Sen sijaan, että tuskailee kuntopuntarien ja tehottomuuden kanssa, voi aivan yksinkertaisesti laskea, mitä Ässiltä kevätpuolella runkosarjaa mihinkin vaaditaan.
Pleijaripaikkaan vaaditaan lisää ainakin 37 pistettä. Se on noin 1.3 pojoa per peli, siis vähemmän kuin mitä Ässät sai koko syyskautena nousuineen ja laskuineen. Jos tuon alle menee, ei pleijaripaikkaa tule.
Tavoitteeseen eli 90 pisteeseen vaaditaan tasan puolet pinnoja lisää, eli se noin 1.5 per peli. Siihen tarvitaan toki parempia jaksoja kuin tämä loppusyksy on ollut, eli enemmän maaleja, mutta en onnistu näkemään tuon tason tehottomuuden jatkumista mitä nyt on ollut todennäköisenä.
Ässien pelin tunnusluvut ovat itse asiassa hienoisesti nousseet loppusyksyn aikana huonoista tuloksista huolimatta, edelleen Ässät on päästänyt vähiten maaleja, onhan olemassa kyllä jotain, mille rakentaa.
Tasaisten pelien häviäminen ottaa pahasti yläkertaan aina, maaleja ei tule, samaten lisäpisteen luisuminen vastustajalle hatuttaa myös aina, se on selvää. Ennen kautta puhuin 150 maalin ylittämisestä ja tuosta ikuisesta tehottomuudesta vihdoin pois pääsemisestä. Loppusyksy oli paha pettymys tässä mielessä, mutta nyt aurinko alkaa nousemaan ja toiveita ei ole vieläkään hukattu.