Tässä ketjussa nyt ollaan jauhettu varmaan kaikki epäolennaisimmat asiat mitä ikinä Hämeenlinna-Helsinki akselilla on/olisi saattanut tapahtua sitten Kekkosen päivien.
Omat ottelutapahtumaan millään tavalla liittymättömät höpötykset lähinnä HIFK:n kannalta katsottuna:
Baxter kyllä osaa mielestäni peluuttaa tyypilliseen kanukkitapaan aika hyvin ns. kuumia ketjuja, eikä se liene mikään ihme HIFK:n nimilistaa katsellessa, että kaksi ekaa ketjua pelaavat paljon. Baxter myös reagoi hyvin pelin sisäisiin tapahtumiin, ja osaa kyllä penkittää kenet tahansa selässä olevasta nimestä huolimatta jollei peli ei kulje. Baxterin paras anti tällä hetkellä mielestäni onkin juuri peluutus ja yksittäisten pelaajien psyykkaaminen. Tosin täytyy sanoa, että eipä Jalonenkaan kyllä häviä Baxerille tällä osa-alueella yhtään.
Pelitavasta ei oikeasti voi sanoa etukäteen mitään. Baxterin alkuaikoina pelattiin tiukkaa keskialueen trappia, ei juurikaan taklattu, ja luotettiin yksittäisiin vastahyökkäyksiin - edellisissä Kärppä- ja TPS-peleissä taas pelattiin mielestäni ehkäpä kauden parasta sm-liigassa nähtyä jääkiekkoa, kovaa, mutta järkevää fyysistä peliä, hyvällä kenttätasapainolla - ja sitten taas viimeinen Ilves-peli oli kyllä sellaista hurlumhei-kiekkoa, jossa ei ollut puolustuksesta tietoakaan.
Jotenkin tässä tulee sellainen fiilis, että kaikki on ollut Baxterin testiä pudotuspelejä varten, ja nyt tauolla homma yritetään kursia kasaan (näin hartaasti toivon).
Mielestäni HIFK:sta puhutaan liikaa ns. "kahden ketjun joukkkueena", ja varsinkin kaveri(t) joka haukkui HIFK:n 3. ja 4. ketjuja ala-arvoisiksi, on tainnut skoutata tietonsa teksti-tv:stä. Homma oli Francisin aikoina paljon enemmän totta, Baxter on sentään saanut kolmoseen ja neloseenkin huomattavasti paremmin yritystä.
HIFK:n nelonen, varsinkin muodossa muodossa Fagerstedt - Porthen - Järvinen, on omassa puolustavassa roolissaan liigan ehdotonta eliittiä. En usko, että omissa soi kovinkaan usein kyseisten kavereiden ollessa jäällä.
Suurin kysymysmerkki on HIFK:n kolmonen. Kestääkö mahdollisesti keskellä pelaavan Keräsen fysiikka, floppaako Laakkonen kunnolla pleijareissa (kuten jatkoajan virallinen totuus kuuluu), ketkä pelaavat laidoilla.. Itse toivoisin myös Saloselle ja Jouhkimaiselle peliaikaa, sekä the Pasin luovaa peluuttamista.
Kahden ensimmäisen ketjun pitäisi lopettaa se paikkojen tuhlailu ja pistää kiekko pömpeliin, kun tilaisuus tarjoutuu, ja pakistossa varsinkin Jeren pitää piristyä.
Maalivahtipeliin en jaksa edes ottaa kantaa, onhan HPK:lla sentään maalissa ylivertainen NHL-tason playoff-veskari Andy "ikinä en kauho omiin" Chiodo, joka on tunnettu kestävyydestään, Mika "livahtikohan taas Oksanreijästä" Oksa, ja vielä joku enemmän tai vähemmän rikkinäinen kassari, taisi olla ihan näitä mestarismiehiä.
