No niin...
Vastattavaa onkin kertynyt jo melko runsaasti...niin sitä käy kun tipahtaa olosuhteiden pakosta pariksi vuorokaudeksi pois. En ala personoimaan vastaustani kenellekään erityisesti, joten löytäköön kukin vastineensa omaksi katsomallaan tavalla.
Itse arvostan jääkiekko- kuin muutkin palloiluseurat eritoten kahden seikan perusteella:
1) juniori- ja kasvatustyö sekä siintä juontuva ns. omavaraisuus
2) pitkäjänteisyys
Sääli että nämä molemmat kohdat on vähintään viimeisen puolen vuosikymmenen verran hoidettu Ässissä järkyttävän huonosti. Se ei silti vaikuta mitenkään siihen seikkaan, että Ässät on ja pysyy suosikkijoukkueenani. Ässät on kuitenkin ainoa joukkue, jonka otteluja olen käynyt seuraamassa säännöllisesti viisivuotiaasta saakka. Muistan varsin hyvin kun viiden vuoden ikäisenä isä otti ensimmäisen kerran mukaansa Isomäen seisomakatsomoon, jossa seisoin juomakorin päällä.
Tuosta on nyt jo kolmatta vuosikymmentä aikaa. Ehdin nähdä suurimman osan kirkkaimmista ässälegendoista jäällä, vaikka en mestaruusjuhliin ehtinytkään.
Ässiä (kuin muitakin joukkueita) sopii arvostella. Aina kun se on paikallaan. Mutta ilman perusteluja arvosteluilla ei tee hevon paskaa. Vielä enemmän arvosteluilleen saa painoarvoa kun antaa ihan faktisen korjaus/kehitysehdotuksen. Joku viisas on tainnut joskus todeta, että "kuka tahansa osaa moittia, kiitokseen tarvitaan asiantuntija".
Eniten tässä polemiikissa harmittaa se, että paskaa suolletaan jatkuvalla syötöllä muutaman yksittäisen henkilön päälle - vaikka minun mielestäni tälle ei oikeastaan ole hirveästi perusteita. Kyseiset henkilöt ovat olleet Antti Heikkilä ja Jouni Myllymaa. Ensimmäinen vastaa olosuhteiden pakosta tällä hetkellä paitsi edustusjoukkueen markkinoinnista myös joukkueen pelaajahankinnoista, jälkimmäisen toimenkuva on enemmän ry-painotteinen juniorivalmennuspäällikkö. Aika moni tuntuu olevan tyytymätön jomman kumman tai sitten molempien toimiin. Perustelut vaan usein ontuvat.
Olen itse mukana yritystoiminnassa ja voin todeta että viime kädessä niin oy:n kuin ry:nkin asioista vastaa hallitus. Hallitus on se elin, joka valitsee mm. osakeyhtiön toimitusjohtajan ja edelleen koko yhtiön päivittäisiä toimintoja hoitavan organisaation. Tämän organisaation johto valitsee sitten edelleen valmentajan ja valmentaja edelleen pelaajat. Vastuu- ja valtasuhteet ovat aika selkeät - eikö? Jos joku organisaation osa ei vastaa tarpeita, niin se on nimenomaan esimiehen, tässä tapauksessa viime kädessä oy:n hallituksen, vastuulla hoitaa asia paremmalle tolalle. Tottakai yksittäinen henkilökin voi vetää omat johtopäätöksensä jos on omasta mielestään epäonnistunut tehtävässään, mutta se ei todellakaan ole hänen velvollisuutensa.
Ässien nykytilanteessa on suorastaan huvittavaa vaatia Antti Heikkilän eroa ja kaataa saavista sitä paskaa hänen päälleen. Olosuhteiden pakosta Heikkilä hoitaa tällä hetkellä kahden kokopäiväisen duunin tehtäviä. Kritiikki pitäisi suunnata hallituksen suuntaan, että tehkää asialle jotain. Hankkikaa täyspäiväinen manageri vastaamaan edustuksen ja vanhimpien juniorien pelaajahankinnasta ja -etsinnästä. Mutta pelkkä tämä ei todellakaan ole rakentavaa kritiikkiä, jolla on jotain arvoa. Tähän pitäisi vielä kritiikin perään heittää oma ehdotus kuka tähän toimeen hankitaan ja perustelut miksi. Harva on päässyt arvostelussaan tälle asteelle. Asian toinen puoli on Heikkilän henkilösuhteet maakunnan (ja valtakunnankin) tasolla. Olen erittäin positiivisesti yllättynyt jos pystytte esittämään nimen, joka on
a) valmis ottamaan pestin vastaan ja
b) omaa yhtä hyvät henkilösuhteet ja kyvyt hankkia vähintään vastaavan tason yhteistyökumppanit ja markat sekä
c) ymmärtäisi vielä vähän jääkiekostakin, koska sitä hän kuitenkin markkinoi.
