Tapparan viivapelaaminen, sieltä toimitus maalia kohti ja maalineduspeli ovat tällä hetkellä huimaa tasoa. Joka kerta, kun kiekko napsahtaa painottoman Tapparapelaajan lapaan viivalla, sydän alkaa ottaa ylilyöntiä. Esimerksi Bailen tuntuu saavan jok'ikisen vedon ensimmäisestä jätkästä ohi. Kärpillä taas on Vallin, Niemelä, Eminger ja Kukkonen, jotka eivät osaa viivalla juuri mitään. Masuhr laukoo ekaa pelaajaan, Pokka laukoo lerppukiekkoja kulmasta maalille ja Ohtamaa jotain siltä väliltä.
Positiivista on ollut viimeisissä neljässä erässä Kärppien energinen painaminen kohti Tapparan maalia ja maalipaikkojen määrä. Jotkut tuolla otteluketjussa höpöttelivät jo jotain Tapparasta ja mestaruudesta, mutta raaka fakta on, että on Tapparallakin on käynyt melkoinen tuuri omassa päässä parissa viime ottelussa. Pari tolppaa toisessa ottelussa ja tämänpäiväisessä Kärpät painoi niin kovaa maalia kohti, että on suorastaan surkuhupaisaa, että maalisarake näytti vain kahta.
Tiukka sarja joka tapauksessa. Ihme on, jos alle kuusi peliä tarvitaan.
Lisätään vielä sen verran, että tulevan viikon peleissä saattaa fyysinen väsymys jo alkaa vaikuttaa lopputuloksin. Ihmisen fysiikkaan pätee kuitenkin raa'at lainalaisuudet. Huippukunnon ja ylirasituksen ero on usein hiuksenhieno.
Hyvät on selitykset.... Luoja nähköön, toivottavasti Kärpät ei laske minkään Tapparan väsymyksen varaan mitään sillä silloin noutaja tulee varmasti.
Ja todella mitä tulee tohon tuuriin, niin tänään (kin) tuuri oli jossain ihan muualla kuin Tapparan puolella kun otteluvalvojakin näki tuon tuomarivirheen (paitsio) josta syntyi lopulta maali ( ja jossa kiekko meni maaliin Tapparapelaajan luistimista).