Esitin heinä-elokuun vaihteessa Aamulehden haastattelussa, että Suomen pitäisi tehdä ilman kiihkoilua ajanmukainen selvitys, jossa tuodaan esille Naton plussat ja miinukset sekä mitä jäsenyys maksaisi ja olisiko siitä hyötyä meille. Työn tekisivät puolustus- ja ulkoministeriö yhdessä, jolloin sekä jäsenyyden puolustus- että ulko- ja turvallisuuspoliittiset merkitykset otettaisiin huomioon.
Ehdotukseni nostatti keskustelumyrskyn, jossa otettiin kantaa niin puolesta kuin vastaan. Sain kannatusta yli puoluerajojen, lukuun ottamatta poliittista vasemmistoa, jonka piirissä esitykseni ehdittiin lonkalta leimata niin julkisuustempuksi, Nato-salarakkaudeksi kuin kesäankaksikin.
Annan arvoa sille, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Carl Haglund suhtautuivat ehdotukseeni myönteisesti. Presidentin mielestä on syytä selvittää myös pohjoismainen sekä EU-yhteistyö.
Sen sijaan pääministeri Alexander Stubbin asettuminen selvitystä vastaan ihmetytti. On epäjohdonmukaista, että Stubb kannattaa jäsenyyttä ja haluaa keskustella Natosta, mutta ei halua perusteellista, faktapohjaista Nato-selvitystä.