Mielenkiintoista nähdä, että mitkä ovat ne Miettisen ja muun troikan reseptit, millä lähdetään edes teoriassa horjuttamaan Tapparaa. Viime vuosilta parit Tappara-sarjat ovat osoittaneet sen, että kaikkea muuta kuin helppoa se on. Niihin samoihin miinoihin ajettiin tavallaan -22 finaaleissa sekä -18 kevään välierissä eli Tappara määräsi paljon pelin rytmiä ja laittoi tylysti keskustat tukkoon, jonne ei ollut mitään asiaa. Loistava maalivahtipeli ja taitavan toisteinen hyökkäyspään kaksinkamppailuden voitto ovat olleet noissa sarjoissa Tapparan suurin kortti hihassa, minkä rinnalla TPS on ollut voimaton.
Hurjalla joukkuehengellä, taistelulla ja yksinkertaisella grinderikiekolla TPS voi ainakin hidastaa Tapparan aikeita ja saada heidät pois mukavuusalueilta. Riskinsä siinäkin, sillä oma hyökkäyspeli kärsii varmasti jos vain juokset ilman kiekkoa koko erän jonkun mouhijärveläisen perässä ja riskinä myös se, että tunnekontrolli läikkyy yli. Moni täällä varmasti muistaa kevään 2016, kun Atu tuntui lähtevän Jonnella, Moisiolla ja muilla raskassarjalaisilla horjuttamaan Kärppiä vanhan liiton kanadalaistyylillä ja ylimitoitetulla fyysisyydellä ja eihän sekään hyvin päättynyt, vaikka viihdettä saatiin koko sarjan edestä.
Nyt on nimittäin niin, että jos Lukko-sarjan typerät ja täysin kurittomat jäähyilyt jatkuvat, niin sarja on ohi nopeammin kuin harva arvaakaan. Se olisi ikävä lässähdys tähän, vaikka Tappara joka tapauksessa jatkoon tästä marssisi. Vähintä mitä odotan on se, että kentällä on sitoutunut TPS. Ihan mitä Jasukin sanoi haastattelussa taannoin. Ja vaikka tulisi käkättimeen, niin sitten kaadutaan saapikkaat jalassa.