sinnepäinsä
Jäsen
Paha tästä on veikkailla mitä kevät tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä tilanne on vähän se mitä jossain välissä viime vuotta pelättiin. Eli mitä jos JJJ-ketju ei ratkokaan pelejä. Tällä hetkellä peli muistuttaa aika paljon sitä, mitä muu joukkue (siis JJJ:tä lukuunottamatta) esitti viime kauden ajan, joskin pleijareissa apuja saatiin mm. Pirnekseltä, Pyörältä, Laatikaiselta ja Maxwellilta. Tänkin vuoden pleijareissa odotan tasonnostoa ainakin Pyörälältä ja Pirnekseltä, mutta saa nähdä riittääkö ratkaisuvoima ja maalivahtipeli.
Vielä ehtisi vaihtaa Hirson Maxwelliin tai muuhun ketjustaan paremman tekevään sentteriin, mutta tätä toki ei tulla käytännössä tekemään. Jotenkin Hirsosta pitäisi silti kaivaa täysi potentiaali esille, sillä jossainhan siellä on ainakin runkosarjaan pätevä sentteri, joka huutaa tulla esiin. Etenkin koko kauden aikainen maalimäärä (5) kummastuttaa.
Kyllähän tässä pelko hiipii perseeseen ei niin häpistä endistä. Ero tosiaan viime vuoteen on se, että missä viime vuonna tasoaan nosti ketjullinen kavereita ja otti sen selvän ykkösketjun viitan, niin tänä vuonna tasoaan tuohon pisteeseen on pystynyt nostamaan vain yksi jamppa, joka on se ykkösketju. Sanoin jo torstaina, että onhan tuo kokoonpano erittäin HMV ja tänään tuo sitten konkretisoitua ja sai Vaasan Sportin näyttämään aika ajoin siltä, ettei meillä ole mitään jakoa tätä miljoonajoukkuetta vastaan... Eiku!
Ja sitten tuo Hirschovits... Tämän siirron läpällä ennustin jo paria kuukautta ennen julkistusta, ja olinkin alkuun innoissani kuin pikku poika. Sitten joku töksäytti, että ehkä herran on helpompi pelata täällä, kun ei tarvitse olla ratkaisija joka ilta ja kantaa joukkuetta reppuselässä. Siinä vaiheessa heräsi pieni mukavoitumisen pelko, en silti halunnut sitä uskoa tahi antaa liian paljon painoarvoa omille kuvitelmilleni. Meni peli, meni kaksi. Meni kymmenen. Meni kaksikymmentä. Ei se auta kuin uskoa. Joko tässä on tapahtunut se mukavoituminen, tai sitten tuo Laten pelisapluuna mättää ja pahasti.