Pitäisikö taloustieto olla oma pakollinen oppiaine peruskoulussa?

[Barnes]

Pitäisi. Nähdäkseni huomattavasti hyödyllisempi kuin esim. musiikin ja kuvaamataidon tunnit.

Totta, mutta on hyvin epätodennäköistä, että taideaineet heivattaisiin pois koulusta. Teoriallekin pitää olla vastapainoa. Jos jostakin pitäisi taloustiedolle tehdä tilaa, olkoon leikattava kohde uskonto.

 

[Daespoo]

Totta, mutta on hyvin epätodennäköistä, että taideaineet heivattaisiin pois koulusta. Teoriallekin pitää olla vastapainoa. Jos jostakin pitäisi taloustiedolle tehdä tilaa, olkoon leikattava kohde uskonto.

Musiikin ja kuvaamataidon opiskelu on oikeasti yhtä tyhjän kanssa. Uskonnon voisi laittaa historian tuntien yhteyteen.

 

[sampio]

No ei voisi. Historiassa on sisältöjä jo nyt todella paljon. Taito- ja taideaineet ovat osa yleissivistystä ja monelle lapselle ja nuorelle muutakin kuin Jatkiksen nimimerkkien kuvittelemaa kukkahattuilua.

 

[Tumbenson]

Ylästeella opetetaan taloustietoa. Lisäksi valinnaisaineena oli ainakin mahdollista opiskella ekonomia & lakitieto kombinaatiota. 9-luokalla kaikille pakollisessa taloustieto-osuudessa käydään paljon läpi asioita, mitä täällä ollaan kaivattu.
Tähän kohtaan lätkäisenkin linkin 9-luokan yhteiskuntaopin kirjan sisällysluetteloon. Tämä avannee jo monelle, minkälaisia asioita siellä käydään läpi. http://www3.otava.fi/naytteet/Forum9/?f91

Käydään läpi suhdannevaihteluita, pankkitoimintaa, yrittämistä, verotusta, suomalaisen hyvinvointivaltion rakennetta ja sen haasteita, esim. eläkepommi, kannustinloukku. Työttömyys ja sen muodot, sekä etenkin työelämäsäännöt ovat tärkeitä läpikäytäviä juttuja tuonikäiselle nuorelle joka kolkuttelee työelämän portteja. Kuitenkin, esim. sijoittaminen jää pakollisessa osiossa pintapuoliseksi. Eikä se edes ole mielestäni ongelma, kiinnostuneille on tarjolla ekonomiaa valinnaisena aineena. Lisäksi 2.asteen opetuksessa näitä tietoja vahvistetaan, mutta ei opiskelijoita esim. sijoittajiksi opeteta. Se jää pitkälti oman harrastuneisuuden ja itsenäisen oppimisen varaan, mitä sillä rahalla konkreettisesti haluaa tehdä sijoittamisen saralla.

Lukiossa on toistaiseksi kaksi pakollista yhteiskuntaopin kurssia: 1. Yleinen yhteiskuntatieto ja 2. Taloustieto. Tulevassa OPSissa yhteiskuntaoppiin tulee yksi kurssi lisää pakolliseksi. Olettaisin sen olevan lakitieto. Samalla esim uskonnon kolme pakollista kurssia tulee vähentymään kahteen.

Viestini hieman sivusi aihetta pelkästä taloustiedon opetuksen lisäämisestä, mutta sallittakoon tähän väliin. Yhteiskuntaopin opetuksen merkitystä on viime aikoina korostettu. Se väistämättä tulee tulevaisuudessa ottamaan isompaa jalansijaa jo ala-asteopetuksessakin.

 

[Sanainen arkku]

Peruskoululla ei ole paljoakaan tehtävissä varhaisaikuisuuden talousongelmien ehkäisyssä. Tietenkin kaikki syrjäytymistä ehkäisevä työ torjuu tasaisesti kaikkia myöhemmin ilmeneviä sosiaalisia ongelmia.

Meillä on yksi ongelma josta ei ole sopivaa puhua: jotkut ihmiset ovat tyhmiä. Jos tätä tosiasiaa ei tunnusteta, tyhmät joutuvat selviytymään elämässä liian kovien odotusten mukaan.

