Pitäisikö taloustieto olla oma pakollinen oppiaine peruskoulussa?

[JYP#44]

Teinpä tälle oman ketjun, koska Naisasiat-ketjussa tätä tuli hieman käsiteltyä ja tietenkään ei sovi sivuuttaa Nalle Wahlroosin kommentteja miten 80 % ihmisistä on raha-asioissa idiootteja. Nallen kommentit löytyvät tästä: Wahlroosin puheista kohu - "80 prosenttia ihmisistä idiootteja"


Minun teki mieli jatkaa tästä aiheesta, koska aiheesta on melko paljon omakohtaista kokemusta. Itse olen todella tarkka omista raha-asioistani ja olen myös laittanut melko hyvän summan jo poikimaan lähinnä pörssiosakkeisiin. Kaveripiirissäni tilanne taas on aivan päinvastainen. Naisasiat-ketjussa jo vähän kerroin eräästä kaveristani joka sai 4v sitten elämänsä ensimmäisen työpaikan. Yleensä ihmisten talous kaatuu kun työpaikka lähtee alta, mutta tällä kaverilla on talous meinannut kaatua jatkuvasti vain koska on töissä. Elelee taloudellisesti aivan holtittomasti, tekee heräteostoksia sekä muita isoja ”turhia” ostoksia ja nämä usein velkarahalla. Rahat kaveri lainaa aina lähipiiristä, perheeltään tai kavereiltaan. Kaupassa ei osata katsoa edes kilohintoja. Ostoksia, myös isoja sellaisia tehdään päättömästi sillä ajatuksella että maksan sitten seuraavan tai sitä seuraavan kuun palkasta nämä. Luottotiedot ovat edelleen tallella koska aina löytyy joku joka säälistä lainaa kaverille rahaa joilla pysyy juuri ja juuri hengissä. Näitä tapauksia on käynyt jo useamman kerran, eikä yksikään aiempi kerta kun tämä on pelastunut henkilökohtaiselta konkurssilta ole opettanut tälle mitään. Raha-asioissa perseily jatkuu kuten ennenkin.


Otetaanpa nyt kaverista lisää esimerkkiä. Kuten jo Naisasiat-ketjussa mainitsin, kaverilla on tällä hetkellä sellainen 5k velkaa. Piti ostaa moottoripyörä johon lainattiin sukulaisilta rahat koska ei jaksettu säästää. Moottoripyöräkin piti ostaa vielä keväällä huhtikuussa, eli siihen niin sanottuun kalleimpaan vuodenaikaan. Ennen kuin pärrä oli maksettu, piti sitten saada isompi telkkarikin asuntoon ja se ostettiin. Nämä molemmat ostokset juuri ennen inttiin siirtymistä, eli oli tiedossa että parin kuukauden päästä työt loppuvat vähintään puoleksi vuodeksi. No intissä sitten tuli tieto että Kela vaatii opintotukiaan takaisin useammalta kuulta, koska kaveri on käynyt töissä koulun ohella ja töistä tienaamisen ohella nostanut täydet opintotuet. Seuraavaksi päätettiin sitten muuttaa tyttöystävän kanssa yhteen kesken intin. Vaikka tyttöystävä muutti samaan osoitteeseen, niin kaveri jatkoi täyden vuokran nostamista Puolustusvoimilta, vaikka todellisuudessa olisi enää saanut vain 50 %. Ei kuulemma tullut mieleen, ennen kuin kotiutumisen jälkeen tuli kirje että PV haluaa periä takaisin muutamalta kuulta puolet sotilasavustuksesta. Ei muuta kuin Kelan velkojen jatkoksi ne. Samoin kaveri maksaa vuodesta toiseen jatkuvasti mätkyjä, ja joka vuosi ne tulevat tälle yhtä suurena yllätyksenä. Tähän päälle vielä sukulaisilta jatkuvat lainailut ruokarahaan ja vuokraan. Jos kaverilta nyt loppuisivat työt yllättäen, niin tämä ei mitenkään selviäisi noista veloista. Tällä hetkellä hänellä on joku takaisinmaksusuunnitelma että vuoden loppuun mennessä saisi velat kuitattua, mutta saapi nähdä.


