Tulipa käytyä pitkästä aikaa Rantakentällä katsomassa Superpesistä. Edellinen kerta taitaa olla kuuden vuoden takaa, sitä edellisestä noin 17 vuotta. finaalisarjan avausottelussa.
Tuolloin kuusi vuotta sitten tehdyllä reissulla jäi mieleen, että seura oli jämähtänyt haikailemaan 90-lukua ja suuruudeen vuosiaan. Ottelutapahtuma oli köyhä, stadion alkoi olla melko kulahtanut jne. Siihen verrattuna kokemus oli nyt varsin mieluisa, kun katsomo oli uudempaa mallia ja ottelutapahtumaa muutenkin ymmäretty kehittää.
Itse pelistä mulla ei paljon ole sanottavaa, mutta kyllähän ottelun tapahtumat ja lopputulos olivat yhtä linjaa sarjataulukon kanssa. KiPalla oli kyllä hetkensä, 1. jakson alku ja 2. jakson viimeinen sisävuoro, mutta vähiin ne jäivät hyvät hetket kokonaisuutena jäivät. Pari vuoroparia kotijoukkue pisti avausjaksolla ihan hyvin kampoihin ja etenkin ulkopeli toimi, mutta kovat oli kovia ja ei sitä hyvää ulkopeliä koko jaksolle sitten riittänyt. Sisäpelissä ero oli suurempi, kun eihän KiPalla mitään läpilyöntiuhkaa ollut havaittavissa siinä missä vierailijoilla. Avausjakson ainoan juoksukin saivat pienen ulkopelivirheen avittamana.
Toisella jaksolla KiPan ulkopeli pysyi kasassa paremmin ja pidemmän aikaa, lähes koko jakson. Sisävuorot olivat kyllä täysiä tuhnuja kunnes sitten viimeisellä mahdollisella hetkellä alkoi onnistumaan. Siinäkin sitä flow-tilaa olisi vain pitänyt saada hyödynnettyä lyömällä juoksu tai pari enemmän, kuin mitä nyt onnistuivat lyömään. Vaan kun puuttuu ne vainionpäät ja mäkelät, joita sillä toisella joukkueella oli lyöntihommiin laittaa, niin minkäs teet.
Ei siinä, mukava peli kokonaisuutena ja vierailijoille ansaittu voitto, vaikkei paras peli ollut heiltäkään. Toivottavasti KiPa tuon kahdeksannen paikkansa pitää runkosarjan loppuun niin sais Rantakenttäkin oman pienen maistiaisen pudotuspeleistä. Ihan mukavan näköistä tekemistä tuo on, mutta tosiaan sitä lyöntivoimaa rosteri kaipailis.