Itse en tälläistä valmista nimeä keksi. Sellainen pitäisi kasvattaa jostain "uudesta" kyvystä Heikkilän rinnalla. Ilmeisesti vaan tähän ei olla Ässissä valmiita?
Ässien organisaatio ei ole tällä hetkellä niin leveä, että sen varassa voisi todella kehittää kilpailukykyisen ja varteenotettavan liigaseuran. Tämä vaatii pakostakin muutoksia. Seura yksinkertaisesti tarvitsee yhden vain ja ainoastaan pelaajahankinnoista vastaavan henkilön. Tänä keväänä hankinnoista vielä selvittiin Heikkilän ja valmentajien yhteistyöllä, mutta pidemmällä välillä heidän aikansa ei enää riitä. Kylmä tosiasia.
Toinen arvostelussa huomioonotettava seikka on se viive, jolla toimenpiteet vaikuttavat. Vaikka Ässät ei tässä katastrofin myllerryksessä tehnytkään täysradikaaleja toimenpiteita ja uusinut koko organisaatiotaan, se ei tarkoita etteikö muutoksia olisi tehty. Nämä muutokset vaan olivat maltillisempia kuin toiset odottivat, eikä niiden vaikutus näy välittömästi.
Kirjoitin alussa, että toinen arvostukseni perusteista on pitkäjänteisyys. Tämä on ollut Ässissä jo pitkään todella huonolla tolalla. No, ei se ole kiitettävällä mallilla monessakaan seurassa Suomessa tällä hetkellä. Toisesta päästä paras esimerkki on ehdottomasti Tappara, josta muiden seurojen johtajat voisivat ottaa mallia. Ässille 90-luvun puolivälin Bosman-päätös oli todella suuri haaste, johon ei osattu kunnolla sopeutua. Siihen saakka pelaajien siirtyminen joukkueiden välillä oli hyvin rajattua, eikä siitä oikeastaan ehtinyt muodostua joukkueelle ongelmaa, vaikka pelaajaliikenne olisi ollut retuperällä muutaman peräkkäisen kauden. Mitään joukkokatoa ei kuitenkaan ehtinyt tapahtua ja tilanne oli nopeasti korjattavissa pienellä skarppaamisella. Keskitason liigajoukkueena oli ikäänkuin helppo elää. Siihen täällä Porissakin tuudittauduttiin.
Kun pelaajaliikenne avautui nousi pitkäjänteisyys aivan kriittiseksi menestystekijäksi. Saanen varmaankin hyväksynnän jos väitän ettei Ässien pelaajahankinnat ja -politiikka (myös valmentajien kohdalla) todellakaan ole 90-luvun puolivälin jälkeen ollut pitkäjänteistä tai sisältänyt jotain logiikkaa. Kaudesta toiseen ja joskus kauden sisälläkin on pompittu jopa ääripäästä toiseen. Tämä ei ole sinänsä harvinaista sm-liigassa, mutta kun joukkue kuuluu muutoinkin sarjan sisällä taloudellisesti alhaiseen resurssiryhmään, ei tälläiseen pelaajapolitiikkaan ole varaa. Kun tässäkin ketjussa on V-P Ketolasta annettu kummankin suuntaisia kommentteja, niin lisäänpä minäkin omani. Ketolan aikana Ässät jatkoi taloudellisesti vakaata linjaansa eli tappio- ja velkalinjalle ei lähdetty. Tätä linjaa oli kohtuullisen helppo jatkaa Lasse Heikkilän luoman erinomaisen pohjan päälle. Se on tietysti tällä hetkellä epäselvää (kun verottaja kerran edelleen jatkaa etanatutkintaansa) onko näihin taloudellisiin tuloksiin käytetty vippaskonsteja ja missä määrin. Se on kuitenkin selvää, että jos oltaisiin Amerikassa ja verottaja ei löydä yhtään mitään todistettavasti, niin Ässien rahahuolet olisi miljardikorvauksien jälkeen ohi. Vahinko että ei olla. Siellä Amerikassa.