Eli siis aivan käsittämättömän yksinkertaisilla virheillä on kaveri saanut henkilökohtaisen taloutensa aivan vituiksi. Tosin kaveri onkin sen luokan idiootti että tuskin tällaisia tapauksia mikään peruskoulun pakollinen taloustiedon kurssi pelastaisi.


Itse pääsin peruskoulusta ulos keväällä 2009 eikä minulla ollut taloustietoa kuin aivan pari hassua tuntia sekoitettuna yhteiskuntaoppiin. Lukiossa kävin jonkun taloustiedon/sijoittamiseen liittyvän kurssin, mutta sekin oli vapaaehtoinen kurssi, ja oikeasti vain lyhyen matematiikan opiskelijoille suunnattu. Itse luin pitkän matikan ja onnistuin kikkailemaan itseni kyseiselle kurssille, mutten muista nyt sainko siitä kurssista lopulta kurssimerkintää. Menin kuitenkin, koska aihe kiinnosti.


Minä kannattaisin ideaa että jo peruskoulussa olisi oppilaille pakollinen taloustiedon kurssi jossa käytäisiin edes vähän syvällisemmin nuorelle ihmiselle suunnattuja henkilökohtaisen talouden ylläpidon hoitamiseen liittyviä jippoja. Lukiossakin ja amiksessa olisi hyvä olla vastaava pakollinen kurssi aiheesta, ja siellä voitaisiin vaikka laskea yhdessä paljonko auton ylläpito kustantaa vuodessa. Ammattikorkeassa tietotekniikan kurssilla opettajamme teki harjoituksen jossa laskettiin auton ylläpidon kulut yhteen. Siihen laitettiin kaikki mahdolliset kulut aina vakuutuksista renkaisiin ja katsastuksiin. Taisipa esimerkkinä olla vielä osamaksuna ostettu auto, josta lainasta aiheutuneet kulut otettiin myös huomioon. Lopussa jaettiin summa keskiverrolla vuosittaisella ajomäärällä ja saatiin summa paljonko yksi kilometri autoilua keskimäärin maksaa. Muistan kun pari ihmistä luokassa ihmetteli ääneen että voiko muka olla noin paljon ja että onpa polttoaineiden osuus tuosta summasta lopulta kovin pieni. Auton omistaminen on yksi suurimpia rahareikiä nuorelle ja yllättävän monelle tulee yllätyksenä se, että autoon menee muutakin rahaa kuin pelkkä auton hinta plus polttoaineet.


Mitä mieltä muut ovat asiasta? Onko teillä ollut koskaan minkäänlaista taloustiedon opetusta peruskoulussa tai lukiossa/amiksessa?

 

[Beergenheim20]

Ei haittais vaikka kerrottaisiin säästämisen tärkeydestä ja sijoittamisesta esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin vaikkapa lukiossa. Jos siitä jotkut sais kipinän sille, että ottaisivat tulevista palkoistaan aina siivun ja laittaisivat poikimaan lisää rahaa

 

[MunkADunk]

Yläaste ehkä hivenen aikainen vaihe neuvoa taloudenpidossa. Meillä muistaakseni amiksessa oli yleismaallisesti taloustietoon liittyvä kurssi naamioitu yhteiskuntaopin alle, pari hassua tuntia inflaatiosta ja deflaatiosta. Ihan hyvin voisi olla toisen asteen kouluissa (lukio, amis) pakollinen kurssi liittyen henkilökohtaiseen taloudenhoitoon, esimerkiksi opiskelun viimeisen lukuvuoden aikana kun kaikki opiskelijat alkavat olemaan jo täysi-ikäisiä.

