Näin aluksi: Sveitsi voitti Kanadan + Tsekin ja ansaitsee täysin hienoilla tuloksilla paikkansa kvartseihin, ei kahta sanaa.
Mitä Saksaan tulee, niin eipä paljon parempaa ollut varmaan tarjolla. Se ettei Sveitsille hävitty on kai ainoa plussa. Hyökkäys vetää vakavaksi, neljä ketjua vailla potkua. Kathan ja Kreutzer esim. näennäisesti ovat siellä jotain 1-ketjun kavereita, mutta ei kansainvälisille kentille ole vaan tarpeeksi taitoa. Selitykset ovat maailman turhimpia, mutta on selvä ettei näin kapean materiaalin omaava maa voi olla ilman tähtiään, Sturmia ja Hechtiä, heidän rooli YV-pelissä olisi ollut täysin korvaamaton. Seids, Schubi ja Ehrhoff kyllä erottuivat omalla varmuudellaan, mutta hyökkäyspäässä näiden kaverien edut menevät hukkaan hyökkääjien takia. Pakistossa Rob Leask nosti välillä äijiä hyvin seinälle, mutta välillä oli täysin väärässä paikassa, hänen ja Sascha Gocin pakkiduo ei ollut toimiva.
Toinen juttu mitä en vain ymmärrä on ettei joukkueeseen periaatteessa oteta ikinä niitä hyökkäyspään taiteilijoita, kuten Robert Hock. Mies on laiska puolustamaan, mutta on niitä harvoja kenellä on siellä mitään mielikuvitusta. A.Morcznietz on pelannut vaisun kauden, mutta toivottavasti mahtuu kevään B-kisoihin, samoin nuori Philipp Gogulla. Ei voi joukkue koostua neljästä ketjusta massaa. Miten mahtaa olla Mannheimin John Trippin kanssa? Mies on kaksoiskansalainen ja pelaa nyt toista kautta DEL-liigaa eli tämä vajaan 50 NHL-pelin laituri voisi olla yksi uusi maajoukkuekaveri? Saksan P.Di Pietro?
Keväällä sitten saa hikoilla kaatuuko Israel, Unkari tai I-Britannia. Vaisto kertoo että vaikeaa tulee olemaan.
MACK