Kausi vetelee taas viimeisiään. Ihan hämmentävän nopeasti menee tämä aika. Aivan vastahan se oli, kun kautta käynnisteltiin Fuengirolassa.
Olihan tämä kausi aikamoista korpivaellusta. Ei keväällä ollut mitään harhaluuloja siitä, että sekä miehissä ja naisissa tullaan näkemään roppakaupalla tappioita, voitot ovat harvassa ja useaan otteeseen tulee sellaista turpasaunaa, että hirvittää katsoa.
Mutta ihan tämmöistä Via Dolorosaa ei sentään osannut uumoilla. Miesten kausi meni oikeastaan aika tavalla odotusten mukaisesti. En minä rehellisesti sanottuna yhtään tuon ihmeellisempää peliä odottanutkaan. Sarjapaikka säilyi vähän tuurillakin, mutta otetaan tämä toki vastaan.
Naisten kausi sen sijaan oli iso pettymys. Maltillisesti toki kauteen lähtiessä ajattelin, koska nämä toiset kaudet sarjanousijalle ovat usein niitä sitä ekaa kautta selvästi pahempia, Mutta siitä huolimatta ihan kauhea sukellus tämä oli.
Kauden allahan naisilta tippui jo kaksi tärkeää etenijää pois. HP:n sisäpeli oli koko kauden ajan jotain ihan naurettavan surkean ja ihan vaan tosi huonon välimaastosta. Ja tuo jalkojen puute siinä oli yksi isoimpia ongelmia. Näin mutulla sanon, että Haminan pelaajista tehtiin ruskosarjassa ihan ylivoimaisesti eniten kärpäsiä. Etenijät laitettiin koko ajan kärkkymään aivan hiton pitkälle ja ottamaan isoja lähtöjä kovalla riskillä tuon jalkanopeuden hitauden vuoksi. Ja tämä johti ihan valtavaan määrään niitä kärpäsiä. Eikä niistä päästy missään vaiheessa kautta eroon.
Tilanteiden rakentelu oli ensimmäisen puoliskon ajan ihan valtavan tuskallista katsottavaa. Muistan vieläkin joskus kesäkuun alkupuoliskolla, kun hakkasin päätäni vallikentällä takana oleviin mainoksiin, kun ei pysty enää hermostumatta katsomaan sitä mielikuvituksetonta ja tuskaista pallon hakkaamista etulukijan räpylään kerta toisensa jälkeen. Tekeminen mailassa oli aivan kauheaa katsottavaa, ja siitä näki pitkälle, että pelaajat ovat henkisesti aivan kipsissä. Ei nuo pelaajat mitään Itä-Länsi tason pelaajia ole, mutta eivät myös oikeasti myöskään niin huonoja, mitä silloin esittivät.
Siinä jossain kesä-heinäkuun vaihteessa tuo sisäpeli nyt sentään vähän alkoi parantumaan. Katsojan silmään vaikutti siltä, että siinä oli jo mietitty selvästi vähän erilaisia lyöntiratkaisuja, joilla sitä tilanteen tekoa saataisiin kohentumaan. Ja kyllä se kohentuikin. Noihin aikoihin pelinjohto myös vihdoin ja viimein alkoi nostamaan noita meidän junioreita rohkeammin kokoonpanoon. Ihmettelin alkukesästä, että minkä helvatin takia pelistä toiseen jääräpäisesti pusketaan sillä samalla kokoonpanolla ja samalla pelisuunnitelmalla, kun sokea Reettakin näkee, että se resepti ei vaan toimi.