 

[JYP#44]

Osakesijoittamisesta vielä sellainen hauska huomio. Peruskoulussa muistan kun käytiin yhdellä kaksoistunnilla läpi erilaisia sijoitusmuotoja, niin siellä vain toitotettiin miten osakesijoittaminen on hyvin epävarmaa arpapeliä ja luotiin sellaisia kauhukuvia että siellä voi kaikki rahat mennä yhdessä yössä. Lukiossa taas perehdyttiin jo vähän enemmän osakkeisiin, mutta sielläkin unohdettiin niinkin tärkeä juttu kuin osingot. Muistan miten joskus 2010-11 kun itse kurssia kävin, niin siellä seurattiin Nokian osakkeen liikehdintää ja leikittiin että ostettiin Nokiaa jollain tonnilla. Päädyttiin sitten vielä Nokian kanssa aavistus tappiolle kurssin päätteeksi, ja opettaja tokaisi vain että eipä olisi kannattanut ainakaan Nokiaan sijoittaa.

Periaatteessa kyllä ymmärrän että sijoitustoimintaa ei saa liikaa hehkuttaa, koska niissä on aina mahdollisuus polttaa omaisuutensa. Jos kursseilla meuhkataan varmasta tuotosta ja helposta rahasta, niin se voi vain pahentaa joidenkin sankareiden rahatilannetta kun niitä osakkeita haalitaan pikavoittojen toivossa. Mutta silti näkisin että vähän enemmän voitaisiin perehtyä sijoitustoimintaan joka voisi kannustaa nuoria säästämään.

 

[Moses]

Oma mielipiteeni on, että pitäisi olla oma opiskeluaineensa, tai ainakin painottaa sitä enemmän yhteiskuntaopin tunneilla. Pitäisi tietenkin varmistaa, että opetuksen laatu on oikealla tasolla. Omilta lukioajoiltani muistan opettajan juurikin puhuneen siitä, miten ylimääräiset rahat kannattaa laittaa pankkitilille korkoa kasvamaan, missä kaiken logiikan mukaan jää tappiolle(tai ainakin nollatulokseen), kun maailmantalous ei ole kuralla. Inflaatio kun on korkeampi kuin korkoprosentti lähestulkoon aina silloin, kun kyseessä ei ole lama.

Osakkeet ovat periaatteessa varmempi, periaatteessa epävarmempi. Riippuu täysin siitä, millä tyylillä niillä ajattelee tekevänsä voittoa. Jos on juuri katsonut Wolf of Wall Streetin tms. niin voi helposti houkuttaa yrittää ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Laaja osakesalkku, jonka kohteet ovat a) hajautettu ja b) hyvää osinkoa maksavia yrityksiä, on silkkaa voittoa. Pahan rahapulan yllättäessä osakkeet ovat myös erittäin likvidejä.

 

[Meeps]

Ihan hyvä idea. Mutta luulen, että kurssista ei ole mitään hyötyä niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

 

[Leelian Lepotuoli]

No mä luulen et 15 vuotiaille osingot, salkut ja korkoprosentit ei meinaa mitään, mutta ihan perus taloustaitoa voitaisiin näinä pikavippien kulta-aikoina opettaa. Mitä pikavipeistä seuraa, mitä taphtuu jos et maksa laskuja, mitä tarkoittaa ulosotto ja sen kauaskantoiset seuraukset. Miten laskuista ja eräpäivistä neuvotellaan ja kuka auttaa näissä asioissa.

Itse muistan et yläasteella ei puhuttu talousasioista yhtään mitään. Mun kouluaikana ei ollut edes mitään yhteiskuntaopppia, ehkä pari tuntia lukiossa valinnaisena.

