Pistetääs nyt omaa ennakkoa. Arvioin joukkueet läpi omasta mielestäni paremmuusjärjestyksessä
1. Sotkamon Jymy
Suvereeni suosikki Suomen mestariksi. Alkukaudesta voi olla haavoitettavissa, kun umpilisäkkeen poistosta toipuva Antti Hartikainen voi joutua keskittymään harjoitteluun ja Kosti Rautiainen pelannee aluksi vain jokerina. Täten ulkona on turhankin paljon nuoria junnuja. Kuitenkin kesän mittaan Sotkamo varmasti palaa omalle tasolleen ja päävastustajan heikentyessä kultamitalin voi estää oikeastaan vain pahat loukkaantumiset omille kärkipelaajille. Vahvuuksina sarjan paras lukkaripeli ja ulkopeli. Sisällä joukkueella on pari huippunopeaa etenijää sekä huikeat pelintekijät Antti Hartikaisen ja Jani Komulaisen muodossa. Roope Korhonen on Superpesiksen kovimpia kotiuttajia ja Toni Kohonen sekä Rautiaisen veljekset antavat hänelle mukavasti tulitukea.
2. Joensuun Maila
Joukkue pysyi pääpiirteittäin ennallaan. Kauttaaltaan laadukas pelaajamateriaali, mutta rosteri on sillä tavalla kapea ettei kestä paljoa loukkaantumisia. Ulkopeli oli jo viime vuonna loppukaudesta hyvää ja painopiste on talvella ollut sen kehittämisessä. Murheenkryyninä olleeseen etukenttään on tehty sellainen muutos, että siinä pelaavat nyt joukkueen parhaat räpylämiehet Tuomas Jussila ja Jouni Itävalo, joten enää ei helppoja vaihtoja ole lyhyillä saatavissa. Sisäpelissä Joensuu tukeutuu vahvasti kahteen lyöjämörssäriin, joille kaksi eri kärkeä rakentaa tilannetta. Tuomas Jussilan rooli ykköskärjen ykköstilanteen purkajana on keskeinen joukkueen sisäpelin toimivuuden kannalta. Viime vuonna hän ailahteli tuossa turhan paljon. Joukkueen iso vahvuus on Janne Vuorisen isännöimä pelinjohto, jonka arvo nousee erityisesti pudotuspeleissä.
3. Vimpelin Veto
Sarjan eniten heikentyneitä joukkueita. Matias Rinta-aho, Hannu Huuskonen, Perttu Hautala ja Antti Kuusisto lähtivät, tulopuolella oli ainoastaan Mikko Haukkala. Eli junnuihin tukeudutaan nyt vahvasti ja tämä väistämättä tulee näkymään ainakin ulkopelin heikentymisenä, erityisesti etukentän pitävyys vaihtotilanteissa on iso uhkakuva. Sisäpeliin muutoksilla ei valtavaa merkitystä ole, koska sen keskeisimmät palaset pysyivät joukkueessa Mikko Kanalan, Sami Haapakosken, Henri Puputin ja lyöjäjokerien muodossa. Pelannee vahvan runkosarjan ja ottanee siinä taas sijan kaksi, mutta ounastelen, että Joensuu tällä kertaa kykenee välierissä niistämään heikentyneen Vimpelin.
4. Seinäjoen Mailajussit
Seinäjoen ryhmä koki merkittäviä muutoksia, kun Joonas Eirola, Markku Hylkilä ja Ville-Pekka Jokinen nostivat kytkintä ja tulopuolella taas olivat Antti Kuusisto ja Miika Anttila. Pelinjohtajakin vaihtui Kivimäestä Hylkilään. Lukkaripuolellakin on tapahtunut mielenkiintoisia asioita, kun Jani Viljanen on kärsinyt burnoutista ja aiemmin kolmosvahtina toiminut Ville Viita on siirtynyt lautasen äärelle, jossa hän kuulemma esiintyi hallipeleissä hyvin. Sisäpelillisesti joukkue on erittäin potentiaalinen. Velpe Yli-Hirvelä on parhaimmillaan sarjan parhaita kärkietenijöitä ja Jukka-Pekka Vainionpää on todennäköisesti Superin kovin lyöjäjokeri. Nuoriso-osastolta Tuomas Rauniolta ja Tero Tyynelältä on lupaa odottaa eteenpäinmenoa.
