Playoffs 2008: Välieräsarja Blues - Jokerit
Viimeisen keskinäisen runkosarjapelin jälkeen olen toivonut Jokereista Bluesille pudotuspelivastustajaa.
Tämäkin on tullut sanottua useasti, mutta näiden kahden joukkueen väliset ottelut ovat olleet todella mielenkiintoisia. Itse odotan henkilökohtaisesti aivan loistavaa välieräsarjaa.
Sarjassa on todella kovat panokset, finaalipaikan lisäksi, voittamalla tämän sarjan varmistaa pääsyn jääkiekon mestareiden liigaan.
Lähtkökohdat on mielenkiintoiset. Blues murskasi HIFK:n kovalla viimeistelyllä, hyvällä puolustuspelillä ja keskialueen tukkimisella. Baxter oli aseeton. Viiden pelin aikana Blues oli ahdingossa ainoastaan yhden erän ajan.
Tilanne on muuttunut tuosta runkosarjan viimeisestä keskinäisestä, sillä Jokereilla on maalivahtina Joni Puurula jota en itse hyväksyisi minkään SM-liigajoukkueen ykkösmaalivahdiksi. Markkanen tuskin pelaa peliäkään tällä kaudella ilman ihmeparannusta, tai jos pelaa niin pelaa todennäköisesti huonosti. Bluesilla taas on jäljellä olevista neljästä joukkueesta ainoana huippumaalivahti. Pelicans onnistui tekemään Jokereille neljää, viittä maalia ottelua kohden. Blues ei missään nimessä tule tuollaisia määriä päästämään maaleja. HIFK teki keskimäärin 1,4 maalia ottelua kohden Bluesille. Jokereille taas on tehty 3,6 maalia ottelua kohden, eli käytännössä neljä jonka pitäisi pudotuspeleissä riittää voittoon. Ja tulee myös riittämään.
Puolustajien materiaali menee aika tasan, tai pienellä edgellä Bluesille.
Jokereilta Mikko Jokela on nostanut tasoaan, kun taas Marko Tuulola on loukkaantumisen jäljiltä (?) vielä kaukana parhaimmasta tasotaan. Sama tilanne Bluesilla: Arto Laatikainen dominoi ja Dale Clarken tehoja odotellaan.
Hyökkääjien materiaalissa selkeä ero Jokereille. Mutta Blues käyttää omia hyökkääjiään pelisuunnitelmansa myötä paremmin, joten tuosta hienoinen etu Bluesille. Ville Leino on todella vaarallinen, mutta hänelle ei pidä asettaa mitään Pelicans-tyylistä päällystakkia. Kyllä Jokerit on voitettavissa ihan omalla pelillä, ei Leino yksin pysty Bluesia kaatamaan. Pistetään Jokerit ahtaalle ja katsotaan miten hyvin Leino osaa puolustaa. Tottakai taklaukset viedään loppuun Leinon kohdalla, mutta ei ole tarvetta eritysvartiointiin. Bluesin paras hyökkääjä on ehdottomasti Ben Eaves, viidessä ottelussa HIFK:ta vastaan tehot 5+2 - käytännössä taas suoraan vempasta koviin peleihin ja heti pisteiden makuun. Nyt on jo pelituntumaakin.
"Kokematon" Blues-valmennus näytti kyntensä "kokenutta" IFK:n valmennusta vastaan; 6-0 Espoolle.
Shedden ei ilmeisesti ole mikään ruudinkeksijä (näin isot pojat sanovat), joten tämä menee Bluesille ja helposti.
Erityisen mielenkiintoinen on taistelupari Osala ja Hirschovits. Varmasti tulee Hirso saamaan erityiskohtelua ja pääsee nyt takautuvasti vastaamaan teoistaan. Toinen erityismaininta menkööt siitä ettei kumpikaan joukkue ole voittanut kotihallissaan toista pitkiin aikoihin. Ulkomuistista sanoisin että viimeiset kahdeksan keskinäistä peliä on päättynyt vierasvoittoihin.
Ensimmäinen ottelu kertoo paljon. Bluesin pitäisi tulla todella kovaa Jokereiden päälle ja pommittaa Puurulan vähäinenkin itseluottamus nolliin. Tämän jälkeen voisi tulla HIFK-tyylistä maalivahtisekoilua ja joku Hovinenkin voisi käydä pomputtelemassa maalilla.
Mielenkiintoinen sarja tulossa, ei voi muuta sanoa. Kova on luottamus Bluesiin tällä hetkellä, mutta pitää muistaa ettei Blues ole koskaan voittanut liigassa mitään. Mitaleita on tasan nolla kappaletta, mutta nälkä on todella suuri. En jaksa mitenkään uskoa Jokereiden menevän tästä jatkoon jos maalilla on Joni Puurula. SaiPan kolmosveska. Kaikki on kuitenkin mahdollista ja aivan varmasti Shedden laittaa hyökkääjät ajamaan Brückleriä kohti todella kovaa, toivottavasti pää pysyy kylmänä ja Blues pelaa sarjan omilla vahvuuksillaan - kurinalaisella puolustamisella, loistavalla maalivahtipelillä ja viimeisen päälle hiotulla pelikirjalla.