 

[kalkkifredi]

No kai niitä talouden mahdollisuuksia voisi kartoittaa tarkemmin, mutta en kyllä silti näe, että sillä mitään suurta muutosta asiaan olisi. Tossa aloitusviestissä käytetty esimerkkityyppi vaikuttaa lähinnä materian sokaisemalta opportunistin ja materialla terapioivan hömelön sekoitukselta. En jaksa uskoa, että niitä vuokrarästejä ja velkatappeja ei olisi tullut vastaan, jos koulussa olisi kerrottu kuinka toimia.

Moderni kapitalistinen yhteiskunta tarjoaa lukemattoman määrän mahdollisuuksia rahantekoon ja niiden mahdollisuuksien myötä kuvaan astuu aina erilaisia helppoheikkejä omine mielikuvamarkkinointeineen. Esimerkiksi täällä puhuttu osakekauppa on aihe, josta löytyy googlen ja youtuben avulla tuhansia tyyppejä, ketkä kauppaa omaa vallankumouksellista metodiaan, jolla tonnit muuttuu miljooniksi hetkessä. Vaikka se olisi pienestä pitäen taottu päähän, että sen skenaarion toteutuminen olisi hyvin epätodennäköistä, niin aina löytyy se ryhmä, joka haluaa uskoa siihen pieneen mahdollisuuteen. Yksi tuhannesta voi siinä jopa onnistua, mutta loput todennäköisesti tuhoutuvat matkalla.

Joku tuolla UMK:n ketjussa puhui viihteen pinnallistumisesta, mutta se on pinnallistunut samaa tahtia muun elämän kanssa ja näitä kahta asiaa yhdistää se, että jotkut sokaistuu siitä pintakimalteesta niin, että haluavat sen saavuttaa hinnalla millä hyvänsä ilman, että kuitenkaan jaksaisi uhrata työtunteja sen ''palkinnon'' eteen. Ihan sama, onko lapsena kerrottu toisin vai ei.

Minä olen saanut koulussa päihdevalistusta ja olen myös nähnyt oikeassa elämässä niiden konkreettisesti aiheuttaman tuhon frendeissä ja sukulaisissa. Siitä huolimatta elän päihteiden maailmassa, vaikka tiedän tasan tarkkaan niiden riskit. Tämä nyt ei välttämättä ole ihan vertailukelvollinen asia, mutta kuitenkin. Ei se opittu ja nähty saa ihmistä mieltään muuttamaan, jos se toinen tie tarjoaa oman ja huomattavasti houkuttelevamman viettelyksensä.

 

[MPN]

Muistaakseni koulussa osakkeista puhuttiin samalla tavalla kuin kannabiksen piikittelystä. Eli vailla mitään tietoa miten asiat oikeasti toimivat. Luulin lukiossakin vielä että osakkeet ovat pitkälle kikkailua ja normaali ihminen häviää rahansa aina pelureille. Eli ehdollinen hyväksyntä asialle, kunhan saadaan järkevät opettajat aiheeseen. Kun varmasti opettajistakin löytyy niitä ketkä ostivat Nokiaa kalliilla ja ottivat kymmenien prosenttien tappiot. Toisaalta eipä se näihin kaikkiin auta. Niitäkin löytyy varmaan nuorista kun ottavat osamaksulla tavaraa vaikka tonnilla ja myyvät sen heti 800€ että saavat vähän käyttörahaa. Ei näihin mikään koulutus auta. Muutenkin vanhempien vastuuta pitäisi mielestäni kasvattaa ja ehkä jopa huostaanottoperusteita lieventää. Ja myös miettiä että olisiko lapsella oikeasta eron sattuessa parempi olla isänsä kanssa. Vaikeiksi asioiksi menee, mutta pahimpiin tapauksiin tuo koulutuskaan ei auta, mutta jos kahdenkymmenen henkilön luokasta yhdelle olisi apua, niin sekin olisi jo iso asia

 

[Steegil]

Peruskouluun pitäisi ripeästi saada sisällettyä ainakin taloustiedon, ohjelmoinnin ja sosiaallinen käyttäytymisen oppitunnit. Ensimmäiseksi karsintaan voisi lähteä, vaikkapa uskonnon tunnit.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kansantaloustieteen perusteita soisi myös olevan, en tiedä onko tänä päivänä. Vähän konkretiaa sille millaisia lukuja ovat nämä miljoonat ja miljardit joista uutisissa puhutaan, miten valtion verotulot muodostuvat ja mihin julkinen kulutus suuntautuu. Mitä tarkoittaa talouskasvu, kuinka uutta rahaa talouteen syntyy, ja mitkä tahot maailmassa käyttävät valtaa talouden suhteen.

