Hienoa, jos valmennusjohdon papereissa peluutuksen osalta pakisto sekä ykkös- ja kolmoskentät ovat jo saatu muotoon, jolla voidaan lähteä kauteen. Kolmosketju on kieltämättä ollut läpi harjoituskauden erinomainen omassa roolissaan. Omissa ei soi ja tasakentällisin ketjun ollessa jäällä Blues on tehnyt yhtä monta maalia, kuin ykkös- ja kakkosketjun pelatessa yhteensä.
Ykkösketjun toimivuuden osalta olen eri mieltä. Ylivoimalla homma on toiminut, mutta se mielestäni riitä. Turhan monta kertaa ketju on ollut myös vastaanottavana osapuolena, kun omissa on soinut. Kakkosketjun viimeinen tasakentällisin tehty maali on viiden ottelun takaa Kuopion avausmatsista. Sveitsissä ylivoimallakin oli hiljaisempaa. Immonenkin näytti Zugissa taas siltä Jarkolta, jota nähtiin valitettavan paljon viime kaudella. Muutenkin viisi maalin edestä tehtyä maalia (joista kolme 5v3-yv:llä nappitarjoilusta tyhjiin) on ehkä herättänyt liikaa joidenkin toiveita hyvän kauden puolesta.
Nelosketju oli ehkä suurin murheenkryyni Zugissa. Omissa soi niin perkeelesti (neljä kertaa kolmessa pelissä tasakentällisin), mutta hyökkäyspäässä edes tekopaikoille pääseminen oli hankalaa. Nelonen omassa koostumuksessaan ei muuten ole tehnyt yhtään maalia koko harjoituskaudella.
Pakiston osalta ymmärrän "sementoimisen" jos pelimerkit ovat tässä. Gröndahl ei vieläkään riittänyt edes pelipaikasta kilpailemiseen ja Hakanpäänkin tie vei odotetusti suoraan A-nuoriin. Yllättäen niin täysi pakisto, ettei Laatikainenkaan sinne olisi mahtunut, on muuttunut seitsemään puolustajaan + Saneen (jonka tilanteesta ei ole mitään käsitystä). Näihin seitsemään puolustajaan kuuluvat myös Laakso ja Näkyvä.
Lajunen-Korpikari on ollut tasapainoinen pari, Kurjella ja Varakkaallakin on kulkenut ihan ok, mutta Laakso-Karalahti kauhistuttaa. Eniten olen huolissani siitä, että nykytilanteessa joko Laaksolla tai Näkyvällä on kiintiöpaikka kokoonpanossa. Näkyvän kohdalla huolen varmasti moni ymmärtää, mutta pro-Laakso -porukkaa tuntuu olevan sen verran liikenteessä, että selvennän vähän.
Viime kaudella huikean kauden alun jälkeen Laaksosta alettiin puhua jo samoissa lauseissa mm. Sami Vatasen kanssa. NHL-varaus piti tulla kesällä jne. Kauden edetessä jokainen näki Laakson puutteet oman pään pelaamisessa. Kun tehojakaan ei tullut alkukauden tahdilla, niin tosipelejä pelatessa Aleksin paikka löytyi jostain ihan muualta kuin edustuksen pelaavasta kokoonpanosta. Tulokaskausi oli kieltämättä kokonaisuutena loistava. Itse en vain koskaan ole nähnyt Laaksossa mitään erityistä potentiaalia. Selkein vahvuus on ollut huikaiseva pelirohkeus ja sitä kautta Laakso on pystynyt pelaamaan teknisen taitotasonsa ylärajoilla.
Kesä tuli, mutta NHL-varausta ei tullut. Sen sijaan intti tuli sekoittamaan kuvioita vähän. Nyt harjoituskaudella Laakso on pelannut viidessä ottelussa ja saldona on yksi syöttöpiste. Ehkä olisi yksi enemmän, mikäli joukkueessa olisi joku, joka osaisi saksaksi kommunikoida tuomareiden kanssa. Kuitenkaan mikään ylivoimapelote Laakso ei ole harjoituskaudella ollut. Puolustuspäässä vaikeuksia on ollut ja se näkyy myös tilastoissa. Omissa on näissä viidessä pelissä soinut tasakentällisin seitsemän kertaa, mikä on arvatenkin eniten koko joukkueessa varsinkin pelimäärään suhteutettuna.
Ei Laaksosta sen enempää. Ilman muuta Aleksi ansaitsee kunnon näytönpaikan myös liigassa. Toivon kuitenkin, että näille nuorille ei mitään kiintiöpaikkaa anneta, jos homma ei toimi. Uutta ukkoa sisään vaikka tarvittaessa. Sama koskee tietenkin kaikkia muitakin pelaajia.
Pelillisesti harjoituskausi on sujunut kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka erilaisella pelityylillä pelaavia ulkomaalaisia joukkueita vastaan vaikeuksia olikin. Kotimaassa pelatessa varsinkin Kuopiossa homma näytti ihan hyvältä. KalPaa vastaan pelattu ottelu oli hyvä näytös siitä, miten nykyrosterista pystytään pelitavan kautta saamaan irti paras mahdollinen tulos. Samalla intensiteetillä ja tunnetasolla ei toki pystytä koko kautta pelaamaan ja se vähän pelottaakin.
Tuloksellisesti toki yksi merkittävin tekijä on ollut erikoistilannepelaaminen ja varsinkin ylivoima, joka on Bluesilla toiminut käsittämättömän hyvin. Seitsemässä ottelussa on syntynyt jo 16 ylivoimamaalia ja yhteen on tarvittu aikaa keskimäärin ainoastaan viisi minuuttia ja 12 sekuntia. Vertailuarvoksi voisi mainita, että esim. Mestiksessä kauden paras yv-joukkue tarvitsee keskimäärin seitsemän minuuttia ylivoimaa yhtä maalia kohden. A-nuorissa tilanne on sama, vaikka viime kauden mestarijoukkue Kärpät pääsikin jopa viiden puolelle. Eipä tietenkään Bluesin seitsemää ottelua voi pitkään kauteen suoraan verrata, mutta ehdottomasti voidaan todeta ylivoiman toimineen erinomaisesti toistaiseksi.
Jatketaan joskus myöhemmin taas. Ps. Laatikainen-kommentti ei ollut kuitti seurajohdolle vaan niille, jotka puolustelivat hankkimatta jättämistä sillä, että pakisto on täynnä.