5. Hyvinkään Tahko
Tahko on parhaimmillaan aivan huikea sisäpelijoukkue. Avara kotikenttä on vielä iso vahvuus, jota joukkueen sisäpelin kulmakivet Juha Puhtimäki, Teemu Nikkanen, Juha Korhonen ja Marko Pelkonen osaavat hyödyntää. Toisaalta joukkueen kakkoskärki on vähän vaatimaton ja jokeriosastokin tyystin Timo Rantatorikan varassa. Ulkopelin kannalta Kimmo Carlsonin menetys Jyväskylään oli iso kolaus, koska hän oli joukkueen paras räpylämies. Lukkari Juha Puhtimäki pelasi hienon viime kauden ja on jännää nähdä miten taso säilyy. Hänellä on pahana tapana ailahdella kovasti lautasen ääressä. Kokonaisuudessaan Tahkon ulkopeli tulee varmasti ailahtelemaan ja joukkue häviää monta peliä puhtaasti räpylävirheisiin. Joukkueen rosteri on kapea ja avainpelaajien loukkaantumiset voivat kovastikin pudottaa Tahkoa sijoituksissa. Ilman haavereita kuitenkin löytyy sijoilta 4-5 runkosarjan päätteeksi.
6. Kouvolan Pallonlyöjät
Joukkue on kolme vuotta putkeen ollut sijoilla 9-10, mutta nyt on lupa odottaa parempaa. Moni edellä ollut on heikentynyt, kun Kopla taas selvästi vahvistunut. Matti Latvala, Matias Rinta-aho ja Pasi Kokkonen tuovat kosolti taitoa ja vaarallisuutta sisäpeliin. Kouvolan strategiana tulee olemaan kahden kärjen peluutus ja etenkin kotonaan pomppuun nojaaminen. Juho Hacklin ja Matti Latvala ovatkin molemmat parhaimmillaan kovia pomputtajia, jotka pystyvät viemään hyvin joukkueen nopeata etenijäosastoa eteenpäin. Viime kaudella kotiutusoasto oli vähän kapea, pehmoinen ja epätasainen, mutta nyt etenkin Rinta-aho tuo kosolti uskottavuutta siihen. Ulkopelissä Koplan vahvuus on etukenttä. Heikkouksia ovat Matti Saukko linjassa ja Tommi Mäentausta kopparina. Pelinjohtaja Eero Pitkäsen uskoisin tuovan tiettyä ryhtiä Koplan ilmeeseen, sillä Hylkilän alaisuudessa porukka oli usein kovin aneeminen.
7. Pattijoen Urheilijat
Mielestäni kärkikuusikon jälkeen tulee pieni rako, jonka takana sijat 7-10 ovat hyvin tasaisia. Pattijoen nostan tämän osaston kärkeen, vaikka joukkue valtavat menetykset kärsikin. Valtakunnan toiseksi paras lukkari Topi Kosonen on niin arvokas palanen, että kykenee pitämään joukkueen ulkopelin riittävän tiiviinä pudotuspelipaikan takaamiseksi. Ulkopelin heikko osa joukkueella on koppariosasto. Sisäpelistä kotiutusvoimaa lähti rutkasti, kun Viittanen, Pelkonen ja Mäkelä nostivat kaikki kytkintä. Nyt Antti Korhonen lienee pääkotiuttaja ja neloseksi siirretty Topi Kosonen myös kantaa vastuuta pinnojen lyömisestä. Sisäpelirosteri on kapea, mutta toisaalta pääpelintekijä Jussi Kemilä on niin suoritusvarma kaveri, että tilannetta joukkue tulee kohtuullisesti saamaan.
8. Jyväskylän Kiri
Omasta mielestäni sarjan arvoituksellisin joukkue. Ollut häntäjoukoissa pari edellistä kautta, mutta Kimmo Carlsonin, Jukka Latvalan ja Perttu Hautalan paluu Jyväskylään nostaa odotuksia. Periaatteessa rosteri on heittämällä pudotuspelitasoa, mutta toisaalta joukkueessa on useita kovan vammahistorian omaavia pelureita ja myös pelinjohdon osaaminen on melkoinen kysymysmerkki. Ulkopelissä ongelmaksi voi muodostua kopparipeli. Sisällä taas tilanteen tekeminen on avainasia. Kotiutusosasto joukkueella taas on verrattain kova Latvalan ja Hannu Kiukkosen johdolla.