Eikä siten, niin kuin lukiossa opetettaisiin, vaan siten, että se peräpenkissä nenää kaivava amiskin kiinnostuu sen verran että sillä on mahdollisuus ymmärtää mistä puhutaan.

 

[sampio]

En jaksa kännykällä kovin pitkästi kirjoitella, mutta jokainen pystyy noin 30 sekunnissa googlaamaan kuntansa opsin ja tsekkaamaan, mitä yhteiskuntaoppiin ysillä kuuluu. Meillä yksi kurssi on perhe, yhteiskunta ja hyvinvointivaltio, toinen työ, talous ja yrittäminen ja kolmas keskittyy sitten vallan jakautumiseen ja käyttöön eri tasoilla yhteiskunnassa. Käytännössä tuossa kakkoskurssissa käydään läpinarkipäivän talousasioita, työelämän pelisääntöjä ammattiliittoineen ja yrittämisineen sekä makrotaloutta. Eli kyllä perusteet tulevat esille, ja jos n. kymmenen vuoden sisällä on ysillä ollut, kertoo muistamattomuus lähinnä siitä, miten paljon jengi tunneilla on mukana.

 

[pettter]

Jostain pikavippiä pikavipin maksuun ottamisesta on pitkä matka osakkeisiin, rahastoihin ja muihin sellaisiin nörttien juttuihin. Ei noi sinänsä edes liity toisiinsa. Jotain tietenkin olisi hyvä opettaa koulussakin kun noita ikäviä tapauksia kuulee nykyään niin usein, mutta toisaalta yhteen ja vähennyslaskut opetetaan jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Jotkut ihmiset ovat vaan niin hölmöjä ja lapsellisia. Jotenkin luulisi ettei mitenkään pysty ostamaan jotain jos tietää ettei siihen ole rahaa, ja täytyyhän se tietää jos jotain meinaa ostaa. Mulla ainakin aivot raksuttaa väkisinkin noita juttuja. Vanhemmilla on tietenkin vastuu opettaa lapsi ajattelemaan, koulu opettaa enemmänkin sellaista asiatietoa.

 

[koukku]

Peruskouluun pitäisi ripeästi saada sisällettyä ainakin taloustiedon, ohjelmoinnin ja sosiaallinen käyttäytymisen oppitunnit. Ensimmäiseksi karsintaan voisi lähteä, vaikkapa uskonnon tunnit.

Uuden OPSin myötä peruskouluun on tulossa ainakin ohjelmointia. Tämä on erittäin hyvä asia, vaikka se samalla lisää myös minun työmäärääni, sillä tällä hetkellä tietoni ohjelmoinnnista ovat turhankin vajavaiset.

 

[Jymäkkä]

Ihan hyvä idea. Mutta luulen, että kurssista ei ole mitään hyötyä niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Nimenomaan näin. Opiskelijat ovat usein vaatimassa kaikenlaista "hyödyllistä" oppiainetta, mutta kun sitä järjestetään, niin useimpia ei välttämättä nappaa ollenkaan ja kurssiin tai oppituntiin suhtaudutaan ylimääräisenä juttutupana. Ennenhän ylä- asteella opiskeltiin taloustietoa, eikö sitä ole enää? Kyllä siellä laina- asiat käsiteltiin ja harjoiteltiin osakesijoittamista ihan käytännössä. Sai ostaa osakkeita leikisti tai vanhempien suostumuksella oikeastikin ja seurata kurssikehitystä vuoden ajan. Hauska juttu muuten, että yksi kaverini osti myöhemmin auton(vähän paremman) kurssin puitteissa hankkimiensa Nokia- osakkeiden avulla. Ylä- asteen kävin siis 87-90.

