Olen ollut huomaavinani (tosin vain puolentoista pelin otannalla), että HIFK hakee usein kiekollisena asetelmaa, jossa se luo hetkellisen 2 vs 1 tilanteen ja pyrkii edistämään pelin virtausta luomalla miesylivoiman. Mielenkiinnolla seuraan onko se pelitavan osa, jota pyritään jalostamaan. Ajoitukset eivät ole olleet toistaiseksi sillä tasolla, jossa tuosta saataisiin riittävästi etua läpi koko matsin.
Ongelmat omiin silmiin löytyvät lähinnä puolustuspelaamisen rohkeuden osittaisessa puutteessa. Kovin varpaillaan HIFK ottaa vastustajien hyökkäyksiä vastaan. Kun olisi paikka kaventaa niin ihan turhaan annetaan vastustajan tehdä kiekollisia ratkaisuja. Sinänsä ymmärrän hyvin, sillä pyrkimys on ohjata vastustajien peli nurkkiin mutta samalla nopeiden kontrausten mahdollisuudet vähenevät. Sinänsä tuo puolustussapluuna tukee HIFK:n pakkien vahvuuksia, mutta mielestäni sitä priorisoidaan hieman liikaa, joka johtaa PAPP:n hienoiseen pelirohkeuden puutteeseen, joka siis hidastaa pelinopeutta. Hieman rohkeammalla puolustuspelaamisella HIFK:n pelinopeus parantuisi ja pakottaisi vastustajan puolustamaan epäorganisoidusti.
YV:n tehottomuudesta on mielestäni turha olla huolissaan. Vielä. Viimekauden kapellimestari soittaa nyt ihan toisessa orkesterissa joten on luonnollista, että palaset eivät ole vielä ihan kohdillaan. Taitoa ja erityisosaamista sille sektorille löytyy riittävästi ja on vain ajan kysymys kunnes se alkaa skulaamaan. Eipä se YV viimekaudellakaan näihin samoihin aikoihin kovin hyvin toiminut.