9. Kiteen Pallo
Sisäpelirosteri on hassu. Etenemisvoimaa on yllin kyllin, mutta kotiutusosasto huutaa tyhjyyttä. Mika Laukkasen ja Latvalan veljesten lähdöt rokottavat lyöntivoimaa aivan liikaa eikä Joni Tervo tulijana paljoa paikkaa. Vastuu pinnojen lyömisestä kasautuukin vahvasti Toni Laakson ja Sami Partasen harteille, joista kumpikaan ei koskaan urallaan ole hirveitä juoksumääriä kaudesa lyönyt. Ulkopelissä Kiteellä on potentiaalia. Jussi Hurskainen ja Ville Posti muodostavat yhden parhaimmista koppariosastoista sekä Sami Partanen edelleen on valtakunnan eliittiä etukentällä. Sotkamosta tullut Jere Vikström tuo liikkuvuutta linjaan. Iso kysymysmerkki on lukkaripeli. Joni Tervo kai alustavasti nostaa, mutta kyllähän reaalimaailmassa Kitee tarvitsee Toni Laakson lautaselle. Tämä Laakson haluttomuus pelata lukkarina on kyllä mystinen juttu. Parhaimmillaan hän on kuitenkin kolmen tai ainakin viiden parhaan lukkarin joukossa tässä maassa.
10. Koskenkorvan Urheilijat
Kossu oli viime kauden iloisimpia yllättäjiä. Nyt lähtökohdat ovat erittäin vaikeat, kun lukkari Henri Itävalo ja koppariksi sekä numerolle neljä hommattu Juho Toivola ovat koko kauden sivussa vammojen takia. Lukkarina pelaa näillä näkymin nuori Juha Hakomäki, joka on kyllä melkoinen arvoitus ja lähtökohtaisesti kai sarjan huonoin lukkari. Ulkopelissä nuoret miehet Juha Katajisto ja Tuomas Tuohisaari onnistuivat hienosti viime kaudella linjassa ja saman on jatkuttava nyt, jos Kossu aikoo taistella pleijaripaikasta. Sisällä Jere Dahlströmin taakka kotiutuksissa on valtava ja häntä tukee toinen jokeri Mikko Mahlamäki. Yhdeksikössä kotiutuspotentiaalia on erittäin vähän.
11. Alajärven Ankkurit
Alajärvi on juuttunut sarjan häntäsijoille eikä tänä vuonna juurikaan ole toivoa paremmasta. Juha-Matti Matilaisen lähtö on kova menetys eikä joukkueeseen ole juuri vahvistuksia tullut. Aki Orava on joukkueen tähti, mutta ei hän oikein ole sellainen pelaaja, joka pystyisi yksinään kääntämään tasaiset jaksot Alajärvelle. Matti Iivarinen on varmasti ihan mies paikallaan pelinjohtajana, mutta ehkä joukkue kaipaisi jo pikkuhiljaa uutta verta tuollekin osastolle. Omasta mielestäni Alajärvi kaiken kaikkiaan on melkoinen hmv-joukkue.
12. Kankaanpään Maila
Kankaanpää teki komean tempun, kun surkealla materiaalilla säilytti sarjapaikkansa viime suvena. Runkosarjassa joukkue esitti myös todella pirteää ja ennakkoluulotonta pesistä. Samaa on odotettavissa nytkin. Materiaali on ehkä hieman parantunut, mutta edelleen se on hyvin kokematon ja vaatimaton Superpesikseen. Kokeneet Henri Pulkkinen ja Jukka Lankinen ovat edelleen sisäpelin kulmakivet ja hankitulta jokerilta Petri Kulmalalta voi odottaa kohtuullista lyötyjen juoksujen saldoa. Ulkopelissä korostuu nuoren lukkarin Ville-Veikko Ollin peli. Hän omaa pelisilmää ja komean tolpan, mutta ajoittain häntä myös viedään kaaren ja pelinjohtajan toimesta myös pahasti.