 

[huhheijaa]

Yläasteella vähän käsitellään ja lukiossa on taloustieto omana kurssinaan. Tämän lisäksi meillä oli ainakin matikassa vielä valinnaisena erikseen taloustietoon liittyvä laskentakurssi.

Ihmiset jotka eivät osaa raha-asioitaan käsitellä ovat yleensä myös tarpeeksi tyhmiä, etteivät niitä koulussa opettelisi. Idiotismiin ei ole vielä keksitty kunnon parannusta, jota voitaisiin käyttää esim. avauksessa käytetyssä tilanteessa. Virheistä oppii kuitenkin paremmin kuin koulun penkillä, joten jos ei opi niistäkään, niin koulutuksella ei asiaa korjattaisi.

Koulutuksen nykyinen ongelma on se, että peruskoulun opettajakunta on niin vanhaa, että nykymaailmassa tärkeitä taitoja ei osata opettaa. Esim. ohjelmointiin ei taida edes ala-asteella kovinkaan monen opetustaidot riittää millään tasolla, kun iso osa maikoista tietää näistä asioista vähemmän kuin oppilaat itse.

 

[Jymäkkä]

Koulutuksen nykyinen ongelma on se, että peruskoulun opettajakunta on niin vanhaa, että nykymaailmassa tärkeitä taitoja ei osata opettaa. Esim. ohjelmointiin ei taida edes ala-asteella kovinkaan monen opetustaidot riittää millään tasolla, kun iso osa maikoista tietää näistä asioista vähemmän kuin oppilaat itse.

Toisaalta ei valtaosa oppilaistakaan ymmärrä ohjelmoinnista tai edes yleisimmistä hyötyohjelmista hevon vittua. Kännykkä- appseja osataan kyllä sujuvasti käyttää ja uudet palvelut omaksutaan nopeasti, mikä on sinänsä hyvää mediataitoa.

 

[sampio]

Kyllä oppilaiden tietoteknisiä taitoja yliarvioidaan voimakkaasti. Kuten @Jymäkkä yläpuolella kirjoittaa, kännyt ja padit taipuvat moneksi, mutta sitten erilaiset esitysohjelmat ja tekstinkäsittely ovat monelle aika outoja. Suurin osa toki osaa peruskäytön, mutta ei ole mitenkään erikoista, että siistiä asiakirjaa ei omin avuin saada tuotettua. Ja yllättävän moni tykkää edelleen kirjoittaa käsin, eli kaikkia ei edelleenkään kännyt ja tabletit kiinnosta kuin sen välttämättömän kommunikoinnin verran.

Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa, että oppilas hallitsee eri sovellukset paremmin kuin opettaja, se on lähinnä tekninen juttu. Asiakokonaisuudet ja pedagogiikka ovat kuitenkin opettajan heiniä, eikä siihen yleensä näsäviisainkaan lapsinero kykene. Tuo @huhheijaan toteamus vanhoista opettajista on absurdi, sehän vaihtelee täysin kouluittain, minkä ikäistä porukkaa henkilökuntaan kuuluu. Toki ymmärrän taka-ajatuksen, ettei eläkeikää lähestyvällä opettajalla ole välttämättä motivaatiota myllertää työnkuvaansa tvt:n vuoksi, mutta toisaalta oppia voi edelleen ilman tekniikkaakin, varsinkin jos opetus on muutoin laadukasta. Tekniikka on kuitenkin vain väline, ei itse tarkoitus.

