan puolustusalueella (mallia tämänsarjan Kärpät). 3) Karvauspelaaminen keskialueella (perinteinen keskialueen ohjauspeli/trap).
1) Kärpät lähti Bluesin tavoin sarjaan karvaamalla syvästä. JYP on tällä kaudella ehkä poikkeuksellisen hyvä lähtemään ihan sieltä viivan takaa hyvällä prosentilla paineen alta. Tämä johtuu lähinnä kiekollisesta taidosta puolustajien osalta ja hyvästä päätylaitojen flipperipelaamisesta. Kärpät vetäytyi korkeasta karvauspelaamisesta 2 ekan pelin jälkeen ja teki tässä mielestäni fiksusti.
2) Karvauspelaaminen vastustajan puolustussinisen tuntumassa perustuu siihen, että pyritään peittämään vastustajan syöttölinjat omista lähdössä. Tällöin ei lähdetä ihan sinne päätyviivalle karvaamaan, mistä hyvin kiekotteleva joukkue pääsee helpohkosti ohittamaan kärkikarvaajan rauhallisella päätykiekottelulla. Toisaalta perinteisesti tämä vastustajan vastaanottaminen heidän puolustusalueellaan näyttää hyökkäyksiään käynnistelevän joukkueen vastustajan laitureiden seisovin jaloin kyttäykseltä, usein siten, että näiden vauhti ei riitä hyvällä vauhdilla rintamahyökkäykseen ryhtyvien viisikoiden kanssa, jolloin karvaustehokkuus kärsii.
Tästä päästään mielestäni tärkeään nostoon tästä Kärpät-JYP -sarjasta: tuntuu, että JYPin pelistä on scoutattu erityisen hyvin se vaihe, missä puolustaja hakee sentteriä/laitureita keskeltä/laidoilta hyökkäyksen avausvaiheessa. Bluesia vastaan meillä oli tässä kohtaa aina aikaa ja tilaa, koska Blues keskittyi joko korkeaan kärkikarvaukseen (1) tai odotteluun keskialueella (3). Sen sijaan
Kärppien laiturit kiertävät aktiivisia kehiä JYPin puolustusalueella hyvää liikettä ylläpitäen, minkä myllyn ja nimenomaan liikkeen ansiosta JYP ei saa rauhallisia lähtöjä omistaan, tulee paljon kiekonriistoja jne. mikä kääntäen näyttää siltä, että JYP tekee paljon harhasyöttöjä ja virheitä avauspelaamisessa. Jos JYP löytää lääkkeen tähän, vastaavasti keskialue on Kärppiä vastaan enemmän vapaana, mistä johtuen näyttää siltä, että rintamahyökkäyksiä tulee hyvällä vauhdilla päätyyn saakka silloin kuin tämä Kärppien "mylly" saadaan purkaantumaan.
Tästä Kärppien tavasta pelata voisi moni joukkue ottaa esimerkkiä. Yleisempää on ottaa joko syvältä (1) tai jäädä odottelemaan (3) keskialueelle. Mielestäni Kärppien valinta (2) on ollut myrkkyä meille.
3) Tämä tutumpi trap onkin sitten keskialueen trap. Tätä harrastavat usein joukkueet, joilta ei löydy aseita tai jalkoja kärkikarvauksella tai tuolla mainitulla Kärppien harrastamalla myllyllä. Tälle (2) lienee joku hienompikin termi, mikä ei tule itselleni mieleen.
Summa summarum: Kärppien laiturit taas pitävät jatkuvan liikkeen yllä (liukuvaa luistelua iskun paikkaa kytäten) ja ovat tällä saaneet JYPin avauspelaamisen näyttämään välillä todella riskipitoiselta.
Jupa