Piti yön yli nukkua ennenkuin tulin tänne analysoimaan, ettei tulisi tehtyä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esityksenä tämä oli yksi parhaita mitä olen koskaan nähnyt Jokereilta (ja niitä alkaa nyt olemaan muutama). Lopputulos oli tottakai hyvä, mutta jo ennen lopputuloksen selviämistä niin tätä oli hauska katsoa eikä satunnainen tappio vastaavasta pelistä haittaisi jos meille tarjottaisiin tällaista säännöllisesti. Asenne oli erinomainen, peli pysyi kasassa täydet 60 minuuttia. Peliä yksinkertaistettiin, laitettiin kiekkoa maalille ja populaa veskan eteen vääntämään. Pelaajat iloitsivat aidosti onnistumisista ja kaveria puolustettiin. Omassa päässä ei yritetty ihmeellisyyksiä, maalia puolustettiin herkeämättä ja kas kummaa, Lindbäck oli taas varman oloinen kun piti ottaa ne ratkaisevat kopit.
Kokoonpanon osalta voi sanoa että isot, fyysiset, työtelijäät miehet, sekä urallaan näyttöjä antavat pelaajat olivat voiton takana. Puolustus toimi paremmin ilman Grantia, Friman pelasi oikein hyvin kun jostain saatiin kehitettyä viisikkopeli ja vääntömomenttia lisättiin (olisikohan Grantin poissaololla joku yhteys tähän?). Ja tää Leskinen! Mikä sisääntulo joukkueeseen. Tekee niin paljon oikeita asioita.
Mitä tästä voidaan ammentaa? Jokerit on Marjamäen johdolla aiemminkin pelannut yksittäisiä tähtiluokan otteluita vieraissa huippujengejä vastaan. Katsotaan nyt pari viikkoa, onko tämä joku pysyvä taso jolla ollaan, vai lässähtääkö latautuminen ja viisikkopeli heti kun astutaan Omksin hallista ulos. Kuten moni on täälläkin jo todennut: tämän pitää olla PERUSTASO tässä sarjassa, ei joku suonenveto. Sen lisäksi, jotta isot pystyttäisiin kaatamaan myös sarjoissa, pitäisi "tähti"pelaajien osallistua talkoisiin tekemällä sitä, mistä heille maksetaan. Nyt Jokereiden ykkösenä hääri Junttila-Schroeder-O´Neill, joka ei riitä vertailussa KHL:n ykkösketjuihin. Ykkösen kokeiluilla on tähän asti lähinnä saatu joukkueen paras pelaaja O´Neill tehottomaksi, eikä kolmen pikku-ukon (josta kaksi on väärässä paikassa) yhdistelmä toimi kun lähdetään painimaan. Marjamäen on uskallettava tehdä tarvittavat ratkaisut - kuten Grantin tapauksessa nähtiin. Onko siihen uskallusta ja mitä tapahtuu kun Jensen palaa kaukaloon? Suhtaudun epäilevästi siihen, että hän pystyisi pelaamaan tällaista peliä mitä tänään nähtiin säännöllisellä otannalla.