En tarkoita, että taloutensa kanssa sähläävät olisivat tyhmiä. Ei suinkaan. Eivätkä kaikki tyhmät ajaudu pikavippeihin. Mutta tyhmiä on helppo kuskata tilaisuuden tullessa.

 

[dana77]

Aika paljon on aiheesta sanottu, mutta yksi näkökulma on demokratian toteutuminen. 2-suunnan sentteri tätä toki hieman toisesta vinkkelistä tarkasteli. Raha on valtaa ja jos tavalliset ihmiset osallistuisivat sijoitustoimintaan aktiivisesti ja alkaisivat käyttää sitä valtaansa, niin lopputuloksena olisi tasa-arvoisampi yhteiskunta. Johtajien bonus-ohjelmat ovat tästä hyvä esimerkki, joskaan ei tärkeimpiä. Ihan samalla tavalla kuin äänestämällä saa oikeuden valittaa, niin yhtä turha on kitistä että päätökset on vääriä jos itse ei edes yritä osallistua.

Toinen juttu on kansantalous. Mitä enemmän ja paremmin suomalaiset ulkomaille sijoittavat niin sitä enemmän maahan rahaa virtaa. Aika simppeli juttu.

 

[Ahar]

No ei voisi. Historiassa on sisältöjä jo nyt todella paljon. Taito- ja taideaineet ovat osa yleissivistystä ja monelle lapselle ja nuorelle muutakin kuin Jatkiksen nimimerkkien kuvittelemaa kukkahattuilua.

Jos tarkkoja ollaan niin eihän koulussa tarvittaisi kuin äidinkieltä niin kauan että oppii lukemaan. ja matematiikkaa niin kauan kuin yhteen ja vähennys -laskut sujuvat, eli noin kaksi kuukautta. Sen jälkeen töihin.

 

[pettter]

Miten mä osasin jo joskus 10-vuotiaana käyttää rahaa ja jotkut eivät osaa aikuisenakaan.

Mun mielestä joidenkin sijoitusjuttujen opiskelulla koulussa ei ole paljoakaan tekemisestä sen kanssa, tuhlaako se tyyppi kaikki rahansa ja vielä velkaa ottamalla muidenkin rahat. Saattaahan se osata vaikka ulkoa pörssikurssit tai vaikkapa jänisten pariutumisrituaalin, mutta on vaan tyhmä.

Eikä opettaja voi silleen kannustaa säästäväisyyteen. Sehän on vähän sama asia kuin kertoisi Jeesuksesta ja että se on ainut oikea tapa elää. Pihiyden ja raha-asioiden sössimisen välissä on se normaali.

Faijavainaan tärkein opetus mulle oli miettiä mikä on järkevää. Miten näitä nykyajan lapsia oikein kasvatetaan? Tietenkin rahaa on nyt enemmän ja houkutuksiakin...

 

[ernestipotsi]

Aika paljon on aiheesta sanottu, mutta yksi näkökulma on demokratian toteutuminen. 2-suunnan sentteri tätä toki hieman toisesta vinkkelistä tarkasteli. Raha on valtaa ja jos tavalliset ihmiset osallistuisivat sijoitustoimintaan aktiivisesti ja alkaisivat käyttää sitä valtaansa, niin lopputuloksena olisi tasa-arvoisampi yhteiskunta. Johtajien bonus-ohjelmat ovat tästä hyvä esimerkki, joskaan ei tärkeimpiä. Ihan samalla tavalla kuin äänestämällä saa oikeuden valittaa, niin yhtä turha on kitistä että päätökset on vääriä jos itse ei edes yritä osallistua

Sijoitustoiminnassa on se ongelma, että siihen tarvitaan paljon ylimääräistä rahaa, jotta siitä olisi yhtään mitään hyötyä.

 

[H.Incandenza]

Musiikin ja kuvaamataidon opiskelu on oikeasti yhtä tyhjän kanssa. Uskonnon voisi laittaa historian tuntien yhteyteen.

No, eipä. Koulun tehtävä ei ole vain kasvattaa systeemille kuuliaisia kuluttajia ja ahkeria työmuurahaisia yhteiskunnan rattaisiin vaan myös sivistää. Tämän lisäksi kouluissa luetaan mielestäni aivan liian vähän romaaneja ja muita kaunokirjallisia teoksia.
Vaikka on totta, että koulussa ei juurikaan nykyisin sivistytä vaan imetään työelämää varten räätälöityä tietoa.

