Mitä olen omalla uralla kamppailu-urheilussa oppinut, niin jos tulee turpaan, niin ei silloin mennä keskustaan nostamaan kuppia. Silloin mennään himaan, herätään seuraavaan aamuun ja mennään harjoittelemaan vielä kovempaa, jotta seuraava vastustaja ei löisi vinttiä pimeäksi.
Uskon vahvasti, että sama pätee myös jääkiekossa. Vaikka itse luistimet laitoinkin roikkumaan jo 15 vuotta sitten.
Edittinä vielä, että kroppa on urheilijan tärkein työkalu, se mahdollistaa ammatin harjoittamisen. Et sinä lähde mitään myrkkyä tunkemaan elimistöön, mikäli edustat vakavissasi jotain organisaatiota.