Pettäisitkö kumppaniasi jos et jäisi siitä kiinni?

[Valioyksilö]

Terveessä parisuhteessa en. Ei se ole kenenkään pettämistä, jos panee jotain kolmatta osapuolta rapistuvassa parisuhteessa. Se (suhde) on tossa vaiheessa mennyttä kalua.

 

[kiljander]

En tietenkään petä aviopuolisoani.

Mitä tulee rapistuvaan parisuhteeseen niin pitäisiköhän keskittyä sen korjaamiseen ennen kuin lähtee huitelemaan muualle. Jos sitten päätetään erota niin sen jälkeenhän tilanne on avoin uudelle parisuhteelle.

 

[Pavlovin Koira]

En. En keksi mitään syytä miksi pettäisin. Parempaa se seksikin on kumppanin kanssa jonka tuntee, ellei kysymyksellä tarkoitettu pidempiaikaista salasuhdetta (jossa nyt on vielä vähemmän mieltä).

 

[alwahla]

En pettäisi, sillä kunnioitukseni kumppaniani kohtaan olisi liian suuri. Minun olisi kuitenkin mahdotonta antaa kumppanilleni anteeksi, jos hän pettäisi minua.

 

[penkinlämmittäjä]

En pettäisi. Kenenkään muun kanssa en ole ikinä nauttinut seksistä, joten eipä senkään puolesta ole mitään haluja vieraisiin. Puhumattakaan periaatteellisista seikoista. Pettäminen on perseestä.

 

[-Niks-]

Muutama vuosi sitten tuli petettyä silloista tyttöystävää, onneksi kuitenkin sain muutoksen aikaan itsessäni ja nykyisessä parisuhteessa ei tulisi mieleenkään. Vaikkakin välillä alkuvaiheessa oli aivan älyttömiä vaikeuksia pitää heppi tai lähinnä mieli kurissa, mutta en retkahtanut!

Eli, en pettäisi.

 

[KiVi]

Siis vaikka ainoa millään lailla mahdollinen seuraus jää oman pääkopan sisälle, näin moni ei pettäisi.

En tunne itseäni niin hyvin, että voisin mennä varmasti sanomaan, ettei asia kalvaisi mieltä pilalle. Koska asia ei kuitenkaan koskaan mitenkään missään olosuhteessa voisi tulla ilmi, ainoa haitan kokija olisin minä itse. Tosin pettäminen voisi muuttaa persoonaani ja käyttäytymistäni niin paljon, että kaikki menisi puihin lopulta sen takia, vaikka kukaan ei koskaan saisikaan tietää pettämisestä. Ainoa merkitsevä seikka on siis mielestäni se, uskoisiko voivansa käsitellä asian siten, ettei se häiritsisi myöhemmin itseä ja sitä kautta ehkä myös muita. Luulisi sen olevan mahdollista, jos kerran kukaan ei voi missään olosuhteissa saada tietää asiasta.

Uskoisin, että annetuilla spekseillä aika moni oikeasti lähtisi, kun moni tuntuu hyppäävän useammassa sängyssä, vaikka tässä ketjussa esitettyä idioottivarmaa ideaalia ei voi olla olemassa yhdelläkään.

 

[Musta Nuoli]

Avainasia ei ole minun mielestäni se että saako kukaan tietää asiasta vaan että pystyykö toimimaan omia arvojaan vastaan. Kuten joku osuvasti jo tähän ketjuun kirjoitti niin itselleen jää aina kiinni.

Tämä viesti on edelleen tämän ketjun ansiokkain viesti. Itselleen jää aina kiinni, selitti eri asioita julkisesti miten päin hyvänsä. Jos omat arvot sallivat vaikkapa pettämisen, niin silloin pitäisi olla myös kanttia sallia puolisolle tismalleen samat arvot ja hyväksyä, että puolisokin pettää jos huvittaa. Jos tämä ei miellytä, niin sitten on syytä hillitä myös omaa käytöstään. Ulkoiset tekijät kuten känni, väsymys tai tilapäinen hurmos eivät ole missään teossa selittäviä tekijöitä, korkeintaan tarkentavia tekijöitä.

 

[bebeto]

Tämä viesti on edelleen tämän ketjun ansiokkain viesti. Itselleen jää aina kiinni, selitti eri asioita julkisesti miten päin hyvänsä. Jos omat arvot sallivat vaikkapa pettämisen, niin silloin pitäisi olla myös kanttia sallia puolisolle tismalleen samat arvot ja hyväksyä, että puolisokin pettää jos huvittaa. Jos tämä ei miellytä, niin sitten on syytä hillitä myös omaa käytöstään. Ulkoiset tekijät kuten känni, väsymys tai tilapäinen hurmos eivät ole missään teossa selittäviä tekijöitä, korkeintaan tarkentavia tekijöitä.

