Tapparapeli oli kuin 60min kooste koko tästä kaudesta.
Maalivahtipeli: jotain hyviä koppeja, joitan todella haparoivia torjuntoja ja pari lipsahdusta. Maalivahdin mailalla pelaaminen puuttui kokonaan (vrs. Heljanko joka mm. Tapparan ylivoimalla Tepsin purun jälkeen syötti kiekon nopeasti takaisin Tepsin puolustuspäätyyn).
Puolustuspeli: Sekavaa jossa välillä pelataan aluetta ja välillä miestä. Useita merkkausvirheitä joissa vastustajan pelaaja unohdetaan yksin vapaaseen sektoriin pitkäksi aikaa tai vaihtoehtoisesti ollaan vahingossa nostettu jalalla liian syvälle hyökkäysalueelle ja täten vastustajalle läpiajoa tai 2-1 hyökkäystä jne. Levchi teki molemmat maalit juurikin tällaisesta tilanteesta.
Hyökkäyspeli: Pääsääntöisesti päätöntä pörräystä. Omista käännettäessä koko kentällinen pienessä nipussa ja vapaita syöttölinjoja ei ole. Kiekolla pusketaan yksin ja hyökkäykset päätyvät alivoimaisena kiekonmenetykseen. Jos taas kiekko pelataan syvään, jää kiekko liikkumaan kulmissa ja maalille ei edes pyritä. Kulmaralli jatkuu viiva-kulma-maalintakaa touhulla kunnes sitten tulee pelikatkoa tai laituri-pakki yhteistyö sakkaa ja vastustaja pääsee kääntämään suoraan vastahyökkäykseen.
Alivoima: Kohtuu hyvää, pääsääntöisesti agressiivista, aktiivista. Toimii Tepsissä hyvin koska suurin osa joukkueesta on näitä rouhijoita jotka eivät kiekolliseen peliin pysty, mutta tuohon rikkovaan peliin kyllä.
Ylivoima: Päätöntä, sekavaa ja mitäänsanomatonta. On ihme jos kiekko saadaan rauhoitettua alueella, pääsääntöisesti ylivoimallakin on helvetillinen kiire kokoajan. Kun kiekko saadaan rauhoitettua on siirtely laiskanpulskeaa ja liian hidasta. Kun on paikka laukoa, maskimiehet ovat kulmissa tai maalin takana, ja kun ei ole paikkaa laukoa, lauotaan silti.
Noo, pieniä korjauksia niin tulee pitkä kevät!
....jokilaivoilla.