Toisessa päässä kenttää taas lymyilee surullisen kuuluisa Jan "länki" Lundell, joka jalat harallaan vain odottelee imuroitavia kiekkoja, eikä edes osaa tehdä maaleja, jos kenttäpelaajia ei satu maalinteko kiinnostamaan. Kyseinen kaveri ei ole tiettävästi voittanut ikinä yhtään jääkiekko-ottelua itsekseen, joten hän ei ole ns. voittava maalivahti.
Kakkosena on hetken Hämeenlinnalaisiakin avustanut nuori lupaus A.Ahlqvist, jonka hyvää hyvyyttämme syyskaudella lainasimme sympaattiselle pikkuseuralle, kun kukaan muu ei kuulemma halunnut pelata maalissa. Myöhemmin kyseinen herra tuli päätään puistellen takaisin, ja sanoi, että puolustus vuotaa ei tuolla jaksa olla, joten lähetimme sittemmin paluupostissa puolustajan, joka lehtijutuista päätellen on hänkin seonnut ja alkanut juopottelemaan.
Varmaan aika tiukka ottelusarja tulossa, ja allekirjoittanutta ei juurikaan pelottaisi perunakerhon materiaali, jos ei valmentajana sattuisi olemaan mielestäni Suomen tämän hetken selkeästi paras sellainen. Baxter on tavallaan vielä katsomaton kortti pleijaritasolla, mutta jotenkin mulla on sellainen fiilis, että kaveri on parhaimmillaan nimenomaan pudotuspeleissä, ja taskusta saattaa aina löytyä yllätys tai pari. Äijä on kyllä aika hauska veijari noin muutenkin.
Muutama yksittäinen huomio asioista joita HIFK tarvitsee:
- Murray. Rem on varmasti tärkeä osa joukkuetta, kaveri pelasi vielä viime kesänä Stanley Cup finaaleja ja on joka suhteessa todella hieno ihminen ja jääkiekkoilija, pukukopissa ja sen ulkopuolella. Omaa varmasti halutessaan auktoriteettia jolla saadaan psyykattua nuoremmatkin pelaajat pistämään parastaan kentällä.
- Murphy. Tätä ei tarvinne perustella. Kaverin peliä katsellessa tulevat hyvät ajat Rafalskeineen ym. mieleen. Kuulemma SM-liigan paras pelaaja. :)
- Tibbetts. Tämä himoraiskaaja-pedofiili ja joukkuehengen rikkoja, josta HPK tiettävästi halusi niin kovasti eroon, että maksoi junalipun aina Helsinkiin saakka, jossa Billy sittemmin ovelana kaverina höynäytti itse Penaa palkkaamaan miehen HIFK:hon miljoonapalkalla. Pistääkö Billy rojua pömpeliin vai ei, kestääkö kasetti, ovatko Hämeenlinnan neitsyet vaarassa. Nyt alkaisi olla se paikka tehdä niitä maaleja, jos koskaan. Jalonen + Hämptonin siat saattavat uhrata Billypojalle jonkinverran erityishuomiota. Toivottavasti vie kilahtaessaan kahville mieluummin vaikka taitokiekkoilija Mäkkärin, kuin jonkun nobody Sailion.
- Jere. Vertyykö wanha tosipeleihin. On väläytellyt potentiaaliaan muutamaan kertaan viimepeleissä, mutta ei nyt ihan ole vielä ollut tasollaan. MM-kisakone siintäisi silmissä hyvillä pleijareilla, vai tekisikö sittenkin vaan mieli lomailla Pata Ässässä, ja jättää moiset MM-höpsötykset nuoremmille. Jeren piristyminen sille "omalle" tasolleen tekisi kyllä hyvää HIFK:n pakistolle.
Ei kai tässä jaksa omia flunssassa kirjoiteltuja hölmöyksiään jaksa sen tarkemmin lueskella läpi. Nyt vaan sitten jännitellään, että miten pahasti perunakerhoa nöyryytetään, ja pitääkö Lunkka nollan kaikissa neljässä pelissä, vai livahtaako yksi helppo längistä.
