Red Machine: Sulla on veljeni sama fanisilmä kuin mulla! Kyllä mä pyrin joka kausi katsomaan myös hyviä asioita ja erityisesti yksittäisiä pelaajia. Olen aidosti ylpeä esmes Zabosta ja Goldista, siinä on liigan ehkä mielenkiintoisimmat ulkkarit. Ja siis Goldista vikoineenkin. Oon monesti paasannut, että HIFK-brändiin kuuluu myös pakollinen taiteilija, jonka hyvän ja huonon päivän ero on karmea. Nyt kun joukkueessa on sellainen, olen päättänyt hyväksyä hänet karvoineen päivineen. Ja kun on sydämeltään fani, on ihan luonnollista että myös negatiivisia asioita näkee paljon. Ja niitä haluaa parantaa. Täähän olisi ihan pohjoiskoreaa, jos kaikesta pitäisi tykätä aina ja toisaalta tämä olisi aika puusilmäistä jos kaikki on aina päin vittua. Nyt mennään airhockeylla. Ei voi perkele mitään, mutta on meillä silti hienoja pelaajia.
Sille en voi mitään, että toivon HIFK:n peliin särmää ja ylilyöntejäkin. Mulla on hieman ikävä Ilkka Pikkaraista, vaihtaisin Edari-Pikun Sika-Pikuun anytime. Jätän lainausta varten tähän valmiiksi kohdan, jossa vastaaja voi luetella kaikki ne asiat, miksi I.Pikkaraista ei vittu ikinä koskaan missään tapauksessa takaisin. Olen hahmotellut syitä varten omat jopa osiot: 1. Tyhmät jäähyt 2. Täydellinen vastustajan kunnioittamattomuus 3. Ruma pelityyli. 4. Huono häviäminen ja jälkipeli. Oho, nämähän olivat kaikki kehuja.
Elisiseltä muutama yksittäinen hieno hetki:
-Tälle nauraa kihersin itsekseni aivan psykona: Auvitu painaa hyökkäyksen kärkenä saatana pää kolmantena jalkana suoraan kohti vastustajan maalia ilman pienintäkään vilkaisua sivuille ja ilman ensimmäistäkään aietta syöttää kenellekään. Meidän pakki! Upeeta häröilyä!
-Generous ajaa jonkun kiekottoman kärpän pystyyn suunnilleen aloitusympyrässä ihan matsin alussa.
-Jokainen niitti Donskoihin. Just noin pitää pelata.
-Taipalus, joka pelasi muuten huonosti, pelastaa kiekon sinisen päällä hanskallaan ja sokea dumari tuomitsee paitsioksi. Taipalus kilahtaa aivan täysin - arvostan asennetta, kaveri pelaa oikeasti koko sydämellään!
Ville Husson rankkarihistoria ei ehkä olekaan niin surkea kuin eilen muistelin. Onhan hän kerran voittanutkin joukkueelleen rankkarikisan. Tämän tapahtui F-junnuissa joskus vuosituhannen taitteessa ja HIFK vei silloin rankut 13-12.
Sille en voi mitään, että toivon HIFK:n peliin särmää ja ylilyöntejäkin. Mulla on hieman ikävä Ilkka Pikkaraista, vaihtaisin Edari-Pikun Sika-Pikuun anytime. Jätän lainausta varten tähän valmiiksi kohdan, jossa vastaaja voi luetella kaikki ne asiat, miksi I.Pikkaraista ei vittu ikinä koskaan missään tapauksessa takaisin. Olen hahmotellut syitä varten omat jopa osiot: 1. Tyhmät jäähyt 2. Täydellinen vastustajan kunnioittamattomuus 3. Ruma pelityyli. 4. Huono häviäminen ja jälkipeli. Oho, nämähän olivat kaikki kehuja.
Elisiseltä muutama yksittäinen hieno hetki:
-Tälle nauraa kihersin itsekseni aivan psykona: Auvitu painaa hyökkäyksen kärkenä saatana pää kolmantena jalkana suoraan kohti vastustajan maalia ilman pienintäkään vilkaisua sivuille ja ilman ensimmäistäkään aietta syöttää kenellekään. Meidän pakki! Upeeta häröilyä!
-Generous ajaa jonkun kiekottoman kärpän pystyyn suunnilleen aloitusympyrässä ihan matsin alussa.
-Jokainen niitti Donskoihin. Just noin pitää pelata.
-Taipalus, joka pelasi muuten huonosti, pelastaa kiekon sinisen päällä hanskallaan ja sokea dumari tuomitsee paitsioksi. Taipalus kilahtaa aivan täysin - arvostan asennetta, kaveri pelaa oikeasti koko sydämellään!
Ville Husson rankkarihistoria ei ehkä olekaan niin surkea kuin eilen muistelin. Onhan hän kerran voittanutkin joukkueelleen rankkarikisan. Tämän tapahtui F-junnuissa joskus vuosituhannen taitteessa ja HIFK vei silloin rankut 13-12.