1. Sotkamon Jymy
Suvereeni suosikki Suomen mestariksi. Alkukaudesta voi olla haavoitettavissa, kun umpilisäkkeen poistosta toipuva Antti Hartikainen voi joutua keskittymään harjoitteluun ja Kosti Rautiainen pelannee aluksi vain jokerina. Täten ulkona on turhankin paljon nuoria junnuja. Kuitenkin kesän mittaan Sotkamo varmasti palaa omalle tasolleen ja päävastustajan heikentyessä kultamitalin voi estää oikeastaan vain pahat loukkaantumiset omille kärkipelaajille. Vahvuuksina sarjan paras lukkaripeli ja ulkopeli. Sisällä joukkueella on pari huippunopeaa etenijää sekä huikeat pelintekijät Antti Hartikaisen ja Jani Komulaisen muodossa. Roope Korhonen on Superpesiksen kovimpia kotiuttajia ja Toni Kohonen sekä Rautiaisen veljekset antavat hänelle mukavasti tulitukea.
2. Joensuun Maila
Joukkue pysyi pääpiirteittäin ennallaan. Kauttaaltaan laadukas pelaajamateriaali, mutta rosteri on sillä tavalla kapea ettei kestä paljoa loukkaantumisia. Ulkopeli oli jo viime vuonna loppukaudesta hyvää ja painopiste on talvella ollut sen kehittämisessä. Murheenkryyninä olleeseen etukenttään on tehty sellainen muutos, että siinä pelaavat nyt joukkueen parhaat räpylämiehet Tuomas Jussila ja Jouni Itävalo, joten enää ei helppoja vaihtoja ole lyhyillä saatavissa. Sisäpelissä Joensuu tukeutuu vahvasti kahteen lyöjämörssäriin, joille kaksi eri kärkeä rakentaa tilannetta. Tuomas Jussilan rooli ykköskärjen ykköstilanteen purkajana on keskeinen joukkueen sisäpelin toimivuuden kannalta. Viime vuonna hän ailahteli tuossa turhan paljon. Joukkueen iso vahvuus on Janne Vuorisen isännöimä pelinjohto, jonka arvo nousee erityisesti pudotuspeleissä.
3. Vimpelin Veto
Sarjan eniten heikentyneitä joukkueita. Matias Rinta-aho, Hannu Huuskonen, Perttu Hautala ja Antti Kuusisto lähtivät, tulopuolella oli ainoastaan Mikko Haukkala. Eli junnuihin tukeudutaan nyt vahvasti ja tämä väistämättä tulee näkymään ainakin ulkopelin heikentymisenä, erityisesti etukentän pitävyys vaihtotilanteissa on iso uhkakuva. Sisäpeliin muutoksilla ei valtavaa merkitystä ole, koska sen keskeisimmät palaset pysyivät joukkueessa Mikko Kanalan, Sami Haapakosken, Henri Puputin ja lyöjäjokerien muodossa. Pelannee vahvan runkosarjan ja ottanee siinä taas sijan kaksi, mutta ounastelen, että Joensuu tällä kertaa kykenee välierissä niistämään heikentyneen Vimpelin.
4. Seinäjoen Mailajussit
Seinäjoen ryhmä koki merkittäviä muutoksia, kun Joonas Eirola, Markku Hylkilä ja Ville-Pekka Jokinen nostivat kytkintä ja tulopuolella taas olivat Antti Kuusisto ja Miika Anttila. Pelinjohtajakin vaihtui Kivimäestä Hylkilään. Lukkaripuolellakin on tapahtunut mielenkiintoisia asioita, kun Jani Viljanen on kärsinyt burnoutista ja aiemmin kolmosvahtina toiminut Ville Viita on siirtynyt lautasen äärelle, jossa hän kuulemma esiintyi hallipeleissä hyvin. Sisäpelillisesti joukkue on erittäin potentiaalinen. Velpe Yli-Hirvelä on parhaimmillaan sarjan parhaita kärkietenijöitä ja Jukka-Pekka Vainionpää on todennäköisesti Superin kovin lyöjäjokeri. Nuoriso-osastolta Tuomas Rauniolta ja Tero Tyynelältä on lupaa odottaa eteenpäinmenoa.