 

[Footless]

Jos tarkkoja ollaan niin eihän koulussa tarvittaisi kuin äidinkieltä niin kauan että oppii lukemaan. ja matematiikkaa niin kauan kuin yhteen ja vähennys -laskut sujuvat, eli noin kaksi kuukautta. Sen jälkeen töihin.

Valitettavasti kaikki eivät voi olla poliiseja.

 

[JYP#44]

Sijoitustoiminnassa on se ongelma, että siihen tarvitaan paljon ylimääräistä rahaa, jotta siitä olisi yhtään mitään hyötyä.

Paljonko sitten on "paljon"? Esimerkiksi Nordnetillä on olemassa täysin kuluton Superrahasto, johon mukaan pääsee mukaan jo 15 euron sijoituksella. Tuollaisen 15 euroahan saa kasaan jo melkeinpä pelkistä pullopanteista mitä kotona kaapinpohjalle kerääntyy. Joka kuukausi käyt heittämässä sen 15 euroa sinne tilille, tekee 180 euroa vuodessa. Sitten tuohon päälle alkaa vielä juoksemaan korkoa korolle-ilmiö, joka noissa Superrahastoissa korostuu vain entisestään koska ne sijoittavat osinkonsa suoraan rahaston arvoon, eli verot eivät syö tulojasi ennen kuin vasta päätät nostaa rahojasi rahastosta.

Tiedän tapauksia joissa ihmisillä makaa tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia tileillä eivätkä jaksa sijoittaa niitä mihinkään, "koska näin pienillä summilla siitä ei oo mitään hyötyä". Kuulemma se pari sataa vuodessa mitä jotain osinkotuottoakin saisi, ei ole niin paljon että kannattaisi alkaa sijoittamaan. Itse olen aloittanut sijoittamisen melko pienillä summilla, ja ottanut sen linjan että sijoitan kaikki osinkotuotot takaisin uusiin osakkeisiin, sekä muutenkin lisäilen salkkuun tavaraa tasaisin väliajoin kun tilille jää vähänkin ylimääräistä seisomaan eikä sille ole tiedossa parempaakaan kohdetta. Tällä tavoin joka vuonna osinkotuloni nousevat aina vain korkeammiksi ja korkeammiksi. Lisäksi olen pyrkinyt etsimään sellaisia sijoituskohteita jotka jakavat kasvavaa osinkoa. Jenkkien osinkoaristokraatteja ja muita. Vaikka en lisäisi vuoteen salkkuun mitään tavaraa, niin luultavimmin seuraavan vuoden osinkotulot kasvaisivat siltikin. Puhumattakaan kun tosiaan uudelleensijoitan ne osinkoni ja lisäilen vähän muutakin ylimääräistä rahaa, niin saadaan tuo korkoa korolle-ilmiö pyörimään.

Juuri tälläisiä juttuja olisin kaipaillut noissa lukion sijoitustoiminna kursseilla, mutta tosiaan meillä ei edes osinkotuloista kerrottu yhtään mitään. Sanottiinkohan yhteiskuntaopin tunneilla siitä että osinkoa jaetaan osakkeenomistajille vain jos on ollut oikein hyvä vuosi eikä sille keksitä mitään parempaa käyttöä. Sellainen kuva itselleni jäi opetuksesta että osingot ovat vain harvaa herkkua, mutta todellisuudessahan vakavaraiset yritykset jakavat niitä vuosittain. Kyllä tässä melko sataprosenttisesti itseoppineita osakesijoittamisen suhteen ollaan. Itse olen nämä jutut jostain Jukka Oksaharjun sun muiden blogeista aikanaan opiskellut. Onhan tästä osaketouhusta tullut itselleni melkoinen harrastus, sen verran paljon tulee seurattua oikeastaan kaikkea mahdollita mitä tähän aiheeseen viittaa.

 

[Ahar]

Valitettavasti kaikki eivät voi olla poliiseja.

Ja tämä liittyy sitten mihin? Etkö muuta keksinyt vai tuliko lemput poliisikoulun pääsykokeissa?

 

[Klose16]

Suurimmat tappiot aiheuttaneet taitavat löytyä niistä alalle koulutetuista... Toisaalta talousoppineet kiistelevät jatkuvasti toistensa kanssa. Ehkäpä taloustiedon opetusta pitäisikin vähentää.

