Hyökkääjät:
Nicolas Aube-Kubel, RW
Aube-Kubelin kausi sujui pitkälti kolmos-neloskenttien energian tuojan roolissa, ilman ylivoimavastuuta, mikä luonnollisesti näkyi tehoissa. Kauden aikana kuitenkin nähtiin välähdyksiä myös hyökkäyssuuntaan kun käytti räjähtävää liikettään ja napakkaa rannettaan maalien muodossa. Aube-Kubelin NHL-uran kannalta keskeisintä on, miten tämä onnistuu kehittämään puolustamistaan ja täten monipuolistamaan pelaamistaan. AK ei tule enää NHL-tasolla paiskimaan kärkikentissä kovia maalimääriä, joten muutakin olisi kyettävä tuomaan. Tässä valossa näen ensimmäisen AHL-kauden sujuneen suotuisasti. Ensi kaudella tavoitteena tulee olla roolin kasvattaminen ja minuuttien haastavuuden nostaminen, enemmän ja vaikeampia minuutteja. Siinä sivussa tehojenkin toivoisi kasvavan.
Cole Bardreau, C/RW
Bardreau on tietyllä tapaa jännä tapaus. En meinaan näe, että olisi kauhean kaukana NHL-tasosta, mutta tuskinpa koskaan tulee luomaan sen merkittävämpää NHL-uraa, 10 vuotta sitten asiat olisivat olleet toisin. On kova luonteinen ja nopea taistelija, joka tekee joukkueen eteen, mitä valmentaja vain sattuu pyytämään, aivan kaikkea. Kiekollisesti on taitavampi ja kyvykkäämpi, mitä tehot antavat olettaa, mikä samalla kertoo myös tehottomuudesta maalipaikoissa. Kyllähän se todennäköisin skenaario on, että NHL:ssä pelatessaan Bardreau olisi aivan liian tehoton pörrääjä, jollaista näissäkin ketjuissa manattaisiin. Mutta mahdotontahan tätä on varmaksi sanoa, jos ei pääse koskaan yrittämään. Flyersilla on hyökkäyksen viimeisille rosteripaikoille melkoisesti tarjokkaita ja vaikeapa tuolta on Bardreaulle ruutua löytää. Tietysti vahvalla harjoitusleirillä pitäisi niitä valmennuksen päitä kääntää, ja mikäli tähän ei kykene, niin turha rutista. Sopimus on katkolla, mutta näkisin vuoden-parin jatkon aiheelliseksi, jonka aikana läpimurron olisi tultava jos on tullakseen. Voi toki aivan hyvin jäädä ilmankin uutta sopimusta, ei ole sen merkittävämpi palanen. Pidän pelaajasta todella paljon, mutta valitettavasti vain pelin kehitys on menossa tämän kannalta väärään suuntaan.
Greg Carey, LW
Carey pelasi runkosarjan lopun tehotonta jaksoa lukuun ottamatta vahvan kauden, joka palkittiin keväällä kahden vuoden jatkosopimuksella. Oli runkosarjanlopun kuivasta kaudestaan huolimatta joukkueen paras maalintekijä ja erityisen tärkeä palanen ykkösylivoiman maalinedustalla. Ei Careylla ole rahkeita NHL-uraan, mutta eiköhän tästä ole iloa Phantomseille jatkossakin. Korkealla työmoraalillaan ja vahvalla kahdensuunnan tekemisellään tuo hyvää esimerkkiä nuoremmilleen.
Chris Conner, RW/LW
Connerin kausi oli vähän kaksijakoinen. Syyspuoliskolla ei tuntunut saavan itsestään kaikkea irti ja tehojakaan ei kertynyt vanhalla tahdilla. Huomattavasti vahvempi kevätpuolisko kuitenkin nosti tätä kirjoituksen sävyä positiivisemmaksi. Sopimus jatkuu ja tulee olemaan ensi kaudellakin yksi Phantomsien hyökkäyksen avainpalasista. Joukkueen kärkiosaston taitopelaajasta puhuttaessa olisi toki suotavaa, että tuleva vuosi olisi asteen parempi ja tasaisempi.