5. Hyvinkään Tahko
Tahko on parhaimmillaan aivan huikea sisäpelijoukkue. Avara kotikenttä on vielä iso vahvuus, jota joukkueen sisäpelin kulmakivet Juha Puhtimäki, Teemu Nikkanen, Juha Korhonen ja Marko Pelkonen osaavat hyödyntää. Toisaalta joukkueen kakkoskärki on vähän vaatimaton ja jokeriosastokin tyystin Timo Rantatorikan varassa. Ulkopelin kannalta Kimmo Carlsonin menetys Jyväskylään oli iso kolaus, koska hän oli joukkueen paras räpylämies. Lukkari Juha Puhtimäki pelasi hienon viime kauden ja on jännää nähdä miten taso säilyy. Hänellä on pahana tapana ailahdella kovasti lautasen ääressä. Kokonaisuudessaan Tahkon ulkopeli tulee varmasti ailahtelemaan ja joukkue häviää monta peliä puhtaasti räpylävirheisiin. Joukkueen rosteri on kapea ja avainpelaajien loukkaantumiset voivat kovastikin pudottaa Tahkoa sijoituksissa. Ilman haavereita kuitenkin löytyy sijoilta 4-5 runkosarjan päätteeksi.
6. Kouvolan Pallonlyöjät
Joukkue on kolme vuotta putkeen ollut sijoilla 9-10, mutta nyt on lupa odottaa parempaa. Moni edellä ollut on heikentynyt, kun Kopla taas selvästi vahvistunut. Matti Latvala, Matias Rinta-aho ja Pasi Kokkonen tuovat kosolti taitoa ja vaarallisuutta sisäpeliin. Kouvolan strategiana tulee olemaan kahden kärjen peluutus ja etenkin kotonaan pomppuun nojaaminen. Juho Hacklin ja Matti Latvala ovatkin molemmat parhaimmillaan kovia pomputtajia, jotka pystyvät viemään hyvin joukkueen nopeata etenijäosastoa eteenpäin. Viime kaudella kotiutusoasto oli vähän kapea, pehmoinen ja epätasainen, mutta nyt etenkin Rinta-aho tuo kosolti uskottavuutta siihen. Ulkopelissä Koplan vahvuus on etukenttä. Heikkouksia ovat Matti Saukko linjassa ja Tommi Mäentausta kopparina. Pelinjohtaja Eero Pitkäsen uskoisin tuovan tiettyä ryhtiä Koplan ilmeeseen, sillä Hylkilän alaisuudessa porukka oli usein kovin aneeminen.
7. Pattijoen Urheilijat
Mielestäni kärkikuusikon jälkeen tulee pieni rako, jonka takana sijat 7-10 ovat hyvin tasaisia. Pattijoen nostan tämän osaston kärkeen, vaikka joukkue valtavat menetykset kärsikin. Valtakunnan toiseksi paras lukkari Topi Kosonen on niin arvokas palanen, että kykenee pitämään joukkueen ulkopelin riittävän tiiviinä pudotuspelipaikan takaamiseksi. Ulkopelin heikko osa joukkueella on koppariosasto. Sisäpelistä kotiutusvoimaa lähti rutkasti, kun Viittanen, Pelkonen ja Mäkelä nostivat kaikki kytkintä. Nyt Antti Korhonen lienee pääkotiuttaja ja neloseksi siirretty Topi Kosonen myös kantaa vastuuta pinnojen lyömisestä. Sisäpelirosteri on kapea, mutta toisaalta pääpelintekijä Jussi Kemilä on niin suoritusvarma kaveri, että tilannetta joukkue tulee kohtuullisesti saamaan.
8. Jyväskylän Kiri
Omasta mielestäni sarjan arvoituksellisin joukkue. Ollut häntäjoukoissa pari edellistä kautta, mutta Kimmo Carlsonin, Jukka Latvalan ja Perttu Hautalan paluu Jyväskylään nostaa odotuksia. Periaatteessa rosteri on heittämällä pudotuspelitasoa, mutta toisaalta joukkueessa on useita kovan vammahistorian omaavia pelureita ja myös pelinjohdon osaaminen on melkoinen kysymysmerkki. Ulkopelissä ongelmaksi voi muodostua kopparipeli. Sisällä taas tilanteen tekeminen on avainasia. Kotiutusosasto joukkueella taas on verrattain kova Latvalan ja Hannu Kiukkosen johdolla.