Se mistä sitten ei päästy koko kauden aikana yli oli se, että krooninen kotiuttajapulahan meillä oli koko ajan. Taru Toikalla oli aika paljon heikkoja pelejä, ja kun tukea ei tule yhtään, niin vaikeaahan se pinnojen tekeminen on. Nämä pari superpesiskautta HP:lla oli se ongelma, että numerolle 4 ei vaan yksinkertaisesti ole olemassa kotiuttajaa. Tällä kaudella siinä pelasi isommaksi osaksi Reetta Juntunen, ja hänellä ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä siihen rooliin taidot tällä tasolla, ja sanoisin että kun ei ne riitä oikein ykköspesiksessäkään. Täysin väärässä roolissa sisäpelillisesti, mutta kun ei siihen oikein muitakaan ollut laittaa. Nuori Mira Heikkilä tuolla numerolle pelasi myös aika paljon, mutta ei se oikein hänellekään se omin rooli ole. Hänestä voi tulla aikanaan todella hvyä sisäpelaajakin (räpylässä hän sitä jo on) Superiin, mutta ei se vielä oikein lähde. Voimaa tarvii lisää.
Sisäpelissä oli koko ajan myös se ongelma, että kun oikein kenelläkään pelaajalla ei ole minkäänlaista läpilyöntiuhkaa, niin helppoahan semmoista vastaan on vastustajan ulkokentänkin pelata.
Vaikka se peli paranikin tuosta alkupuoliskosta, niin ei se tarpeeksi parantunut siltikään missään vaiheessa. Kotivoitto Porista ja vierasvoitto Jyväskylästä hieman ehkä hämäsivät, koska kyllä se yleiskuva kuitenkin koko ajan oli se, että HP ei vaan osannut voittaa pelejä. Sisäpeli oli niin heikkoa, että se ei vaan antanut mahdollisuuksia pelata voitoista. Tämä korostui etenkin näitä "päävastustajia" vastaan. Vaikka pelit näennäisesti tulosta katsoen olivat usein tiukkoja 1-2 juoksun erolla, niin erittäin harvassa kuitenkin oli semmoiset matsit, kun sitä peliä katsoi, että olisi tullut jotenkin fiilis siitä, että HP hallitsee sitä peliä. Kyllä se vaan ottelusta toiseen oli sellaista räpiköintiä.
Joten putoaminen oli ihan ansaittua. Nyt saattaisi olla tervettä laittaa pelinjohtaja vaihtoon? Kaikki kunnia Jussi Toikalle siitä, että on ollut nostamassa oranssia sieltä suomarista aina Superiin saakka. Mutta nyt alkoi tulla sellainen fiilis, että rupeaako eväät olla syötyjä? Viestit kertoivat sellaista, että kauden aikana kaikkien pelaajien ja pelinjohdon välit eivät olleet kovin hyviä. Sen minkä kentällä näki oli se, että Toikka käytti ihan valtavan määrän energiaa tuomareille mussuttamiseen. Monta kertaa mietin katsomossa, että jumalauta jos minäkin näiden kaikkien värilasien läpi näen ja voin tunnustaa, että se tuomio meni nyt ihan oikein vastustajan hyväksi, niin älä nyt saatana aikuinen mies keskity siihen tuomareille valittamiseen noin paljon.
Ensi kauden ykköspesiksen joukkuetta rakennetaan sitten pitkälti näiden omien kasvattien varaan. Lähes kaikki ulkopuolelta tulleet pelaajathan ovat jo ilmoittaneet poistuvansa Haminasta. Ja tämä omien junioreiden varaan rakentaminen onkin ainut oikea ratkaisu tässä tilanteessa. Kuten on monet kerrat tullut sanottua, niin HP:lla on tyttöpesiksen puolella aivan loistava tilanne. Hamina on jo monta vuotta kuulunut läpi koko tuon tyttöpesiksen junnuputken ihan maan parhaimpiin pesäpalloseuroihin. Hyviä ja lupaavia pesispelaajia on omissa junioreissa tämän kokoiseksi paikkakunnaksi ihan valtavasti. Pärjäsivät tänä kesänä taas kaikissa ryhmissä B-junnuista E-junnuihin erittäin hyvin.
