Pomppukeskusteluun sen verran, että yksi syy pompun yleistymiselle löytyy myös lukkareiden keskimäärin tippuneesta tasosta + syöttöjen tiukentuneista tulkinnoista. Tämä on aiheuttanut sen, että Superissa on vain pari lukkaria, jotka saavat vaikeutettua pomppulyöntiä ja/tai pesiltälähtöjä niin, että pompusta voidaan tappaa. Lähinnä tarkoitan alkuasentotulkintaa, joka oli vielä kymmenen vuotta sitten niin väljä, että lukkari pystyi kovalla kädellä pitämään etenijän pesällä ja syöttämään "taskusta" nopean, oikean syötön. Ja vastaavasti oli taktisesti fiksuja, ovelia lukkareita, jotka tarjoilivat pomppulyöjälle paskaa syöttöä josta ei voinut pomppua lyödä. Nykyisin alkuasentoa pitää pysäyttää niin pitkään, että etenijä ottaa sen ratkaisevan metrin irti ja vastaavasti kierot lukkaripersoonat ovat kuolemassa sukupuuttoon. Tämmöisenä kierona vääntäjänä en pidä oikeastaan nykyisistä kuin Riku Rantasta ja hänkin yrittää pääosin sotkea kaari- ja merkkipeliä, ei niinkään lyöntivalintoja erilaisilla syötöillä.
En siis lähtisi tekemään olosuhteille (pesäväleille, kaarelle) tekemään yhtään mitään vaan helpottaisin aavistuksen lukkareiden syöttelyä pomppua vaikeuttaakseni. Tällöin huippupomputtaja pomputtaisi edelleen hyvin, mutta useampi lukkari vaikeuttaisi keskitason pomputtajien työtä. Ei vaan taida olla olemassa helppoa, pientä muutosta syöttötulkintaan, jolla tämä saataisiin aikaan. Muutos esim. 1,5 metrin syöttökorkeuteen ilman alkuasentoa muuttaisi koko lukkaripelaamista liian radikaalisti. Ja tuota oikeata korkeusrajaa pitäisi hakea, olisiko se 1,2 vai 1,5 vai kenties 1,7 metriä. Alkuasennon pituudeksi määrätään nykyisin säännöissä "selvästi havaittava hetki", jonka tulkinnan lyhentäminen tuomareita kouluttamalla on ihan katastrofaalinen ajatus. Keksikää joku pieni helpotus syöttämiseen, alan heti myymään ajatusta liittoon!