Yötä päivää ihan ympärikännissä olo ei taida olla mun juttuni. Sen verran usein olen pienetkin överit vedettyäni väsähtänyt ja ollut huonovointinen, ettei sellaista halua kokea pitkään yhtäjaksoisesti.
Peräkkäisinä päivinä on kyllä tullut otettua useasti. Mallorcan viikon lomalla touhu aloitettiin Helsinki-Vantaan lentokentällä lauantaina ja lopetettiin seuraavana launtaina aamuyöllä. Pikkuisen juotiin aina pian heräämisen jälkeen, mutta päivisin humalatila oli aika lievä. Muistamme kyllä kaverimme kanssa pitkään erään aamun, kun normaalia enemmän alkoholia tuntui virtaavan veressä vielä kohtalaisten yöunien jälkeen. Kaveri sitten ehdotti, että otetaan tässä aamulla heti yhdet. Epäröintini jälkeen päädyimme juomaan yhden kaljan puoliksi. Yhtä kaikki, juomisen jälkeen molemmista meistä tuntui, että olisi juonut viimeisen tunnin ties kuinka kaljaa. Kolahti päähän kuin metrihalko.
Tuon kokemuksen perusteella voin kuvitella, miltä korjaussarjan ottaminen voi tuntua, minä kun selviän useimmiten krapulasta melko lievillä oireilla. Mallorcan pitkä "putki" kuitenkin otti koville. Kertomuksissa liioitellulta vaikuttanut vapina tuli tutuksi ja osoittautui maineensa veroiseksi. Viimeisenä aamuna oli nimittäin vaikea osua pönttöön aamukusta sohottaessa. Suoranaista pahoinvointia en liiemmin kärsinyt, mutta helvetin apaattinen olo oli vielä 24 tuntia viimeisen drinkin jälkeen.
Tuon reissun jälkeen iski muutamaksi päiväksi hirveä morkkis, koska olin käyttänyt suunnilleen koko etelän-lomani (=paljon rahaa) makaamiseen ja dokaamiseen. Siksi en usko ryhtyväni tulevaisuudessa mihinkään pidempiin yhtäjaksoisiin seikkailuihin tuon jalon nesteen kanssa..