Näistä olisi mahdollisuus rakentaa vielä vaikka mitä tänne Haminaan, jos tämä tilaisuus vaan osataan täällä nyt käyttää. Tietysti realiteetit ovat aina realiteetteja. Pesiksellä ei naisten puolella elä kukaan, ja se meinaa sitä, että opiskelu- sekä työkuviot alkavat jo tosi nuorena painamaan vaakakupissa paljon. Hamina ja tämä Kymenlaakson alue ei valitettavasti ole sellaista, joka näitä mahdollisuuksia ylettömästi tarjoaisi Sen vuoksi ei ole realismia, että nämä kaikki lupaavimmat juniorimme täällä saataisiin pidettyä. Mutta siitä huolimatta en mitenkään päin suostu hyväksymään myöskään sitä, että tämä seura olisi vain pelkkä kasvatusalusta sille, että kaikki lähtevät muualle. Jotenkin tämä mahdollisuus pitää nyt pystyä täällä hyödyntämään.
Tällä kaudella 16-vuotias Mira Heikkilä pelasi jo koko kauden naisten joukkueessa. Oli jo nyt joukkueen yksi parhaimmista ulkopelaajista. Tosiaan vielä kun saa fyysisiä ominaisuuksia kehitettyä iän myötä, niin muutaman vuoden päästä en ihmettelisi, vaikka olisi jo Itä-Länsi tason pelaaja. Kesken kauden mukaan hyppäsi 17-vuotias Vilma Tuutti. Tuli kyllä ennakkoluulottomasti sisään, ja siinä debyyttiottelussaan oli HP:n paras pelaaja. Ihan niin säihkyviä otteita ei sen jälkeen ehkä enää nähty, tai ainakin tekemisestä tuli epätasaisempaa. Siitä huolimatta täytti paikkansa hienosti, ja kertoohan se jotain että otti numeron 2 hihaansa täällä loppukaudesta useiden pelien ajaksi. Myös hänessä on potentiaalia todella hyväksi Superpesis-tason pelaajaksi.
Jonkin verran pelejä saivat myös 18-vuotias Nella Sarnikorpi ja 19-vuotias Annika Utriainen. Sarnikorvessa näen etenkin mahdollisuuksia, että jos jaksaa vaan treenata ja on nälkää kehittyä, niin myös hänessä on ainesta vielä tosi hyvälsi pelinaiseksi. Utriaisen tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että palaako ensi kaudeksi kasvattiseuraansa Kuusankosken Puhtiin vai jatkaako Haminassa? Hänelläkin kyllä eväät olisi siihen, että pystyy tekemään itsestään pelaajan, joka pelaa Superia useamman kauden ajan.
Sitten vielä maininta siitä ainakin omasta mielestäni koko tämän seuran kirkkaimmasta helmestä, eli 15-vuotiaasta Inka Hovista. Tämä nimi kannattaa laittaa naispesistä seuraavien mieleen. On niitä huhuja liikkunut, että olisi siirtymässä Jyväskylään ensi kaudeksi. Itse uskon siinä vaiheessa, kun sopimus johonkin seuraan julkistetaan. On kehittynyt viime kaudesta aivan valtavasti, ja jos kehityskäyrä jatkuu tähän malliin, niin tässä on sitten aikanaan yksi tämän valtakunnan parhaita naislukkareita. Ei ole myöskään ainakaan tässä vaiheessa mikään ulkopeliekspertti, vaan hänestä on ainakin naisten ykköspesiksessä ja tyttöjen Superissa todella paljon hyötyä myös sisäpelissä.
Näiden lisäksi tuolla 14-18 vuotiaissa on monta sellaista hyvin potentiaalista nimeä, joiden kehittymistä tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla jatkossakin. Tässä oli vain muutama.
