Pelin avaaminen näyttää varsin samalta kuin Suikkasen toisella aikakaudella, onko tämä sitä Kallenkin mainostamaa kuuluisaa "kaaoskiekkoa"? Paineistettuna omista ei pääse ulos kuin norsukiekolla, todennäköisempänä skenaariona on toki kiekonmenetys. Hyökkääjät seisovat paikallaan oman alueen ränneissä tai paineistettuna oman alueen keskustassa, ja ainoa mahdollisuus kiekon saadessa on nepata kiekko silmät kiinni ulos alueelta. Tässäkin tapauksessa varsinkin HIFK-pelin ensimmäisessä erässä kiekot tietysti vielä pysähtyivät pääsääntöisesti ennen omaa sinistä.
Sen kerran, kun paine pystytään kiekottelemalla purkamaan, pakki (tai kuljetusliikkeet Palmu/Palve) tuo kiekon jalalla keskiviivan yli ja heittää huonosti sijoitetun ja ajoitetun päätykiekon, johon sinisellä jo muutamaa sekuntia aiemmin pysähtyneet hyökkääjät eivät enää millään ehdi. Tämän jälkeen hyökkääjät yrittävät hädissään, myöhässä ehtiä paineistamaan vastustajan avauspelaamista, joka johtaa pääsääntöisesti parin helpon syötön kautta vastustajan ylivoimahyökkäykseen.
Tepsin avauspelaaminen on huonojen ajoitusten sävyttämää pakottamista, joka johtaa jatkuvaan kiekon perässä juoksemiseen ja myöhässä olemiseen. Pelistä puuttuu täysin punainen lanka ja se näkyy varsin hyvin myös pelaajien heikentyneenä itseluottamuksena ja pelin yliajatteluna.