Radel Fazleev, C/LW
Fazleevin ensimmäinen ammattilaiskausi alkoi räväkästi. Pelasi nelosen keskellä pirun vahvaa kahdensuunnan lätkää iskien siinä sivussa hyvin tehoja. Valitettavasti vain, mitä pidemmälle kausi eteni, niin sitä enemmän nuori venäläinen katosi kuvasta. Ei tämä pelannut heikosti, mutta paras terä vain hävisi jonnekin, eikä tehojakaan enää kertynyt. Tekeminen oli enemmän tai vähemmän puurtamista. Osaltaan tämän seurauksena venäläinen istui ratkaisupelit katsomossa. Kyseistä päätöstä en täysin ymmärtänyt, kun tilalle ei ollut parempiakaan tarjokkaita vaan puhtaita Slawelyn kaltaisia ECHL-miehiä, mutta näin nyt kävi. Ensi kausi on kliseisesti helvetin tärkeä Fazleeville. Tämän pitää kyetä valtaamaan suurempaa roolia ja kantamaan tätä läpi raskaan kauden. Mikäli ei tässä onnistu tätä voi ruveta siirtämään menetettyjen tapausten osastoon.
Boyd Gordon, C
Gordon pelasi AHL:ään pudottamisensa jälkeen muutaman ottelun Phantomsien riveissä, ennen loukkaantumistaan, joka piti miehen sivussa koko loppukauden. Loukkaantuminen oli osaltaan siunaus, sillä miehen taso ja varsinkaan vauhti eivät tuntuneet riittävän enää AHL:ssä(kään) pelaamiseen. Meni joukon jatkona, mutta veteraanikiintiöstä paikan vievää pelaajaa kohtaan odotusarvo on paljon korkeampi. Tässä oli kyllä Hexyltä täysi hutikuti, mutta onneksi eivät allekirjoittaneet vuotta pidempää sopimusta.
Tyrell Goulbourne, LW
Goulbournen kausi sujui suurimmaksi osaksi ECHL yhteistyöseura Reading Royalseissa. Miehen loppukauden Phantoms-stintillä nähtiin taas sitä tuttua ja ärhäkkää terrieriä, mikä oli syksyllä hiukan kateissa, mutta kyllähän tämä kausi kokonaisuudessaan alleviivasi sen, ettei Goulbournella oli tulevaisuutta Flyersissa. On väärän aikakauden pelaaja. Sopimusta olisi vielä vuosi jäljellä, jonka jälkeen tiet viimeistään eroavat.
Corban Knight, C
Kauden kynnyksellä AHL-sopimuksen saanut Knight oli positiivinen yllätys, jos nyt edellisellä NHL:ssäkin pelanneesta pelaajasta voi tällaista sanoa. Toi mukavasti lisää laatua ja etenkin kokoa sekä voimaa keskikaistalle. Ennen Knightin signaamista Phantomsien sentteristö oli kovin pieni ja heiveröinen, joten haku tuli tarpeeseen. Isoksi kaveriksi liikekin oli kelvollista, vaikka NHL:ssä olisi tuon kanssa nykyään ongelmissa. Saa nyt nähdä millaiseksi Phantomsien rosteri muodostuu? Vorobyov on ainakin tuomassa uutena naamana kokoa ja vääntövoimaa keskikaistalle, mutta en pistäisi pahakseni Knightinkaan jatkamista, tosin epäilen tämän suuntaavan kohti Eurooppaa.