Ketola siis hoisi talouspuolen kunnialla, mutta samaa ei voi sanoa pelaaja- ja valmentajaliikenteestä. Siinä ei todellakaan ollut asteen vertaa pitkäjänteisyyttä. Se logiikka ehkä kumminkin, että parhaat hankinnat tehtiin aina hyökkäykseen ja puolustus hoitui siinä sivussa. Jos hoitui (vrt. surullisen kuuluisa kausi 96-97 ja sen alkusyksy). Viime kausien katastrofin juuret ovat syvällä tässä suossa ja sieltä Ässät nyt kampeaa itseään pääasiassa kolmikon Heikkilä-Jursinov-Härkälä voimin. Ei todellakaan kannata ylistää ja suitsuttaa sitä glooriaa niin yksipuolisesti Ketolan syliin. Toisaalta hyvää, toisaalta huonoa toimintaa.
Tämän toisen nimen ja toisaalta toisen arvotuskriteerini kohdalla on kysymys juniorityöstä. Ei ole kovin mairittelevalla mallilla sekään täällä Porissa tällä hetkellä. Mutta on senkin eteen sentään tehty jotain toimenpiteitä. Ulospäin näkyvimpänä ehkä tämä ns. kehitysryhmä. Mutta ovatko tehdyt toimenpiteet riittäviä edes näin alkuun? Kysymys on hyvä esittää, mutta siihen ei voi vastata ennen kuin 18-24 kuukauden kuluttua. Silloin voidaan nähdä jotain tuloksia. Harva vaan on valmis odottamaan noita tuloksia niin pitkään ja onko se edes mahdollista, kun edustusjoukkue on langettanut niin syvän varjon koko organisaation päälle.
Koska toimenpiteiden tuloksia ei nähdä näin nopeasti, en itse tohdi arvostella tämän hetken tilannetta juniorien suhteen. Myllymaakaan ei kuitenkaan ole ollut tehtävässään käsittääkseni kuin reilun vuoden. Ainakin hänen edeltäjänsä Ismo Läntinen ryhtyi toimeen syksyllä 99 ja lopetti siinä kevään/kesän aikana ryhdyttyään edustuksen päävalmentajaksi. Ei noin lyhyessä aikavälissä ehdi saamaan a) otetta asiaan ja b) todellisia tuloksia aikaan. Pikemminkin tästä voidaan vetää johtopäätös että juniorityöskentelyssäkin suurin tai suurimpia virheitä on pitkäjänteisyyden puutos. Nyt maksetaan niitä virheitä, jotka tehtiin joskus vuosien 96-99 aikana. Tämän hetken virheet maksetaan vasta muutaman vuoden kuluttua.
En ole itse seurannut Ässien junioreita aktiivisesti 90-luvun puolivälin jälkeen. En osaa sanoa yksittäisistä valmentajista tai taustavaikuttajista sen kummempaa. Sellainen vaikutelma vain on jäänyt, että jostain syystä koko seuran organisaation sisällä ei osata/pystytä puhaltamaan yhteen hiileen, asettamaan yhteisiä päämääriä ja toimintasuunnitelmia sekä toteuttamaan niitä. Tuo nyt on kuitenkin aivan välttämätöntä, sillä ei nykyaikaista jääkiekkoseuraa pyöritetä yhden miehen tai hänen parin kaverinsa avulla. Toiminta vaatii kymmeniä oman tehtävänsä asiantuntijoita, jos siitä halutaan kunnialla selvitä. Taitaa vain olla niin, että jotta tälläisen yhteishenkeen päästää täytyisi uuden liiderin tulla jostain ulkopuolelta ja paitsi olla taitava ihmiskäsittelijä ja johtaja hankkia paikkansa taloudellisilla perusteilla.