Vielä kerran haluan painottaa sitä, että toivottavasti HP onnistuu tämän tilaisuuden käyttämään, ja myös haminalainen pesisyleisö ymmärtää tämän tilanteen, ja löytää paremmin vallikentällä naisten peleihin. Nyt 1-2 kautta naisten ykköstä, ja sitten uusi tuleminen Superiin, joka ei kyllä sitten sillä kerralla saisi enää jäädä miksikään visiitiksi, vaan sillä kerralla se paikka pitää ottaa ja pitää. Ei tällä juniorikavalkadilla voi asiaan suhtautua millään muulla asenteella mielestäni, kuin siten että pudotuspeleissä joka vuosi Superissa pelaava joukkue tästä massasta on kyettävä rakentamaan.
--------------------------------------------------------------
Miesten kausi meni sitten tosiaan oikeastaan ihan sillä tavalla, kuten odotinkin. Pelinjohtaja kertoi jo kauden alla hutunkeittäjissä, että ei hän tunne suurta osaa pesiksen säännöistäkään. Niin eihän tämä kauhean hyvää kuvaa tilanteesta anna. Häkämies vaikuttaa todella hyvältä ja mukavalta tyypiltä, jonka joukkueessa on varmasti miellyttävä ilmapiiri. Mutta ei mulla nyt mitään aivan valtavaa luottoa hänen toimintaansa kuitenkaan ole ollut. Ja nythän hän oli jo ilmoittanut, että ei tule olemaan seuran kanssa missään tekemisissä. jos joukkueen toimintatavoissa ei tapahdu muutoksia. Kritisoi siis sitä, että toimintaa johdetaan huonosti.
Ja kyllähän kieltämättä minulla on tuosta miesjoukkueen toiminnasta vähän samankaltaiset fiilikset olemassa. Mihin tuo toiminta on menossa? Mitä siitä ollaan yleensäkään mietitty? Kun se on tiedetty jo pitkän aikaa, että poikapesiksen puolella HP:lla on krooninen ongelma siinä, että oma junioritoiminta ei tuota pelaajia. Meillä on se yksi hyvä ikäluokka, jotka voittivat muutama vuosi sitten C-junioreiden SM-kultaa. Käytännössä meillä on siis se yksi ikäryhmä ja heidän lisäkseen pari muuta kaveria tuolta omista junioreista keiden varaan se tulevaisuuden runko pitäisi pystyä rakentamaan. Se on täysin kestämätön tie, ja ihan mahdotonta toteuttaakin täällä, että ullkopuolelta hankituilla pelaajilla tehdään joku Superpesisjoukkue.
Käytännössä tämä porukka on seuraavat pelaajat: Johannes Kiri (19), Mico Huttunen (19), Perttu Toikka (19), Akseli Toikka (19), Leevi Tuutti (19), Niilo Heiskanen (18), Elias Lahti (20).
Ja sen mitä olen näiden kavereiden pelejä nähnyt, niin valitettavasti ei kukaan näistä pelaajista tällä hetkellä osoita merkkejä siitä, että tässä on nyt semmoinen nuori kaveri, josta voisi odottaa sellaista eturivin liideriä, joiden ympärille Superpesiksen menestyminen rakennetaan. Huttunen ehkä tällä hetkellä potentiaalisin, Elias on jo todistanut, että pystyy olemaan hyödyllinen pelaaja Superissakin. Myös Kiri on tehnyt saman ja kummastakin Toikasta voi tulla vielä ihan ok-pelaajia. Tuo Heiskanen lyö kovaa ja voi sillä saralla joskus olla vielä ihan tekijämeis.
Mutta katsojalle ei ole kuitenkaan välittynyt sellaista kuvaa, että seurajohdossa olisi mitään pitkän tähtäimen suunnitelmaa tässä miespesiksen puolella. Vuosi kerrallaan vaan mennään, ja joka kausi jostain haalitaan vaan joku porukka, jolla yritetään sitten seuraava kesä ja ensi vuonna taas sama uusiksi.