Tämän tekstin voin allekirjoittaa.En ole koskaan pettänyt kumppaniani parisuhteessa ja olen siitä jopa ylpeä.Liittyy vahvasti toisen ihmisen kunnioittamiseen.

 

[Vanha Len]

Pitkä avioliitto kun kariutui pari vuotta sitten niin päätin, että teen jatkossa niinkuin hyvältä tuntuu. Nykyisessä parisuhteessa olen tuonut esille, että ns vapaa suhde olisi mulle ok, jossa kumpikin menee ja tekee mitä tekee. Tämä toimisi mulla erinomaisesti kun en ole mustasukkainen ja naiset ovat niin ihania. Saas kattoo mitä tapahtuu mutta luultavasti hyvään suuntaan ollaan menossa.

 

[Kyynikko]

Tämän tekstin voin allekirjoittaa.En ole koskaan pettänyt kumppaniani parisuhteessa ja olen siitä jopa ylpeä.Liittyy vahvasti toisen ihmisen kunnioittamiseen.

Sama. Ihminen eroaa eläimistä sillä että pystyy hillitsemään himojaan. Omassa kaveripiirissäni olen huomannut sen että sellainen joka pettää puolisoaan, niin naista kuin miestäkin, ovat muutenkin epäluotettavimpia kuin ei-pettäjät.

 

[Savon Detroit]

Minkä takia kenenkään kanssa pittää ylipäätänsä olla jos sitä täytyy sitten oikein kusettaa?
Helpommalla pääsee kun elelee vaan yksin omien muniensa kanssa rauhassa riidellen : X

 

[-OO-]

Pitkä avioliitto kun kariutui pari vuotta sitten niin päätin, että teen jatkossa niinkuin hyvältä tuntuu. Nykyisessä parisuhteessa olen tuonut esille, että ns vapaa suhde olisi mulle ok, jossa kumpikin menee ja tekee mitä tekee. Tämä toimisi mulla erinomaisesti kun en ole mustasukkainen ja naiset ovat niin ihania. Saas kattoo mitä tapahtuu mutta luultavasti hyvään suuntaan ollaan menossa.

Tällaisessa vapaassa suhteessahan ei enää ole kyse pettämisestä jos pelisäännöt on molemmille selvät. Minulle tuollainenkaan ei kyllä sopisi koska olen sen verran omistushaluinen ja toisaalta kun on löytänyt sen "The Naisen" niin eipä ole oikein mitään halua itselläkään hakea mitään muuta, mutta en tuomitse sitä millään tavalla jos joku toinen tällä tavalla haluaa elää. Mutta pettäjiä kohtaan minulta ei kyllä oikein löydy ymmärrystä.

 

[Trenchtown]

en tuomitse sitä millään tavalla jos joku toinen tällä tavalla haluaa elää...

Sama. Ns. vapaa suhde ei kohdallani toimisi, mutta muut saavat puolestani sellaista harjoittaa aivan vapaasti jos se hyvältä tuntuu, ei ole mulla oikeutta eikä haluakaan tuomita muiden tekemisiä.

Olen ollut tässä pettämisasiassa molemmilla puolilla pöytää, mua on petetty ja mä olen pettänyt. Tässä nykyisessä suhteessa tuo ei ole edes käynyt mielessä, mutta toisaalta vasta tämän suhteen myötä olen ymmärtänyt mitä onni on. Kunnioitan vaimoani niin paljon, että en ikinä haluaisi häntä loukata pettämällä ja vaikka tuo ei siitä koskaan saisi tietää, en luultavasti pystyisi asian kanssa elämään. Suhteemme perustuu (kliseisesti) rakkauden lisäksi luottamukseen, avoimuuteen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen, enkä niitä tahtoisi koskaan omilla toimillani vaarantaa ja uskon sekä toivon, että vaimonikaan ei niin tee.

 

[Noitarumpu]

Laitoin, etten missään tilanteessa pettäisi, mutta oikeastaan se on sittenkin väärä vastaus. Jos mies pettää, niin voin antaa kerran anteeksi, mutta en sitten enää. Kokemuksesta voin kertoa, että näin tapahtui ja varoitin miestäni, että jos tuo jatkuu, niin teen samoin kuin hän minulle. Hän jatkoi narsistisena luonteena ja niin menin ja petin häntä erään miehen kanssa, joka oli jo pitkään yrittänyt iskeä minua. Siitähän seurasi sitten ero, kun asia paljastui, sillä mulla oli hengenlähtö lähellä ja loppujen lopuksi pääsin kunnolla hänestä eroon vasta, kun vaihdoin maisemaa kunnolla. Se on sanottava, että en ole koskaan, enkä tule koskaan pettämään ensimmäisenä.

 

[Joe Plop]

Aiheesta voisi tehdä jatko äänestyksen kysymällä kuinka kauan olet valmis olemaan ilman seksiä parisuhteessa ennenkuin petät...