Junioritoiminnan osalta tulisi kritiikki joka tapauksessa taas kohdistaa ry:n hallitukseen tai puheenjohtajaan, koska viime kädessä seuran junioritoiminnan suuntaviivat ja toiminnan määrittelevät he. Ässät Oy hoitaa edustuksen ja a-juniorit. Ja ry:n hallitukseen taas voi vaikuttaa itse kukin maksamalla yhdistyksen muutaman kympin jäsenmaksun ja saapumalla paikalle vuosikokoukseen äänestämään "oman" miehensä sinne asioista päättämään. Huomattavasti tehokkaampaa vaikuttamista kuin yleisönosastoissa puhiseminen.
Mitä tulee yleisömääriin, niin tilanne on minun mielestäni kokemuksen perusteella seuraava:
Sijoittuessaan sarjan keskivaiheille yleisökeskiarvo on Porissa noin 4000. Voi olla hieman päällekin jos tavoitellaan tosissaan myös kärkisijoja ainakin sarjan alussa. Perinteisesti suurimmat yleisömäärät täällä on kuitenkin aina saatu sarjan alussa. Oli menestys sitten mitä tasoa tahansa. Kauden edetessä ne määrät sitten laskevat tasaisesti. Se miltä tasolta lähdetään ja kuin jyrkästi määrät laskevat riippuu sarjasijoituksesta.
Viime kauden avausottelun yleisömäärä 5600 ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Sitä luokkaa se on ollut aina. Parhaimmillaan yli 6000. Kevään 2000, uuden joukkueen ja harjoitusottelujen perusteella 5600 oli jopa yläkanttiin ja perustui pitkälti Ismo Läntisen hurjaan hehkutukseen, jossa paitsi korostettiin kyseisen ottelun merkitystä, annettiin aivan väärä kuva Ässien mahdollisuuksista heti kauden alussa täysin uudistuneella joukkueella. Yleisö pettyi ja kotiotteluiden yleisömäärät laskivat heti "järkevämmälle" tasolle.
Äärimmäisen surkean alkukauden mukana yleisömäärät laskivat noin 2700 katsojaan ja myös jäivät sille tasolle. Se on käytännössä se minimi, johon täällä voi liigatasolla tippua. Sen alle ei pääse, mutta toisaalta ei sillä liigajoukkuetta enää pyöritä. Jotta 4000 keskiarvoon olisi päästy, olisi yleisöä pitänyt kauden loppupuolella perinteen mukaan käydä keskimäärin 3600-3700 henkeä. Tosin katastrofaalisen syksyn perusteella hyväkään peli ei olisi riittänyt, sillä kehno alkukausi laski jo keskiarvon niin alas.
Tulevalle kaudelle realistinen tavoite on joku 3800. 4000 on mahdollista, mutta se vaatii huikean alkukauden, jotta yleisön luottamus palautuu tarpeeksi nopeasti.
Risto Neuvo ei ollut missään vaiheessa erityisemmin kiinnostunut edustusjoukkueen asioista. Häntä kiinnosti juniorikiekko. Oma poikakin pelasi. Neuvo ei missään vaiheessa hankkinut mitään ykkösmiehen asemaa edustuksen asioissa. Ei puhettakaan tästä.
Lukon suhteen olen samassa käsityksessä kuin Patakin eli RTK:lla on omistussuhde Lukon toimintaa pyörittävään osakeyhtiöön. Olen myös antanut ymmärtää että tämä sponsorituki on tapahtunut ikäänkuin jälkikäteen kauden jälkeen, kun on katettu tarvittavalla määrällä Lukon tuloja siirtämällä lisää omistusta RTK:lle. Voin olla väärässäkin. Joku Rauman suunnalla voisi selvittää tilannetta meille jos tietää.
Tämä ainakin kävisi yksiin sen kanssa, että nyt tulevalla kaudella ikäänkuin vedetään henkeä. Onko tämä toimintamalli tullut tiensä päähän ja nyt rakennetaan jotain uutta järjestelyä tai jotain? Kunhan arvailen. Rauma vain on niin pieni paikkakunta, että rajallisen yleisömäärän ja yhteistyökumppanien lukumäärän perusteella seuran on kaiken järjen mukaan pakko tukeutua melko kattavasti suuriin tukijoihinsa (RTK, TVO, UPM ainakin). Nimekkäitä pelaajia kun on kuitenkin aina löytynyt ja heille on ilmeisimmin myös maksettu kunnolla (vrt. Mika Niemisen haastattelu Ilveksen sivuilla).
Johan tuli tekstiä. Toivottavasti asiaa myös.