hokkikokki
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Rauman Lukko
Joukkue on tuohon mennessä pelannut liigapelejä 60 kpl, CHL-pelejä ~10 ja harjoituspelit päälle. Jotain 80 matsia takana tuolla porukalla. Kaksi lisäpeliä tähän ei kyllä vaikuta millään lailla itseluottamukseen, lisäharjoituksenomaisesti tai muutenkaan. Ainoastaan väsyttää ja vituttaa pelaajia.
Noo, tästä olen tiukasti eri mieltä. Se nyt taisi tulla jo alkuperäisestä viestistä selville. Syyt miksi itseluottamus hukkui hyvän alkukauden jälkeen en tiedä. Mutta sama itseluottamus jos saadaan takaisin niin onhan se nyt ihan eri asia pelata oli takana 10 tai 100 ottelua. On vain tärkeämpää että se itseluottamus on kasassa kun tärkeimmät pelit starttaa.
En nyt lähde kaivamaan esimerkkiä aikaisemmista Lukon kausista miten käyrät näytti esim Azen ja Vehasen jumalmoodia edeltävänä aikana. Ennen kun kun iloiset tanskalaiset kolme rosvoa lähti takaisin rapakon taakse muun joukkueen esitykset ei näyttäny ei sitten mitenkään lupaavilta. Eikä tuo Lukon "ihmenousu" ei ole ainutkertainen maailmassa. Esim. pohjoisessa naapurissa vaan saatiin kaikki kohdalleen ja Antti Raanta jumalmoodiin. Väitän ettei Raannan jumalmoodi ollut ainoa asia miksi pohjoisessa kultaa vuoltiin. Maalivahti kun ei tee yhtään maalia. Aivan valtava merkitys asialla toki on, sitä en kiistä. Mutta peli jossa myös puukäsistä tulee melkein samettikäsiä ja kaikki vaan alkaa onnistua on olemassa niin kauan kuin pelejä on jäljellä. Ei se tarvitse kuin yhden hyvän pelin kun kaikki loksahtaa kohdalle ja taas kaikki mahdollisuudet on omissa käsissä.
Mitkä ne keinot ovat, en osaa sanoa, tai onko Riston ja joukkueen eväät jo syöty, mutta jokainen peli matkalla kohti kevättä antaa mahdollisuuden saada henki päälle. Toki mahdollisuudet, että vaihde ei loksahda missään vaiheessa silmään, on paljon isompi. Ite vaan jaksan aina katsoa, kun lasissa on tippakin nestettä, että juotavaa on vielä jäljellä. Sillä sitä siellä on ja sitä ei kukaan pysty toiseksi muuttamaan.
Haukkukaa vaikka miten lapsenuskoiseksi, mutta mä en jaksa synkistellä kun silleen ei saa mitään muita kun tikkuja kynsien alle ja virtuaalikäynnin lähimpään EA-pisteeseen tihkuvien ranteiden takia. Minua vaan ei nappaa armoton vitutus etukäteen, kun saman tunteen voi saada päälle myöhemmässä vaiheessa kuitenkin. Jo sen näkee signeerauksesta.