Otetaan vielä viimeiset sanat ja poiminnat kaudesta 22-23 ja sen jälkeen kuopataan syvälle menneisyyteen.
Ensimmäisenä hatunnosto Juuso Arolalle ja Atso Lehtiselle jotka tulivat kohtuuttoman kovaan paikkaan pelaamaan mutta tilastot ovat olosuhteisiin ja lähtötilanteeseen nähden hyvät. Itse odotin paljon karumpaa jälkeä. Nykyisellä pakkitilanteella ei aiheuta mitään uutta projektin ottamista, mutta toivottavasti tämä poikii heille mahdollisuuksia muualla.
Lehtinen Atso 10 0+4=4 / -2 / 18:26
Arola Juuso 10 0+0= 0 / -1 / 18:14
Erityismaininta myös Santeri Airolalle joka tuli hyvin sisään joukkueeseen mutta häneltä oli lupa odottaa etukäteen vähän enemmän mutta ylitti tehollisesti silti kaikki odotukset. Ehdottomasti jatkoon.
Santeri Airola 10 0+7=7 / -2
Muita plusmerkkisiä suorituksia tulevaisuutta silmällä pitäen:
- Ville Vainikaisen 12 maalia: Tätä en nähnyt tulevan, mutta Vainikaisen työmoraalin tietäen otan poikkeuksellisella ilolla vastaan. Ei maalata liikaa tulevalle kaudelle odotuksia, mutta 10 maalin kausi on hyvä tähtäin ensi kaudelle.
- Ojantakasen 20 maalia: Lopputulemaan tyytyväinen, mutta epätasaisuus leimasi vielä tätäkin kautta. Ensimmäiset 20 ottelua tuotti vain 4 maalia ja painopiste oli vahvasti loppupätkällä kun panokset menivät pienestä olemattomaan. Muistetaan silti, että vain 22 vuotta on ikää mittarissa ja lukema on tuon ikäiselle pelaajalle huima, tulee se sitten millä tavalla vain.
- Karvisen 7+7=14: Vaikea kausi ja odotuksia oli enemmän, mutta etenkin alkukaudesta ei tuntunut löytävän oikein kunnolla omaa paikkaa joukkueesta. Itsellä oli vähän enemmän odotuksia tälle kaudella, mutta lopputulemana ihan tyydyttävä suoritus. Nuori pelaaja ja ensi kaudella pitäisi pystyä vakiinnuttamaan paikka 3-4 ketjuissa. 20v vasta ikää joten ehkä tässä kannattaa omaltakin kohdalta ottaa vähän malttia odotuksiin ja antaa aikaa.
- Kalapudas 32 ottelua / 23 pistettä: Iso valonpilkahdus ja pelasi +40p tahdissa sen jälkeen kun saapui SaiPaan. Huomionarvoista on, että Kalapudaksen pisin pisteetön putki oli 3 ottelua ja sekin tapahtui vain kerran täällä pelatessa.
- Lipiäisen 17 pisteen kausi: Alkukausi oli tehopisteiden muodossa vaikea, mutta jo silloin olin tyytyväinen työmäärään jota Lipiäinen teki. Nykyään harva Mestiksen taitopelaaja pystyy muokkaamaan omaa pelityyliään Liigan alempiin kenttiin soveltuvaksi mutta Lipiäiseltä tämä on onnistunut ilman että tehopisteet ovat kadonneet kokonaan. Itse en arvota Lipiäisen panosta niinkään tehopisteiden kautta, mutta 17 pistettä on lopputulemana iso plussa vaikka onnistumisten painopiste olikin panoksettomissa otteluissa kauden loppupuolella.