9. Kiteen Pallo
Sisäpelirosteri on hassu. Etenemisvoimaa on yllin kyllin, mutta kotiutusosasto huutaa tyhjyyttä. Mika Laukkasen ja Latvalan veljesten lähdöt rokottavat lyöntivoimaa aivan liikaa eikä Joni Tervo tulijana paljoa paikkaa. Vastuu pinnojen lyömisestä kasautuukin vahvasti Toni Laakson ja Sami Partasen harteille, joista kumpikaan ei koskaan urallaan ole hirveitä juoksumääriä kaudesa lyönyt. Ulkopelissä Kiteellä on potentiaalia. Jussi Hurskainen ja Ville Posti muodostavat yhden parhaimmista koppariosastoista sekä Sami Partanen edelleen on valtakunnan eliittiä etukentällä. Sotkamosta tullut Jere Vikström tuo liikkuvuutta linjaan. Iso kysymysmerkki on lukkaripeli. Joni Tervo kai alustavasti nostaa, mutta kyllähän reaalimaailmassa Kitee tarvitsee Toni Laakson lautaselle. Tämä Laakson haluttomuus pelata lukkarina on kyllä mystinen juttu. Parhaimmillaan hän on kuitenkin kolmen tai ainakin viiden parhaan lukkarin joukossa tässä maassa.
10. Koskenkorvan Urheilijat
Kossu oli viime kauden iloisimpia yllättäjiä. Nyt lähtökohdat ovat erittäin vaikeat, kun lukkari Henri Itävalo ja koppariksi sekä numerolle neljä hommattu Juho Toivola ovat koko kauden sivussa vammojen takia. Lukkarina pelaa näillä näkymin nuori Juha Hakomäki, joka on kyllä melkoinen arvoitus ja lähtökohtaisesti kai sarjan huonoin lukkari. Ulkopelissä nuoret miehet Juha Katajisto ja Tuomas Tuohisaari onnistuivat hienosti viime kaudella linjassa ja saman on jatkuttava nyt, jos Kossu aikoo taistella pleijaripaikasta. Sisällä Jere Dahlströmin taakka kotiutuksissa on valtava ja häntä tukee toinen jokeri Mikko Mahlamäki. Yhdeksikössä kotiutuspotentiaalia on erittäin vähän.
11. Alajärven Ankkurit
Alajärvi on juuttunut sarjan häntäsijoille eikä tänä vuonna juurikaan ole toivoa paremmasta. Juha-Matti Matilaisen lähtö on kova menetys eikä joukkueeseen ole juuri vahvistuksia tullut. Aki Orava on joukkueen tähti, mutta ei hän oikein ole sellainen pelaaja, joka pystyisi yksinään kääntämään tasaiset jaksot Alajärvelle. Matti Iivarinen on varmasti ihan mies paikallaan pelinjohtajana, mutta ehkä joukkue kaipaisi jo pikkuhiljaa uutta verta tuollekin osastolle. Omasta mielestäni Alajärvi kaiken kaikkiaan on melkoinen hmv-joukkue.
12. Kankaanpään Maila
Kankaanpää teki komean tempun, kun surkealla materiaalilla säilytti sarjapaikkansa viime suvena. Runkosarjassa joukkue esitti myös todella pirteää ja ennakkoluulotonta pesistä. Samaa on odotettavissa nytkin. Materiaali on ehkä hieman parantunut, mutta edelleen se on hyvin kokematon ja vaatimaton Superpesikseen. Kokeneet Henri Pulkkinen ja Jukka Lankinen ovat edelleen sisäpelin kulmakivet ja hankitulta jokerilta Petri Kulmalalta voi odottaa kohtuullista lyötyjen juoksujen saldoa. Ulkopelissä korostuu nuoren lukkarin Ville-Veikko Ollin peli. Hän omaa pelisilmää ja komean tolpan, mutta ajoittain häntä myös viedään kaaren ja pelinjohtajan toimesta myös pahasti.