Jos seurassa oltaisiin viisaita ja haluttaisiin menestyä, niin noihin yllä mainittuihin nimiin satsattaisiin täällä ihan hitosti. Nämä kaikki kaverit pitäisi saada pidettyä täällä, ja tarjota heille täällä hyvää treeniä. Jos siis tavoite on juurruttaa paikka pysyvästi Superiin.
En tuosta miesten pelaamisesta kauden mittaan jaksa sen enempiä kirjoitella. Kyllähän sen kaikki varmaan näki, miten paskaa se oli. Ulkokenttää vietiin kuin litranmittaa, ja sisäpelissä oli iso ongelma siinä, että numerolla pelaavissa ei ole yhtään sellaista pelaajaa, jolla riittäisi tuohon keskipalkkiin ottamaan kotiutusvastuuta.
Ihan tasaväkisesti Alajärveä vastaan pelasivat ja sitten ansaitusti Kankaanpää-sarja 3-0 meille. Rönkkö oli hyvä vahvistus meille, joka muuten jatkaa ensi kaudellakin. Hän ja Joosua Rättö viime kaudella on kovimmat lyöjäjokerit mitä meillä on pelannut varmaan sitten 90-luvun. Kortteenperä on myös ollut hyvä lisä, ja hänkin taisi olla jatkosopparin jo tehnyt, jos en nyt ihan väärin muista.
On huhuiltu, että Hackin ja Rouhiainen eivät pelaisi ensi kaudella Haminassa. Toisaalta on myös ollut puhetta, että Rouhiaisen kanssa on jo käyty neuvotteluja HP:n toimesta. Rouhiainen olisi kyllä tärkeää saada pidettyä. Hacklin nyt ei mikään massiivinen menetys olisi, jos Kiri saadaan jatkamaan Haminassa, joka voisi ottaa Hacklinilta vapautuvan kopparin paikan.. Ei ole enää sellainen takavuosien supervaihtaja. Onhan se pomppu osuessaan edelleen täysin tekemätön paikka kenellekään tehdä mistään paloa. Se pomppu ei vaan nykyään enää nouse sillä takavuosien mallilla.
Sasu saattaisi hyvinkin tulla takaisin, kun ei tuolla Hyvinkäällä jatka. Mutta eiköhän noita uutisia lähiaikoina ala kuulumaan, että ketä tulee ja ketä lähtee.
-----------------------------------------------------
Ihan pikaisesti vielä sitten muista joukkueista. Manselle ansaittu mestaruus ja kun ilmeisesti jatkavat tuolla samalla pumpulla ensi kaudenkin, niin vaikeaa on nähdä, että miten mikään porukka pystyisi heitä ensi kesänäkään voittamaan ilman jotain pahoja loukkaantumisia noille tärkeimmille pelaajille. Vähän tylsäähän tuo oli, mutta jos 3-0 viet, niin tulosta on silloin kunnioitettava.
Miehissä vielä homma kesken. Niin tasaisia pelejä ovat olleet ja Manse paljon niitä hallinnutkin, että ei tuossa voi vielä voittajaa varmaksi julistaa. On kuitenkin sanottava, että on tuo Sotkamon Jymyn kyky kääntää näitä isoja pelejä voitoiksi vaan aivan uskomaton. No okei, nyt on sanottava että tuossa game 2:ssa se ei ollut mitään sen mystisempää, kuin sitä että joukkueessa sattuu olemaan kaikkien aikojen paras pesäpalloilija, joka on semmoinen one of a kind tyyppinen pelaaja, joka ihan oikeasti pystyy itse päättämällä kääntämään koko ottelun suunnan täysin ylösalaisin.
Että ainakin yksi peli on vielä tätä kautta jäljellä.
Kiitos taas tästäkin kaudesta palstan pesisaktiiveille. Muutaman kuukauden tauko pesiksestä tekee ihan hyvää, niin jaksaa hallikauden koittaessa varmaan taas uudella innolla uppoutua tähän hienoon lajiin.