Siinä järjestyi sitten joukkueelle, seuralle, faneille ja yhteisölle ensimmäisen kvartaalin bonukset ja lahja - ensimmäistä kertaa tällä kaudella ollaan tilanteessa alle 1 piste/ottelu. Päivälleen neljä viikkoa sitten Ässät haki pelistä #6 rankkarivoiton Mikkelistä. Siinä kohtaa pisteillä 4/6 pelissä, voitot 3/6. Pistekeskiarvo 1,33. Toki, taustalla romahdus kotona vs Kärpät eikä esitys Jukureiden vieraanakaan antanut aiheita paraateihin, mutta tulos antaa joskus turvaa.
Kunnes ei sitten enää kannakaan, peli ei tuota tai kestä ja alkaa asteittainen lipuminen alaspäin. Ässien tapauksessa Mikkelin visiitin jälkeen, Lukko-kyykytyksestä alkaen, viimeisen yhdeksän matsin otannalla
- Pisteet: 6 (sijoitus sarjassa 15.)
- Tehdyt: 17 (15.)
- Päästetyt 29 (13.)
- Yv-%: 8,00 (14.)
- Av: 71,88 (15.)
Sieltä voi sitten myös noista erikoistilanteiden lukemista lukea, etteivät ole olleet ihan sata ja ovat maksaneet hallinnan tunnetta, kulminaatiopisteitä, sarjataulukkopisteitä.
Kotona TPS, KooKoo, Tappara, SaiPa
Vieraissa Sport, TPS, JYP
Siinä työohjelma seuraavaan kahteen ja puoleen viikkoon. Ja ehkä sitten se vihoviimenen kulminaatiopiste. Tuosta kun otetaan voittopuolisesti takkiin, viiva karkaa ja keikutaan nippa, nappa pinna/peli sarjataulukossa niin on kovaa hommaa lähteä rakentamaan, myymään tarinaa kahden viikon maaottelutauon jälkeen. Tää tarina kun on nähty ja selitykset kulutettu loppuun syksystä 2020 lähtien. Sieltä se puolustaja-apu on toki tulossa ja voihan joukkue hioa, hitsautua nykyvalmennuksenkin johdolla tuon tauon aikana. Mutta kun alkaa olemaan kipinä ja usko vähissä siihen.
Kauden kääntämiseksi lie raadollista realismia, että tulevista 7 matsista aletaan kaivamaan kovammalla prosentilla pisteitä, saadaan uus pakki sisään ja Selinin työstämän tauon jäljiltä porteista ulos palaa piirun verran voittavampaa jääkiekkoa pelaava Porin Ässät. Uhka kääntyy mahdollisuudeksi, epävarmuus dynaamisuudeksi. Sillä sitten palaillaan 10. viivan tuntumaan.
Tässä ollaan nyt sen äärellä, mistä keväällä puhuttiin, jos peli näyttää samalta kuin viime kaudella, niin oikein selityksiä ei enää valmennuksella ole.
Nyt uskoisin, että ollaan siinä tilanteessa, että painetta alkaa olemaan, Atun eväät on syöty ja varmasti hallituskin sen tiedostaa.
Käytännössä maju tauko on ihan viimeinen paikka reagoida, jos kurssi ei tästä olellisesti muutu, koska sijoitus alkaa karkaamaan.
Silloinkaan ei enää pelitavallisesti ole juuri tehtävissä tätä kautta ajatellen, mutta tärkeämpää on pelastaa ensi kautta ja saada lentävä lähtö siihen.
Tai sitten siinä on tuo toinen mahdollisuus. Ja majutauko tosiaan kaikista maailman (tai nykyjohdon/valmennuksen) mahdollisuuksista viittä vaille vihoviimeinen. Siinä on taas menetetty tauko-slotti, palataan kuta kuinkin samalla ilmeellä, takamatkaa jo reilunlaisesti ja kautta yhtäkkiä kaudesta puolet pelattu. Eihän se helppoa olisi, ja valmentajanvaihto on aina kova paikka, mutta siinä sitten pallotellaan uhkat, mahdollisuudet, mitä voidaan voittaa, mitä hävitä. Kuinka seurajohto, hallitus, Kerttula, Lehtinen kestää sitten sen, ettei tehdä mitään mikäli tulostaso laahaa tämmöisenä? Millasta tarinaa ja millaisia kilpaurheilullisia arvoja siinä kaupitellaan?
Mutta. Tauolle mennään tällä miehityksellä ja seuraavat 7 matsia on kriittisiä Ässien kauden suhteen. Riittävästi takamatkaa eikä sieltä sitten hevillä enää nousta. Mutta onko tuossakaan kohdassa olemassa mitään kipurajoja vai valaako joku Selinin tuki ja taustahahmo uskoa, toivoa "katotaan vielä tuon nyppylän yli?".
Siitä olen samaa mieltä, että päävalmentajana sitä saa liian usein, liian helposti giljotiinin päänsä päälle. Mutta siinä on osin pelin henkeä ja osin sitä, että valmennus on urheilullisen prosessin ja joukkueen johdattamisen kannalta se olennaisin tekijä. Ja sillä vaihdoksella saatetaan purkaa jännitteitä, lisätä energiaa, saada piikki muutoksen ja uuden voimalla. Siksi vaihdosta voi puoltaa mikäli on jämähdetty ja nihkeilty tavattoman kauan.
Kaikenlaiset huru-ukot ja höyrypäät tännekin kirjoittelee (kenties itse mukaanlukien), mutta voihan sitä leikitellä ajatuksella, että hieman liipasinherkempi hallitus/urheilujohto olis Kärpät-kotiromahdusta seuranneen ties monennenko Lukko-kotiromahduksen jälkeen vetänyt omat johtopäätöksensä, katsonut kipurajan ylittyneen ja seuraavana keskiviikkona Hakametsässä olisi penkin takana ollut uusi valmennus. Olisiko kesää tehnyt? En tiedä. Kuinka paljon huonommin vikat kolme ja puoli viikkoa oltaisiin voitu suorittaa? Niin, sanoppa se.