Scott Laughton, C/LW
Vielä sillä syksyn pätkällä en pitänyt Laughtonin tekemisestä. Tämä teki joo hyvin tehoja, mutta pelaaminen ei ollut riittävän kokonaisvaltaista, vaan keskitti enemmän energiaansa hyökkäämiseen. Jätti tilanteita kesken, takakarvauksia tekemättä, taklauksia antamatta, sortui helppoihin kiekonmenetyksiin jne. Toisin sanoen pelaamista, jolla ei koskaan tule luomaan uraa NHL:ssä, taidot ja pelikäsitys kun eivät ole Giroux’n luokkaa. Kävi välissä paikkaamassa Flyersin loukkaantumisia, yhtä laihoin tuloksin kuin aiemmin. Tämän jälkeen alkoi tapahtumaan. Tiedä sitten millaisia keskusteluja oli pelaajan kanssa käyty vai tajusiko itse mistä homma kiikastaa, mutta loppukauden ajan oli Phantomsien paras pelaaja pelaten parasta kiekkoaan mitä olen tältä ammattilaiskaukaloissa nähty. Täytyy mennä aikaan ennen varausta eli kauteen 2011-12, jolloin oli Oshawan paidassa nähtävissä samanlaista tekemistä. Viimeiset juniorivuodet ja ammattilaisuran alku ovat olleet jotain ensimmäisen kierroksen varauksen mukanaan tuoman hyvänolontunteen ja vääristyneiden luulojen sekoitusta tai vastaavaa, jossa se puhdas ja raaka työnteko on kärsinyt. Loppukaudesta Phantomseissa keskittyi tekemään laadukkaasti juuri niitä perusasioita, joilla pystyy luomaan uran myös NHL:ssä. Sopimus on katkolla, mutta itselleni aika no brainer, eli parin vuoden edullinen jatko. Syksyllä nappaa paikkansa nelosen keskellä.
Taylor Leier, LW
Leier pelasi kelpo kauden, muttei sitä kehitystä mitenkään mahdottomasti nähty verrattuna aiempaan. Pääsi pelaamaan lyhyen pätkän myös Flyersin mukana, minkä aikana tarjosi ihan energistä ja yritteliästä pörräämistä, mutta tulokset eivät olleet sen kummempia. Perusongelma on, että kaverin pitäisi olla joko kookkaampi tai nopeampi, mieluusti molempia, pärjätäkseen NHL:ssä. Pelitaidot ja äly ovat pelaajaprofiiliin riittävät, mutteivat riitä kompensoimaan akuutimpia puutteita. Mikäli saa jatkon, niin tuleva kausi on ehdoton vedenjakaja, jonka aikana NHL-läpimurron tulee tapahtua tai Eurooppa kutsuu.
Danick Martel, LW
Martelin tehot eivät juuri viime kaudesta kasvaneet, mitä voi tietysti aina pitää jonkinasteisena pettymyksenä. Tähän toki vaikutti vahvasti, ettei veteraanien jäljiltä juuri päässyt ylivoimaminuuteille ja muutenkin Phantomsien tasokkaampi ja syvempi rosteri tarkoitti asteen pienempää hyökkäysvastuuta. Uran ja jatkon kannalta positiivista kehitystä kuitenkin saatiin, sillä Martel otti hyviä harppauksia kohti kokonaisvaltaisempaa ja vastuullisempaa jääkiekkoilijaa. Turhat kiekonmenetykset vähenivät ja ymmärrys puolustuspelaamisesta kasvoi, jonka myötä valmennus pystyi käyttämään tätä selvästi haastavammillakin minuuteilla. Viime kaudella Martelia ei näkynyt jäällä viimeisellä minuutilla maalin johtoasemassa tai alivoimamiehityksissä, nyt tätä nähtiin. Ylivoima-aikaa ja kriittisiä hyökkäyspään vaihtoja tämä kyllä sai, jotka taas kuluneella kaudella olivat enemmän kortilla. Toivon mukaan vastaava kehitys jatkuu myös ensi kaudella, mikä on samalla välttämätöntä, mikäli mielii jonain päivänä NHL:ssä pelata. Olen jo tämän aiemminkin sanonut, mutta uskon Martelista kasvavan raamien puutteestaan huolimatta vielä pelaaja Flyersille. Ei tästä tarvitse luonnollisestikaan kärkiketjujen kannattelijaa odotella, mutta nämä taitavat ja peliä hahmottavat speedsterit ovat hyödyllisiä palasia, mikäli vain työmoraalia, tilannekovuutta ja kykyä uuden sisäistämiseen löytyy. Näitä kaikkia Martelilla on.
Chris McCarthy, C/RW
AHL-sopimuspelaaja, joka pelasi pääsääntöisesti Royalsien riveissä ECHL:ää ja paikkaili loukkaantumisia ja muita akuutteja Phantomsien tarpeita. Niissä peleissä, mitkä tältä näin täytti ruutunsa nelosessa, muttei juuri jäältä erottunut. AHL-tason duunari.