Taloustiedon opetus voi toki vaihdella koulukohtaisesti paljonkin. Jossain opettajalla on yrittäjätaustaa ja hän kykenee kertomaan motivoivasti yrittämisestä, tarjoaa ehkä yrittämiseen suuntautuneita valinnaisia siinä ohessa. Toisaalla ope hallitsee taloustieteen teoriat opintojen pohjalta ja pystyy ainakin lahjakkaimmille avaamaan makroteoriat vimpan päälle. Sitten taas jollekin opettajalla taloustieto on se pakkopulla, ja pätevyyskin saattaa olla ilman taloustieteen opintoja suoritettu. Ei sillä, että peruskoulun talousasioita ei voisi opettaa ihan omalla perehtyneisyydelläkin, väkisinkin siellä niitä osa-aluieta jostain jutuista tulee kuitenkin, mutta onhan siinä ero, jos vaikkapa minä kerron osakesijoittamisesta nollakokemuksella vrt. sijoittamista harrastava ope.

 

[Alfred E Neuman]

Mielestäni rahankäyttöä pitäisi alkaa opettamaan jo heti ala-asteelta lähtien. Sijoittaminen yms. toiminta voisi sitten tulla mukaan kuvioihin yläasteella tai lukio/ammattikoulussa. Pienestä pitäen, jo siitä ensimmäisestä viikkorahasta lähtien, pitäisi lapsille opettaa, että raha ei kasva puissa ja se on arvokasta. Jos tällaista opetettaisiin koko koulu-uran ajan, niin varmasti vähenisi noiden pikavippien ototkin, tai ainakin sellaiseen turvaudutaan vasta erittäin tarkan harkinnan jälkeen. Nythän niillä rahoitetaan ryyppyiltoja, taulutelevisioita ja muuta sellaista vähemmän tärkeää.

Tärkeintä on, että ihmiset oppii sellaisen elämän perussäännön, että ei ole olemassa ilmaista lounasta. Tämä ihan yksilötasolta, eli ostat telkkarin luotolla, mutta ei tarvitse alkaa maksaa sitä vielä pariin kuukauteen, mutta kuitenkin pitää maksaa, useimmiten vielä hulppealla korolla, kansalliselle tai kansainväliselle tasolle. Eli siis että vaikka joku yhteiskunnan tarjoama palvelu on sinulle maksuton, niin se ei siitä huolimatta ole ilmaista. Joku sen maksaa jotenkin. Ihan aina. Ei ole olemassa sellaista taikalootaa nimeltä yhteiskunta jonka piikkiin voidaan tehdä kaikkea kivaa. Yhteiskunta olemme me kaikki. Joidenkin vaan pitää yhteiskuntaa vähän ohjastaa, siksi meillä on vaalit joka neljäs vuosi.

Eli, arvostakaa niitä palveluja mitä saatte yhteiskunnalta "ilmaiseksi". Te ne kuitenkin maksatte. Arvostakaa rahaa, se on arvokasta. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Jos tienaat 40000 euroa vuodessa niin elä sen mukaan.

 

[Daespoo]

Pitäisi. Nähdäkseni huomattavasti hyödyllisempi kuin esim. musiikin ja kuvaamataidon tunnit.

 

[regularflex]

Tärkeintä on, että ihmiset oppii sellaisen elämän perussäännön, että ei ole olemassa ilmaista lounasta.

Ja sitten kun päästäisiin opetuksessa pidemmälle, niin opetettaisiin että ilmainen lounas onkin olemassa arbitraasin muodossa.

En kyllä näe, että yläasteella kauhean paljon hyödyttäisiin esimerkiksi makrotaloustieteen opettamisesta. Siinä kun yläasteikäiselle kerrottaisiin että Y=C+I+G+(X-M), niin saattaisi poissaoloja olla niillä tunneilla keskivertoa enemmän.

Sen sijaan ihan arjen yleistä taloustietoa eli kilohintojen merkitys, "pikavippien" oikea hinta, ja sellaista lyhyen tai keskipitkän tähtäimen taloudenhallinnan suunnittelua olisi enemmän kuin tarpeellista opettaa.