No, ihmiset ovat kyllä noin kaiken kaikkiaan aika pihalla rahan merkityksestä, sen arvosta jne. Ns. lukuaineita opetetaan suoraan, olennaisina. Sitten taas jotain musiikkia ja liikuntaa pidetään taitoaineina. Heh! Lopputulos on aika realistinen. Koko koulutussysteemi pitäisi jo päivittää.

 

[pikkusikaa]

Jos tarkkoja ollaan niin eihän koulussa tarvittaisi kuin äidinkieltä niin kauan että oppii lukemaan. ja matematiikkaa niin kauan kuin yhteen ja vähennys -laskut sujuvat, eli noin kaksi kuukautta. Sen jälkeen töihin.

Opit lukemaan ja laskemaan, näin oletan. Olisiko kolmannella kuukaudella opetettu kirjoittamaan?

 

[koukku]

Musiikin ja kuvaamataidon opiskelu on oikeasti yhtä tyhjän kanssa. Uskonnon voisi laittaa historian tuntien yhteyteen.

Tuo ei nyt pidä ollenkaan paikkaansa, musiikin ja kuvaamataidon roolia ei saa väheksyä kuten päättäjät tuntuvat tekevän, jolloin tuntikehys näiden aineiden kohdalla sen kuin supistuu vaan. Oppilaiden taiteellisen puolen vaaliminen ja harjaannuttaminen, sivistäminen, on kyllä yksi peruskoulun päätehtävistä. Aika monen kohdalla nämä tunnit ovat henkireikä, jolloin pääsee toteuttamaan itseään puuduttavien teoriatuntien lomassa. Juuri äsken ysiluokkalaiset viimeistelivät kuvaamataidon lopputyötänsä, jossa oli tarkoitus saada koulun harmaille seinille hieman väriä maalausten muodossa, ja uskomattoman hienoa jälkeä saivat kyllä aikaan. Saman tunteen kokee aina koulun juhlatapahtumissa, jossa koulun musiikinopettaja on harjoituttanut oppilaita tuloksena todella vakuuttavan kuuloisia laulu- ja soittoesityksiä musiikkityylien laidasta laitaan. Minä, joka opetan oppilaiden eniten vihaamia aineita, olen todella tyytyväinen siihen, että he pääsevät jossain vähän irroittelemaankin.

 

[Footless]

Ja tämä liittyy sitten mihin? Etkö muuta keksinyt vai tuliko lemput poliisikoulun pääsykokeissa?

Eipä tuossa paljoa pitänyt keksiä, täysin älyttömään kommenttiin humoristinen vastaus. Poliisin ura ei ole kiinnostanut ikinä.

 

[olkikuukkeli]

Tuo ei nyt pidä ollenkaan paikkaansa, musiikin ja kuvaamataidon roolia ei saa väheksyä kuten päättäjät tuntuvat tekevän, jolloin tuntikehys näiden aineiden kohdalla sen kuin supistuu vaan. Oppilaiden taiteellisen puolen vaaliminen ja harjaannuttaminen, sivistäminen, on kyllä yksi peruskoulun päätehtävistä. Aika monen kohdalla nämä tunnit ovat henkireikä, jolloin pääsee toteuttamaan itseään puuduttavien teoriatuntien lomassa.

Höpöhöpöaineita, jotka voivat vielä houkutella oppilaita epätuottaville ja hyödyttömille aloille. Itse kannatan nykyisen järjestelmän korvaamista insinööriopintoihin valmistavilla aineilla ja liberalistisella taloustieteellä. Jos näissä aineissa ei pärjää, voidaan siirtää korvaavaan järjestelmään (ns. manual labour camps), josta voisi jo 15-vuotiaana valmistua veroa työstään maksavia kansalaisia. Koska tällaisille ihmisille sopivat työpaikat ovat vähentymään päin, voidaan myös suorittaa väestönsiirtoja esim. Aasian maihin suomalaisessa omistuksessa oleville tehtaille.

