Aivan samaa mieltä tästä. Tokihan sentteri tarvitaan, mutta niin kauan kuin IFK:n verkkoon tehdään liikaa maaleja, ei sentteritilanteella ole suurta väliä. Muutenkin olen pelin rakenteesta samaa mieltä kanssasi. HIFK luo hyvin paikkoja ja tekee byyrejä riittävän tehokkaasti. Ongelma ei lepää maalintekosektorilla vaan maalinpäästämisessä. Engren & Ruusu ovat torjuneet kuin kaksi 2-maalivahtia. Tosin Engren pelasi pitkään odotetun nollapelin Tapparaa vastaan ennen harmittavaa loukkaantumistaan. Liiga on yllättävän tasainen sarja ja putket suuntaan tai toiseen näkyvät aika dramaattisesti sijoituksessa.
Täytyy toki muistaa, että nykylätkässä, jossa viisikkopuolustuksen merkitys korostuu jatkuvasti enemmän, sentterin tarvetta ei voi puntaroida pelkästään hyökkäyspelaamisen kautta. Kokonaisuus ratkaisee. Kun keskushyökkääjät joutuvat liian suureen tai muuten vain väärään rooliin, niin aivan taatusti se näkyy myös joukkueen puolustuspelaamisessa ja päästettyjen maalien määrissä. Käänteisesti ajateltuna sama pätee puolustajiin; ei heidänkään tarvetta voi ajatella pelkästään puolustuspelaamisen kautta, vaan esimerkiksi pakkien kyky lukea ja avata peliä sekä tukea hyökkäyksiä vaikuttaa oleellisesti joukkueen valmiuksiin toteuttaa suunnitelmaa hyökkäyspelaamisestaan.
Otetaan esimerkkinä erinomainen kahden suunnan sentteri Tyrväinen. Ennen Thorellin loukkaantumista 12 otteluun teholukema +7. Thorellin loukkaannuttua 7 ottelussa -2. Suurimmaksi osaksi tämä tietenkin johtuu siitä, että hyökkäyspään tehot katosivat olemattomiin, mutta yhtälailla tämä on näkynyt vaikeuksina puolustuspelaamisessa. Tämä johtuu siitä, että Thorellin puuttuessa, Tyrväinen on joutunut "pakon sanelemana" suorittamaan pari pykälää offensiivisemmalla tasolla sekä yleensäkin omien vahvuusalueidensa ulkopuolella, kaiken tämän ollessa pois paitsi joukkueen hyökkäys-, myös puolustuspelaamisesta.
Muuten ostan kyllä toki pointin ja ennenkaikkea lähtisin tarkastelemaan kuinka hyvin maalivahtikaksikkomme on onnistunut tähän mennessä.
Viimeksi muokattu: