Mä en enää tiedä mitä tässä sanois kun kaikki on jo sanottu. Tekee aivan helvetin pahaa nähdä näin surkea IFK tärkeimmässä mahdollisessa paikassa. Näyttää vaan pahasti siltä, että Matikainen ei edelleenkään osaa käsitellä materiaaliaan millään fiksulla tavalla, ja tähtipelaajien poissaollessa homma on luistanut juuri siksi - peleihin on lähdetty altavastaajina, puukäsikokoonpanolla ja duunihaalarit päällä. Eli täsmälleen siten, miten Petu on aina lähtenyt matseihinsa. Tämänhetkinen kokoonpano on liian taitava Petulle, eikä jätkä osaa neuvoa joukkueelleen mitään järkevää pelitapaa. Hyökkäysalueelle päästään:
1) Heittämällä kiekko päätyyn ja polkemalla perään, tämä homma on nelosketjun alaa ja luontaista toimintaa. Liivikin ketju saa näin lähes aina painetta vastustajan päätyyn, mutta muut ketjut eivät, sillä tämä pelitapa on täysin luonnoton mikkihiirihyökkääjille.
2) Yksilöiden ratkaisujen ansiosta, esimerkiksi Söden oivaltavilla pystysyötöillä tai taitopelaajien satunnaisesti onnistuvilla harhautuksilla.
Mitään hyökkäysalueelle tuloon liittyvää pelikirjaa ei näytä edes olevan. Tämäniltaisen 3. puolivälierän viimeiset 5 minuuttia oli ehkä säälittävin takaa-ajon yritys mitä olen ikinä nähnyt. Matikaisen aikalisä sekoitti pakkaa vaan entisestään. Petua olen aina pitänyt ennen kaikkea hyvänä psyykkaajana, mutta lopussa ei nähty minkään asteista tappamisen meininkiä. Tokan mainoskatkon aikana näki jo kilometrien päähän vaihtopenkistä, että jengi ei tule tätä hoitamaan. Rakas vihollinen vastassa, maalin takaa-ajoasema ja pakkovoiton paikka muutama minuutti ennen loppua, mitä tekee joukkue: seisoo/istuu ja nojaa mailaan tai laitaan. Kukaan ei edes juttele mitään, fist pumppeja tai yläfemmoja ei heitelty ja elekielen puute oli silmiinpistävää. Onko jengillä oikeasti maha täynnä vielä viime keväästä vai mikä saatana siinä on, ettei jengi vaikka syö sitä kiekkoa jos se auttaa IFK:ta?
Ja jälleen syyttävä sormi siirtyy kohti valmennusta.
Noin neljä viidesosaa pelaajistamme pelaa täysin vieraalla tavalla ominaisuuksiinsa nähden. Joka tilanteessa jengi joutuu miettimään, mitä tehdä seuraavaksi ja ratkaisut viipyvät. Tästä syystä nähtiin tämänkin ottelun loppumetreillä kymmeniä epätoivoisia keskialueen ylitysyrityksiä, eikä kukaan oikein tiennyt mitä tarkalleen pitäisi tehdä. Nelosketju tunki väkisin läpi, kuten pitääkin, ja muut neppailivat, menettivät kiekkoja ja hävisivät kaksinkamppailuja. Pari kertaa puoliksi tuurilla ja osittain taidolla joku taitohyökkääjä sattui pääsemään hyökkäysalueelle, mutta edes alueella jengillä ei ole selkeää suunnitelmaa. Paras esimerkki tästä 3. erän YV, jossa oli täydellinen paikka tasoittaa peli. Mitä tekee joukkue? Siirtelee kiekkoa n. minuutin ajan edestakaisin ilman, että kukaan edes hakisi vapaata paikkaa (saati vetopaikkaa!) ja lopulta mählättiin itse kiekko keskialueen puolelle ilman mitään painetta. Vitun hienoa suorittamista valmennusjohdolta.
Nyt Petri Matikainen valmennusryhmineen on siinä paikassa, mihin hänet on luotu. Täydellinen altavastaajan asema, nurkkaan ahdistettu peto, ja suunta on ainoastaan ylöspäin. Uskon vieläkin vahvasti, että IFK tulee viemään tässä sarjassa voittoja. Sarjan voittoon haluan uskoa ja vielä jollain sairaalla tavalla uskonkin, mutta siitä olen aivan varma, että IFK tulee näyttämään narreille keskiviikkona että mikään ei ole ohi ennen kuin lihava leidi laulaa. Nyt ei pelata enää pelkästään sarjan voitosta, vaan joukkueen ylpeydestä. Näin halvalla Helsingin IFK ei nahkaansa myy. Jos keskiviikkona tulee turpaan, liityn Petulle kenkää-ketjuun, sillä näin käsittämätöntä rimanalitusta ei voida suurseuran johdossa enää suvaita.
Keskiviikkona mennään vielä kerran. Toivottavasti ei viimeisen. Kerran ja aina, IFK. Ilmalassa tavataan.