Luulisin, että jo parissa kolmessa vuosikymmenessä voitaisiin päästä lähelle sellaista ihanneyhteiskuntaa, joka koostuisi insinööreistä, taloustieteilijöistä ja pitkää työuraa paiskovista duunareista. Kaikenlaiset hipit, humanistit ja kulttuurikuplassa elävät ihmiset ovat häviävä kansanosa. Kulttuuria on tarjolla youtubessa vanhojen kulttuuriaarteiden kuten Kummelin ja Popedan muodossa. Kansa on onnellista ja ennen kaikkea tuottavaa ja vapaata turhanpäiväisestä ajattelusta! Tulevaisuus on melkein jo täällä!

 

[ernestipotsi]

Paljonko sitten on "paljon"? Esimerkiksi Nordnetillä on olemassa täysin kuluton Superrahasto, johon mukaan pääsee mukaan jo 15 euron sijoituksella. Tuollaisen 15 euroahan saa kasaan jo melkeinpä pelkistä pullopanteista mitä kotona kaapinpohjalle kerääntyy. Joka kuukausi käyt heittämässä sen 15 euroa sinne tilille, tekee 180 euroa vuodessa. Sitten tuohon päälle alkaa vielä juoksemaan korkoa korolle-ilmiö, joka noissa Superrahastoissa korostuu vain entisestään koska ne sijoittavat osinkonsa suoraan rahaston arvoon, eli verot eivät syö tulojasi ennen kuin vasta päätät nostaa rahojasi rahastosta.

Tuossa pointti on nimenomaan säästämisessä, ei niinkään missään tuotto-odotuksissa ym mitä sijoituksilla lähinnä haetaan. Sama asia hoituu säästöpossulla, säästötilillä, sukanvarrella tai ihan millä hyvänsä. Euro sinne tai tänne, ei ole mitään väliä.

 

[Runtulin]

Höpöhöpöaineita...

Täytyy myöntää, että paljastuit vasta tuossa Kummelissa ja Popedassa. Hyvin kirjoitettu.

Noista taideaineista OT:na vielä sen verran, että olen aina inhonnut kuvaamataitoa ja musiikkia, koska olin paska niissä. Silti, varsinkin musiikki oli lukiossa erittäinkin yleissivistävää, koska perehdyimme suomalaisen musiikin historiaan. En vaihtaisi.

 

[Daespoo]

Noista taideaineista OT:na vielä sen verran, että olen aina inhonnut kuvaamataitoa ja musiikkia, koska olin paska niissä. Silti, varsinkin musiikki oli lukiossa erittäinkin yleissivistävää, koska perehdyimme suomalaisen musiikin historiaan. En vaihtaisi.

Oli pakko alkaa miettimään että mitä kaikkea olen peruskoulun ja lukion kuviksen ja musiikin tunneilla oppinut (ja nyt kun mietin niin olikohan lukiossa edes musiikkia ja kuvista ollenkaan?). Listasta tuli aika lyhyt ja myönnän toki että syy oli varmasti itsessä suurelta osin, ehkä asennevamman takia, mene ja tiedä.

Mutta oikeasti. Minä en muista oppineeni mitään suomalaisen musiikin historiasta, en muista että sitä olisi edes opetettu missään vaiheessa. Annatko jonkun esimerkin mitä olet oppinut? Tämä täysin ilman sarvia ja hampaita koska minulla lyö täysin tyhjää. Ala-asteelta tulee mieleen nokkahuiluopiskelut (kuuluuko yleissivistykseen? en tiedä) ja lauluesitykset (armollisesti kaikki esittivät sen yksin opettajalle, ei koko luokan edessä). Yläasteelta tulee mieleen joku rumpujen soiton harjoittelu (en oppinut sitäkään).

Kuviksesta vähän enemmän muistikuvia, saattoi jopa olla että vesivärimaalauksesta ja lyijykynäpiirtämisestä tarttui ehkä jotakin. Valokuvausta ja negojen kehityksestä punalampun valossa joo.

En kyllä suostu myöntämään että juuri mitään yleissivistävää siellä opetettiin saati opittiin.

 

[Runtulin]

Mutta oikeasti. Minä en muista oppineeni mitään suomalaisen musiikin historiasta, en muista että sitä olisi edes opetettu missään vaiheessa. Annatko jonkun esimerkin mitä olet oppinut?