 

[Alfred E Neuman]

Ja sitten kun päästäisiin opetuksessa pidemmälle, niin opetettaisiin että ilmainen lounas onkin olemassa arbitraasin muodossa.

En kyllä näe, että yläasteella kauhean paljon hyödyttäisiin esimerkiksi makrotaloustieteen opettamisesta. Siinä kun yläasteikäiselle kerrottaisiin että Y=C+I+G+(X-M), niin saattaisi poissaoloja olla niillä tunneilla keskivertoa enemmän..

No tarviiko sitä noin vaikean kaavan kautta opettaakaan? Riittää, että oppii sen, että hyödykkeen maksaminen suoraan käteisellä on halvempaa kuin osissa maksaminen, vaikka ne telkkarin mainokset onkin kivoja/söpöjä/ihquja/miehisiä. Tämä siis yläasteella. Varmasti tuollainen viesti menee perille helpomminkin.

 

[pettter]

Ostaminen ilman rahaa on hölmöyttä, ja noi jotkut osakkeet ja muut sellaiset enemmänkin harrastus. Ei ole opettajan tehtävä kertoa kannattaako säästää vaiko elää hetkessä ja tuhlata. Eihän siinä ole mitään oikeaa tai väärää tapaa. Velaksi eläminen on tietenkin tyhmää ja varsinkin se raha-asioiden sössiminen.

 

[sampio]

Hei, herätys porukat! Kyllä noita kaikkia edellä mainittuja juttuja käydään lävitse, kuten olen yrittänyt tässä huudella väliin. Ilmeisesti edellisiä viestejä ei lueta, tai sitten kaikki tietävät oman peruskoulutaustansa perusteella, miten asiat ovat.

On kokonaan oma juttunsa, kuinka paljon jotain ysiluokkalaisia mopopoikia jaksaa kiinnostaa nuo jutut. No, ehkä mopon hankintahinnan määräytyminen eri maksutavoilla tms. käyttämäni arjesta kumpuavat esimerkit saavat hetkeksi heräämään, mutta en minä ainakaan ala jatkuvasti nuolla mopomarkojen persettä, vaan välillä käydään teoreettisempiakin juttuja lävitse, mikä on taas kiinnostavampaa osalle luokasta.

Tässä on hiukan se ongelma, että teoriassa olisi kiva opettaa vaikka mitä peruskoululaisille, mutta käytännössä se ei aina vain toimi. Oppilaat ovat omia toimijoitaan omine oikkuineen, eivätkä mikään robottiarmeija, jonka ope suuressa viisaudessaan ohjelmoi toimimaan oikein. Tietenkin vaikutusmahdollisuuksia on paljon varsinkin kaltaisellani karismaattisella ja nohevalla kansankynttilällä, mutta niin on työsarkaakin. Ja aikaa on lopulta opsin määrittelemään aineistoon verrattuna aikasta vähän. Eli ei sitä sijoittamista ehdin kovin montaa tuntia hieroa, jos meinaa ehtiä vielä myöhemmin jutustella inflaatiosta, työttömyydestä tai parlamentarismin periaatteesta ja hallituksen muodostamisesta.

 

[Alfred E Neuman]

Hei, herätys porukat! Kyllä noita kaikkia edellä mainittuja juttuja käydään lävitse, kuten olen yrittänyt tässä huudella väliin. Ilmeisesti edellisiä viestejä ei lueta, tai sitten kaikki tietävät oman peruskoulutaustansa perusteella, miten asiat ovat.

Jos noin on niin sitten ei käydä tarpeeksi hyvin. Tämä homma pitäisi aloittaa jo heti ala-asteelta, niin mopoiässä se olis ikäänkuin selkärangassa, vähän niinkuin kertotaulut. Ala-astelainen saa kuitenkin jo viikkorahaa, eli aihe ei ole täysin outo enää edes sille seitsenvuotiaalle kersalle. Tästä on hyvä aloittaa.