 

[Buddha]

Aiheesta voisi tehdä jatko äänestyksen kysymällä kuinka kauan olet valmis olemaan ilman seksiä parisuhteessa ennenkuin petät...

Tämä on kyllä kaksisuuntainen tie. Tuohon yhtälöön kun lisätään vielä se, ettei pysty kunnioittamaan ja arvostamaan toista, niin eihän siinä tarvita mitään muuta, kuin tilaisuus. Been there, done that and got the scars to prove it.
Arvomaailma ei vaan kohdannut exän kanssa, mistä ainakin olen itse yrittänyt oppia ja olenkin voimassaolevalle asiasta avoimesti puhunut. Voimassaolevaa ei ole mitään tarvetta pettää. Vastaus on siis, että en.

Vielä muutama vuosi sitten en pitänyt tuota vastausta edes mahdollisena, mutta aikansa kaikella.

 

[ms.qvist]

Aiheesta voisi tehdä jatko äänestyksen kysymällä kuinka kauan olet valmis olemaan ilman seksiä parisuhteessa ennenkuin petät...

En itse ole kokenut tätä, mutta olen nähnyt mitä siitä seuraa kun vuosikymmeniä elää siten ettei halua harjoittaa seksiä aviopuolisonsa kanssa. Jos kuvitellaan sellainen tilanne, että minä en haluaisi harrastaa seksiä (mahdollisen) kumppanini kanssa ja hän sitten kävisi vieraissa niin en hitto vie voi syyttää muita kuin itseäni tässä tapauksessa. Lopulta minun valintani (olipa se tietoinen tai tiedostamaton) osaltaan ajaisi hänet vieraisiin.

vlad.

 

[Joe Plop]

Tämä on kyllä kaksisuuntainen tie...

Niinhän parisuhde yleensä on. Lähinnä tuo nyt oli sellainen hypoteettinen pohdiskelu että onko siihen joku raja ja jos on niin missä se kulkee. Koska vaikka kuinka itse olet sitoutunut ja rakastunut niin jos se kumppani syystä tai toisesta alkaa kääntää selkää niin kuinka kauan sitä jaksaa? Kuinka kauan sitä pitää sietää? Kuukausi? Kaksi? Puoli vuotta? Vuosi? Pitkiä aikoja ilman. Meillä tyttären syntymän molemmin puolin oli aika... Hmmm... Sanoisinko koskettelu rajoittunutta aikaa kun puoliso ei syystä tai toisesta sietänyt juuri minkäänlaista hellyyden osoitusta raskauden aikana eikä sen jälkeen. Kun kirjoitan minkäänlaista tarkoitan juuri sitä. Ei edes kädestä kiinni pitämistä. Se oli itselle tosi raskasta kun olin vihdoin saamassa sen lapsen jota olin kauan odottanut mutta en saanut osoittaa välittämistä sille omalle puolisolle. Väitän että se näkyy meidän suhteessa edelleen vaikka tyttö on jo muutaman vuoden ikäinen. Synnyttäminen on naiselle toki kriisi kun kroppa muuttuu ja hormoonit heittää kuperkeikkaa ja tilanne ei ole ihan normaali mutta tuosta tilanteesta tuo kysymys mieleen tuli. Joku palstan naispuolisista kirjoittajista taisi jossain todeta että mikäli tarve pettämiselle tulee, sen näkee naamasta kuukausia ennen. Itse en tuolloin pettänyt vaikka aiemmassa suhteessa sekin on tullut kokeiltua. Eli jos omaa rajaa mietin niin vajaa vuosi ei vielä katkaissut selkärankaa...

 

[Buddha]

Eli jos omaa rajaa mietin niin vajaa vuosi ei vielä katkaissut selkärankaa...

Kyllä läheisyydenkin tarve ajaa pettämään, ei se ole pelkästään seksin tarve. Ei sitä tunnetta oikein voi kuvailla, kun saa kylmän ja tunnevammaisen vaimon jälkeen rakastajattaren sataprosenttisen huomion.

 

[Pavlovin Koira]

En itse ole kokenut tätä, mutta olen nähnyt mitä siitä seuraa kun vuosikymmeniä elää siten ettei halua harjoittaa seksiä aviopuolisonsa kanssa. Jos kuvitellaan sellainen tilanne, että minä en haluaisi harrastaa seksiä (mahdollisen) kumppanini kanssa ja hän sitten kävisi vieraissa niin en hitto vie voi syyttää muita kuin itseäni tässä tapauksessa. Lopulta minun valintani (olipa se tietoinen tai tiedostamaton) osaltaan ajaisi hänet vieraisiin.

Samoilla linjoilla kyllä. Minusta tuossakin tapauksessa pitäisi kuitenkin tehdä puolisolle selväksi että koska tilanne ei ole tyydyttävä enkä halua elää seksitöntä elämää haen seksiä sitten muualta. Jos toinen ei tuota ymmärtäisi tai hyväksyisi olisi sellaista suhdetta aivan turha enää jatkaa.