Viimeisen keskinäisen runkosarjapelin jälkeen olen toivonut Jokereista Bluesille pudotuspelivastustajaa.
Tämäkin on tullut sanottua useasti, mutta näiden kahden joukkueen väliset ottelut ovat olleet todella mielenkiintoisia. Itse odotan henkilökohtaisesti aivan loistavaa välieräsarjaa.
Sarjassa on todella kovat panokset, finaalipaikan lisäksi, voittamalla tämän sarjan varmistaa pääsyn jääkiekon mestareiden liigaan.
Lähtkökohdat on mielenkiintoiset. Blues murskasi HIFK:n kovalla viimeistelyllä, hyvällä puolustuspelillä ja keskialueen tukkimisella. Baxter oli aseeton. Viiden pelin aikana Blues oli ahdingossa ainoastaan yhden erän ajan.
Tilanne on muuttunut tuosta runkosarjan viimeisestä keskinäisestä, sillä Jokereilla on maalivahtina Joni Puurula jota en itse hyväksyisi minkään SM-liigajoukkueen ykkösmaalivahdiksi. Markkanen tuskin pelaa peliäkään tällä kaudella ilman ihmeparannusta, tai jos pelaa niin pelaa todennäköisesti huonosti. Bluesilla taas on jäljellä olevista neljästä joukkueesta ainoana huippumaalivahti. Pelicans onnistui tekemään Jokereille neljää, viittä maalia ottelua kohden. Blues ei missään nimessä tule tuollaisia määriä päästämään maaleja. HIFK teki keskimäärin 1,4 maalia ottelua kohden Bluesille. Jokereille taas on tehty 3,6 maalia ottelua kohden, eli käytännössä neljä jonka pitäisi pudotuspeleissä riittää voittoon. Ja tulee myös riittämään.
Puolustajien materiaali menee aika tasan, tai pienellä edgellä Bluesille.
Jokereilta Mikko Jokela on nostanut tasoaan, kun taas Marko Tuulola on loukkaantumisen jäljiltä (?) vielä kaukana parhaimmasta tasotaan. Sama tilanne Bluesilla: Arto Laatikainen dominoi ja Dale Clarken tehoja odotellaan.
Hyökkääjien materiaalissa selkeä ero Jokereille. Mutta Blues käyttää omia hyökkääjiään pelisuunnitelmansa myötä paremmin, joten tuosta hienoinen etu Bluesille. Ville Leino on todella vaarallinen, mutta hänelle ei pidä asettaa mitään Pelicans-tyylistä päällystakkia. Kyllä Jokerit on voitettavissa ihan omalla pelillä, ei Leino yksin pysty Bluesia kaatamaan. Pistetään Jokerit ahtaalle ja katsotaan miten hyvin Leino osaa puolustaa. Tottakai taklaukset viedään loppuun Leinon kohdalla, mutta ei ole tarvetta eritysvartiointiin. Bluesin paras hyökkääjä on ehdottomasti Ben Eaves, viidessä ottelussa HIFK:ta vastaan tehot 5+2 - käytännössä taas suoraan vempasta koviin peleihin ja heti pisteiden makuun. Nyt on jo pelituntumaakin.
"Kokematon" Blues-valmennus näytti kyntensä "kokenutta" IFK:n valmennusta vastaan; 6-0 Espoolle.
Shedden ei ilmeisesti ole mikään ruudinkeksijä (näin isot pojat sanovat), joten tämä menee Bluesille ja helposti.
Erityisen mielenkiintoinen on taistelupari Osala ja Hirschovits. Varmasti tulee Hirso saamaan erityiskohtelua ja pääsee nyt takautuvasti vastaamaan teoistaan. Toinen erityismaininta menkööt siitä ettei kumpikaan joukkue ole voittanut kotihallissaan toista pitkiin aikoihin. Ulkomuistista sanoisin että viimeiset kahdeksan keskinäistä peliä on päättynyt vierasvoittoihin.
Ensimmäinen ottelu kertoo paljon. Bluesin pitäisi tulla todella kovaa Jokereiden päälle ja pommittaa Puurulan vähäinenkin itseluottamus nolliin. Tämän jälkeen voisi tulla HIFK-tyylistä maalivahtisekoilua ja joku Hovinenkin voisi käydä pomputtelemassa maalilla.
Mielenkiintoinen sarja tulossa, ei voi muuta sanoa. Kova on luottamus Bluesiin tällä hetkellä, mutta pitää muistaa ettei Blues ole koskaan voittanut liigassa mitään. Mitaleita on tasan nolla kappaletta, mutta nälkä on todella suuri. En jaksa mitenkään uskoa Jokereiden menevän tästä jatkoon jos maalilla on Joni Puurula. SaiPan kolmosveska. Kaikki on kuitenkin mahdollista ja aivan varmasti Shedden laittaa hyökkääjät ajamaan Brückleriä kohti todella kovaa, toivottavasti pää pysyy kylmänä ja Blues pelaa sarjan omilla vahvuuksillaan - kurinalaisella puolustamisella, loistavalla maalivahtipelillä ja viimeisen päälle hiotulla pelikirjalla.