Mieleeni jäi ainakin Dallapé-orkeseri ja kupletti. Ilman näitä olisin elämässäni tullut hyvin toimeen, mutta ihan kivaa yleistietoa nämä ovat. Vaikka "suhtaudun negatiivisesti" ts. asennevammaisesti soittamiseen ja laulamiseen, pidän kuitenkin mukavana yleistietona, että osaa mainita muutaman tunnetun säveltäjän ja pikkuisen muuta. Tiedän myös, että bassossa on neljä kieltä.

Tämä on tietysti tällaista "voi katsoa googlestakin" tietoa, mutta niin on moni muukin yleistieto. Enpä ole esimerkiksi elämässäni tehnyt juuri mitään sillä tiedolla, että Venezuela sijaitsee Etelä-Amerikassa, mutta toisaalta pitäisin hieman hassuna myös sitä, jos joku kysyttäessä sijoittaisi sen esim. Eurooppaan.

Tästä taloustiedosta voisi sanoa ehkä sitä, että talouden opetushan on esim. lukiossa äärimmäisen kuivaksi tehtyä. Siellä lähinnä luetellaan termit auki, eikä niistä tehdä mitenkään mielenkiintoisia. Esimerkiksi inflaatio varsin tylsä käsite, jos sitä ei sido mihinkään konkreettiseen. Inflaatiostakin saisi mielenkiintoisen, kun sen sitoisi vaikka opiskelijoiden säästökäyttäytymiseen ja näyttäisi, kuinka kalliiksi rahojen makuuttaminen pankkitilillä oikeasti tulee. Omina lukioaikoinani talouden opetus oli hyvin mekaanisen oloista ja perustui ulkoaopetteluun.

 

[Daespoo]

Mieleeni jäi ainakin Dallapé-orkeseri ja kupletti. Ilman näitä olisin elämässäni tullut hyvin toimeen, mutta ihan kivaa yleistietoa nämä ovat. Vaikka "suhtaudun negatiivisesti" ts. asennevammaisesti soittamiseen ja laulamiseen, pidän kuitenkin mukavana yleistietona, että osaa mainita muutaman tunnetun säveltäjän ja pikkuisen muuta. Tiedän myös, että bassossa on neljä kieltä.

Ehkä näemme asian vain eri kantilta. Merkittävät suomalaiset säveltäjät voi hyvin käydä läpi historian tunneilla, basson kielten määrän oppiminen on yhtä olennaista yleissivistyksen kannalta kuin paitsio-säännön osaaminen.

Tarkoitan tällä että nuokin tunnit voisi käyttää paljon paremmin johonkin muuhun opettamiseen.

 

[Runtulin]

Ehkä näemme asian vain eri kantilta. Merkittävät suomalaiset säveltäjät voi hyvin käydä läpi historian tunneilla, basson kielten määrän oppiminen on yhtä olennaista yleissivistyksen kannalta kuin paitsio-säännön osaaminen.

Tarkoitan tällä että nuokin tunnit voisi käyttää paljon paremmin johonkin muuhun opettamiseen.

Itsekin oli ehkä ennen tuota mieltä. Miksei opiskella sen viimeisen musiikin kurssinkin sijaan vaikka matematiikkaa tai jotain kieltä? Olen kuitenkin muuttanut mieltäni juuri siksi, että noilla minimiin vedetyillä kursseilla voi opiskella juurikin sen aivan välttämättömän aiheesta, joka ei juuri kiinnosta, tai aiheesta, joka olisi epärelevantti tulevaisuuden kannalta muutenkin. Melko taukkina pitäisin sellaista ihmistä, joka ei olisi koskaan kuullutkaan esim. Mozartista, Vivaldista tai Bachista.

Ymmärtäisin paremmin kritiikin, jos noita aineita opetettaisiin enemmän, mutta kyllä ne aika minimissään ovat.

 

[Daespoo]

Melko taukkina pitäisin sellaista ihmistä, joka ei olisi koskaan kuullutkaan esim. Mozartista, Vivaldista tai Bachista.

Totta tämäkin mutta toisaalta, kuinka moni osaa kertoa ko. heeboista yhtään mitään muuta kuin että olivat säveltäjiä joskus vuonna yksi ja kaksi suuren kivisateen jälkeen?

Minun sukupolvi alkaa hyräilemään 18 and lifeä kun puhutaan Bachista, valistuneimmat tietävät että Sebastianin broidi pelasi änärissä Tampa Bayn veskana.